10.05.2023

Uutta taitoa opetellessa vanhat kaavat voivat hidastaa oppimista, kun aivot yrittävät tehdä uutta asiaa vanhoja kaavoja noudattaen. Oppimisprosessi kangistuu myös, jos uuden oppimisen edessä yrittää kontrolloida ja järkeillä omaa toimintaansa liikaa. Siksi jokaisen aikuisen kannattaisi ottaa mallia lapsilta ja heittäytyä oppimaan nauraen, kirjoittaa viulisti Ilana Gothoni, joka palasi opintojen pariin 25 vuoden tauon jälkeen.

Valtioneuvosto julkaisi vuonna 2020 jatkuvan oppimisen parlamentaariset linjaukset. Näihin linjauksiin asetettiin visio ja tavoitteet 2023 sekä listattiin toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Työikäisten osaamisen ja työvoiman saatavuuden parantamiseksi perustettiin jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, joka rahoittaa uudenlaisia, kohdennettuja ja ennakointitietoon perustuvia koulutuksia.

Edellä mainittu parlamentaarinen linjaus mahdollistaa entistä paremmin opiskelun töiden ohella iästä riippumatta, ja niinpä itsekin päätin lähteä suorittamaan yli 20 vuotta sitten kesken jääneitä viulupedagogiikan opintojani. Omaksi hämmästyksekseni minut hyväksyttiin syksyllä 2022 Turun ammattikorkeakouluun monimuoto-opiskelijaksi, ja ryhdyin pitkästä aikaa taas opettelemaan opiskelemista. Taipaleeni aikuisena opiskelijana ei ole ollut helppo; maailma on muuttunut hurjan paljon kuluneen 20 vuoden aikana, eivätkä muistikuvani edellisestäkään opiskelusta olleet enää kirkkaasti mielessäni. Niinpä päätin lähteä tutkimaan ihmisten opiskelun haasteita eri elämäntilanteissa, josko löytäisin erilaisia hyväksi koettuja tapoja oppia tehokkaammin haastavissa elämänvaiheissa.

Muistia ja oppimista aivotieteen menetelmillä tutkiva diplomi-insinööri, tekniikan tohtori ja kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen kertoo (Sitra ”Osaamisen aika”- podcast 08.01.2021), miten uuden oppiminen pitää aivot käynnissä: ”Aiemmat kokemuksemme vaikuttavat kykyymme oppia sekä asenteeseemme. Käsityksestä, että oppiminen on rankkaa ja vaikeaa, tulisi luopua.” Huotilaisen mukaan oppiminen on laadullisesti aivan erilaista eri-ikäisillä ihmisillä. Erilaisten asioiden oppimiselle on ikään kuin paras ikä. Automaattisesti toimiviksi tarkoitettujen perusasioiden opettelu, kuten lukeminen, on otollista hoitaa lapsena, kun taas johtamista ja sosiaalisia taitoja oppii paremmin, kun niistä on jo vähän kokemusta.

Sitran suomalaisille tekemän Elinikäinen oppiminen Suomessa -kyselyn mukaan kaikenikäiset nauttivat oppimisesta ja kokevat sen tuovan iloa ja hyvinvointia elämään. Sitran Osaamisen aika – podcast-jaksossa pohditaan, millaisia elinikäisiä oppijoita aivomme ovat. Samalla tavoin kuin lihasten käyttö pitää lihakset kunnossa, aivojen käyttäminen on parasta, mitä aivoille voi tehdä. Aivojen kannalta paras työympäristö on Huotilaisen mukaan sellainen, jossa voi tehdä kokeiluja ja jossa siedetään epäonnistumista. Kiire pilaa oppimisen. Tehokkain oppimisen muoto on yhdessä oppiminen. Seuraamalla toisen työtä oppii paljon.

Murrosikäisen mielen kuohunta voi vaikeuttaa opiskelua

Aivojen kehityksen kannalta ihmiselämässä on kolme keskeistä kehitysvaihetta: sikiöaika, ensimmäiset kaksi elinvuotta ja murrosikä. Nuoruusiässä aivot kehittyvät nopeasti ja saavuttavat lopullisen rakenteensa sekä toimintakykynsä noin 25-vuotiaana. Murrosiässä aivojen harmaan aineen tilavuus lähtee laskuun. Meneillään on ikään kuin siivousoperaatio, jossa käytännössä tarpeettomiksi todetut hermosoluyhteydet karsiutuvat pois ja tilaa saavat ne, jotka ovat vastaanottaneet ärsykkeitä ja joita on käytetty. Tätä voi verrata tietokoneen käyttöjärjestelmän päivittämiseen. Ne asiat vahvistuvat, joita harjoittelee usein ja säännöllisesti. Päivittäinen kanssakäyminen muiden kanssa taas kehittää muun muassa aivojen osia, jotka liittyvät tunnetaitoihin ja itsesäätelyyn.

Nuorella etuotsalohkojen kypsyminen on kuitenkin kesken, ja siten myös kyky säädellä omia tunteita ja toimintaa on vaillinainen. Tämä voi ilmetä tunteiden kuumenemisena, itsehillinnän vaikeutena ja keskittymisen haasteina. Varhaisnuoren kypsymättömyys ja lyhytjänteisyys vaikeuttavat pitkäjänteisyyttä vaativaa opiskelua. Nuoren voi olla vaikea motivoitua suunnitelmalliseen työskentelyyn; seuraava päivä voi olla ajatuksenakin kaukana.

Koulun ja vanhempien haaste onkin, miten motivoida murrosikäistä. Koska nuoren aivot kaipaavat välitöntä palkintoa, ne eivät kykene toimimaan ajatuksella, että jostain asiasta on hänelle hyötyä viiden vuoden päästä. Paras ratkaisu olisi keksiä yhdessä nuoren kanssa hänelle sopiva pikamotivaattori. Nuoren kyky kontrolloida impulsseja ja arvioida seurauksia, hänen strateginen suunnittelunsa sekä kyky vastustaa ryhmäpainetta paranevat varhaisaikuisuudessa.

Ruuhkavuosina vuorokauden tunteja tuntuu olevan liian vähän

Ruuhkavuodet ja täysipäiväinen opiskelu voi jo ajatuksena hirvittää ja kouraista vatsan pohjasta. Petra Karjalainen kirjoittaa Humakin opiskelijablogissa Ruuhkavuodet ja täysipäiväinen opiskelu – hallittu kaaos vai myrskynsilmä (Opiskelijan silmin, 20.12.2021) lapsiarjen ja opiskelijaelämän yhteensovittamisesta. Hän painottaa aikataulutuksen tärkeyttä ja sitä, että arjessa vallitsee tarkat raamit. Tällöin on selvää, mihin tehtävään milloinkin aikansa kuluttaa.

Rajan on oltava selkeä, mikä aika on pyhitetty perheelle ja mikä opiskelulle.

Tukiverkosto on ruuhkavuosien myllerryksessä opiskelevalle ensisijaisen tärkeä, jotta perhe-elämä ja opiskelu on mahdollista yhdistää vaikeinakin hetkinä. Tukiverkoston toimiessa hyvin niin kotona kuin koulussa opiskelu voi sujua hyvinkin keskellä ruuhkavuosia. Karjalainen toteaa: ”Olenkin tullut siihen tulokseen, että olen oikeassa koulussa oikeaan aikaan.”

Opiskelu ja oppiminen osaksi elämää vauvasta vaariin?

Upea vapaan sivistystyön oppilaitosten verkosto Suomessa tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden opiskella. Kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa on runsas opintotarjonta. Opiskelusta innostuva voi ilmoittautua myös avoimiin yliopisto-opintoihin.

Ikääntyvien yliopistotoiminta on yksi hyvä esimerkki niistä opiskelumahdollisuuksista, joita Suomessa on runsaasti tarjolla opinhaluisille. Leena Meriläinen, Jyväskylän kesäyliopiston ja ikääntyvien yliopistotoiminnan rehtori, toteaa artikkelissaan Patina-lehden numerossa 2/2020: ”Vanha koira ei opi -sanonta on osoitettu vääräksi ikääntyvien yliopistossa.” Ikääntyvien yliopisto on toiminut Suomessa jo 30 vuoden ajan. Kyseisessä yliopistossa senioriopiskelijoiden on mahdollista opiskella yhteiskunnassa tarpeellisia tietoja ja taitoja, taide- ja taitoaineita tai vaikkapa kieliä sekä seurata uusinta tutkimusta valitsemastaan aiheesta. Muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää tarjota Ikääntyvälle opiskelijalle myös digitaitojen opetusta. Älylaitteiden käyttötaitoa voidaan tänä päivänä pitää kansalaisen perustaitona.

Opiskelu eläkevuosina voi parhaimmillaan olla leppoisaa, kun on vihdoin lupa opiskella omaksi iloksi ja eduksi. Suorittamispaineettomuus ei tarkoita, että opiskelu olisi tavoitteetonta, mutta tavoitteet ja haasteet voi annostella sopiviksi yhdessä opettajansa kanssa. Viime vuosina opetusmenetelmät ovat kehittyneet ja opetusta on tarjolla sekä verkossa että perinteisenä luokkaopetuksena. Itselle sopivaa opiskelutapaa voi etsiä. Opiskelu voi tapahtua omalta kotisohvalta käsin, tai paras oppimistulos voi syntyä elämyksen kautta vaikkapa opintomatkalla.

Ikääntyvän oppijan kannattaa olla itselleen armelias oppimisprosessissa. Oppimista tapahtuu kaikenikäisenä, mutta ikä tuo oppimiseen vivahteita. Oppiminen edellyttää tietojen soveltamista aiempaan opittuun, koska ikääntyneellä on jo runsaasti tietoa ja kokemuksia aivojensa kovalevyllä. Muistiin painaminen vaatii useamman kertauksen kuin nuorempana, mutta toisaalta opiskelu on mielekästä, sillä opittu on usein helppo liittää aiempiin kokemuksiin eikä tieto jää irralliseksi. Kertauksen myötä ja opiskelurutiinien kehittyessä oppiminen helpottuu. Opiskelu osana arkea rytmittää viikkoa ja tuo lisää ystäviä.

Eri-ikäisten oppimiseen liittyviä ominaispiirteitä

Päivikki Koskinen on kirjoittanut (Ikä ei ole oppimisen este, Yle.fi 17.10.2016) aikuisten oppimisesta verrattuna nuoriin ja lapsiin: ”Aikuisen lukuisat jo opitut ja koetut toiminnot auttavat oivaltamaan uutta. Lapset eivät vielä ole oppineet oppimista.”

Toisaalta lasten oppimista helpottaa se, että heille ei ole vielä syntynyt kangistuneita kaavoja ja rutiineja. Aivan uutta taitoa opetellessa vanhat kaavat voivat hidastaa oppimista, kun aivot yrittävät tehdä uutta asiaa vanhoja kaavoja noudattaen.

Ihminen oppii peilaamalla ja seuraamalla kaltaistaan.

Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen peilisolut poimivat samaistumiskohteita. Lapsi siis oppii paremmin lapselta ja aikuinen seuraamalla aikuisen esimerkkiä. Vertaisuus, samankaltainen ulkonäkö ja olemus auttavat mallioppimisessa.

Oppimisprosessi kangistuu, jos uuden oppimisen edessä yrittää kontrolloida ja järkeillä omaa toimintaansa liikaa.

Heittäytyminen epäonnistumisen mahdollisuuteen auttaa oppimista. Kognitiivisesta ajattelusta irti päästäminen on aikuiselle vaikeaa, koska se on luontainen tapa lähestyä asioita. Se on kuitenkin jarru uuden oppimiselle. Nauru on aivoille rentouden merkki, ja se saa ihmisen vapautuneeseen ja oppimiselle alttiiseen tilaan.

Vaikuttaisi siltä, että nauru ja heittäytyminen ovat ne elementit lasten oppimisesta, jotka jokaisen aikuisen kannattaisi napata mukaan omaan elämäänsä ja opiskelurutiineihinsa. Tiedostaen opiskelemisella on lukuisia positiivisia vaikutuksia ihmisen elämään iästä riippumatta. Lisäksi opiskelumahdollisuuksien ollessa Suomessa hyvin kattavat ja laajat kaiken ikäisille kannattaa kaikkien kiinnostuneiden tehdä rohkeasti hyvä päätös ja ilmoittautua elinikäiseksi opiskelijaksi.

Minustako elämänmittainen opiskelija?

Oma varsinainen ammattini orkesterimuusikkona ei vaadi juurikaan tietotekniikan käyttöä. Viulistin työ orkesterissa ei paranna valmiuksia digitaitojen hallinnassa. Opiskelu nykypäivänä lähtee olettamuksesta, että digitaidot ovat jo hyvin hallussa. Suuri osa kursseista suoritetaan etäyhteyksien päästä, opettajien kanssa keskusteleminen on vaihtunut etätapaamisiin, ja tieto tulevista sekä menneistä kursseista sijaitsee jossain bittiviidakon uumenissa. Kursseilla käytetään digitaalisia alustoja ja työvälineitä kynän ja paperin sijaan. Omat jo tiettyihin rutiineihin ja työskentelytapoihin tottuneet aivoni vastustivat muutosta, ja opiskelu digitaalisessa maailmassa tuntui jopa pelottavalta. Tästä syystä opiskeltavat asiatkin tuntuivat vaikeilta hahmottaa.

Tällä hetkellä olen iloinen siitä, että otin haasteen vastaan. Jouduin opettelemaan edellä mainittuja taitoja, joista on takuulla hyötyä koko loppuelämäni ajan. Toivoni mukaan opiskelu varttuneella iällä auttaa minua pysymään muuttuvan yhteiskunnan kelkassa tästä eteenpäinkin saatuani edes toisen jalkani liikkuvan junan kyytiin.

Muiden ihmisten opiskelua haastavissa elämäntilanteissa tutkittuani huomaan ajattelevani,  että omassa elämäntilanteessani oppiminen saattaa olla jopa helpompaa kuin esimerkiksi keskellä ruuhkavuosia tai vaikkapa murrosikäisenä. Ehkäpä keski-ikäisenä, lasteni jo kasvettua lähes aikuisiksi, on itselleni sopiva ikä opiskella.

Lähteet

Arola, Milma 2021. Sitran Osaamisen aika -podcast jakso Tekeekö jatkuva oppiminen aivoille hyvää? 8.1.2021. Haastateltavana Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen. Viitattu 19.4.2023 https://www.youtube.com/watch?v=BnCvPHjNW9w 

Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 – kyselyn tulokset.. Julkaistu 30.1.2020. Viitattu 19.4.2023 https://www.sitra.fi/julkaisut/elinikainen-oppiminen-suomessa-kysely/
Karjalainen, Petra 2021.  Ruuhkavuodet ja täysipäiväinen opiskelu – hallittu kaaos vai myrskynsilmä 20.12.2021. Opiskelijan silmin – Humakin opiskelijablogi. Viitattu 19.4.2023 https://opiskelijansilmin.humak.fi/ruuhkavuodet-ja-tayspaivainen-opiskelu-hallittu-kaaos-vai-myrskynsilma/ 

Koskinen, Päivikki 2016. Ikä ei ole oppimisen este.  Yle.fi 17.10.2016. Viitattu 19.4.2023 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/17/ika-ei-ole-oppimisen-este 

Meriläinen, Leena 2020. Minkä vanhana oppii, sen vanhana taitaa. Patina 2/2020. Viitattu 19.4.2023 https://www.senioriliitto.fi/rohkeastiseniori/artikkeleita-ja-tietoa-rohkeasti-seniori-teemasta/leena-merilainen-minka-vanhana-oppii-sen-vanhana-taitaa/

Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. Viitattu19.4.2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5