27.04.2022

Lukupiirissä ryhmä ihmisiä kokoontuu keskustelemaan kirjasta tai kirjoista, jotka kukin on lukenut etukäteen. Piirissä keskustellaan ajatuksista, joita kirjan lukeminen lukijoissa on herättänyt. Lukupiiri-idean ympärille nyt perustetussa Turun Yrittäjien ja Turun ammattikorkeakoulun BisnesAkatemian yrittäjyysopiskelijoiden yhteistyömallissa tavoitteena on etsiä uudenlaisia verkostoitumisen tapoja.

Yrittäjien ja yrittäjyysopiskelijoiden lukupiiri-idean taustalla on TOVE-DIGI-yhteistyöhanke, jossa näitä uudenlaisia verkostoitumisen tapoja kehitetään digitaalisia alustoja hyödyntäen. Ensimmäinen lukupiirikin on jo ehditty pitää.

Tavoitteena on etsiä uudenlaisia verkostoitumisen tapoja.

Konkreettinen startti oli 16.3., jolloin ensimmäiseen yhteiseen lukupiirin saattoi osallistua joko livenä BisnesAkatemian tiloissa tai vaihtoehtoisesti verkkoyhteyden välityksellä. Ensimmäiseen lukupiiriin osallistui kolme Turun Yrittäjien jäsentä sekä 10 BisnesAkatemian opiskelijaa sekä kaksi valmentajaa. Idean äiti on Kati Pesonen Turun Yrittäjistä.

Lukupiirin keskiössä on rento, keskusteleva tunnelma

Lukupiirissä tärkeää on rento ja vapaamuotoinen tunnelma. Lukupiirissä ei ole tarkoitus tentata ketään, vaan keskustella näkökulmista, joita kirjojen lukeminen eri lukijoissa on herättänyt. Lukupiirin tehtävänä on avartaa jokaisen osallistujan lukukokemusta, sillä eri lukijat tulkitsevat luetun kirjan sisältöä toisistaan poiketen ja saavat muiden huomion kiinnittymään asioihin, joita nämä eivät välttämättä lukiessaan huomanneet.

Lukupiiri avartaa omaa lukukokemusta ja keskustelu kiinnittää huomion asioihin, joita ei itse lukiessaan huomannut.

Maaliskuinen tilaisuus aloitettiinkin osallistujien esittäytymisillä ja suolaista iltapalaa maistelemalla. Osallistujat jakautuivat kahteen keskusteluryhmään luetun kirjan perusteella. Keskustelu aloiteltiin kilistelyllä ja nauttimalla lasillinen viiniä.

Sukupolvien välinen suhde, vaikenemisen kulttuuri ja ulkonäön merkitys

Kirjoista toinen, Laura Malmivaaran Vaiti, herätti keskustelua monista teemoista, kuten sukupolvien välisestä suhteesta, vaikenemisen kulttuurista sekä tietenkin julkisuuden vaikutuksesta julkisuudessa elävien ihmisten elämään.

Ensiksi käytiin kierros, jossa jokainen ilmaisi päällimmäisen tunnelman luetusta kirjasta. Nopeasti puheenvuorot alkoivat vaihtua luontevasti osallistujalta toiselle. Vaikka keskustelussa oli eri ikäisiä osallistujia, samaistumisen kohteita löytyi jokaisen lähipiiristä, omista lapsista, vanhemmista ja isovanhemmista.

Keskustelu lähti soljumaan nopeasti. Samaistumisen kohteita löytyi helposti.

Toinen luetuista kirjoista oli Iida Kukkosen, Tero Pajusen, Outi Sarpilan ja Erica Åbergin kokoama Ulkonäköyhteiskunta. Keskustelussa tultiin siihen johtopäätökseen, että ulkonäöllä todellakin on merkitystä yhteiskunnassa.

Kirjan teema nouseekin vahvasti esiin nuorten aikuisten arjessa erilaisten sosiaalisen median kanavien kautta, jossa visuaalisuudella on iso merkitys. Video- ja kuvapostauksissa sisällön lisäksi erilaisilla vaikutelmilla ja ulkonäöllisillä seikoilla pyritään vaikuttamaan oman henkilöbrändin positiiviseen kehittymiseen kohderyhmän parissa. Ulkonäön merkitystä pohdittiin kirjapiirissä laajemminkin työelämässä ”menestymisen” osana.

Tunnelmat keskustelun päätteeksi ovat rauhoittuneet ja seesteiset. Yleinen mielipide oli, että oli hyvä keskittyä luettuun kirjaan ja keskustella kaikessa rauhassa. Tekniikka toimi myös verkkoyhteyden yli ja etäosallistujat tuntuivat olevan yhtä läsnä kuin kampuksella olleet osallistujat.