Siirry sisältöön Siiry hakuun

Autoalan siirtyminen kiertotalouteen vaatii systeemisen muutoksen

21.06.2021

Autoalan siirtyminen kiertotalouteen edellyttää muutoksia niin teollisessa tuotannossa kuin jokapäiväisissä toimissamme. Tällä hetkellä materiaalista kiertää takaisin käyttöön vain noin 9% ja autot ovat käyttöiästään yli 90% käyttämättöminä. Samalla autojen pysäköintitilat vievät tilaa kevyenliikenteenväyliltä ja viheralueilta.

Auton suunnittelu

Kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi, huollettaviksi ja korjattaviksi. Kun ne lopulta tulevat elinkaarensa päähän komponentit mahdollisuuksien mukaan tehdaskunnostetaan ja palautetaan käyttöön. Tuotteen kierrättäminen materiaalina on viimeinen vaihtoehto.

Kiertotalouden mukaiseen toimintatapaan siirtyminen edellyttää, että kaikki elinkaaren aikaiset toimijat suunnittelusta kierrätykseen ovat mukana työssä. Auton elinkaaren lopussa saadaan tärkeää tietoa elinkaaren alkupäähän esimerkiksi siitä, miten komponentit tulisi suunnitella, että ne saisi hyvin irrotettua autosta ja tehdaskunnostuksen jälkeen palautettua käyttöön.

Kiertotaloudessa tavoitteena on rakentaa liiketoimintamalli elinkaaren alusta loppuun siten, että kaikilla yrityksillä on mahdollisuus tehdä elinkaaren aikana kannattavaa liiketoimintaa.

Kiertotalouden mukaiseen toimintatapaan siirtyminen edellyttää, että kaikki elinkaaren aikaiset toimijat suunnittelusta kierrätykseen ovat mukana työssä.

Sekoitemateriaalit ja akut kiertotaloudessa

Ihmiskunnan aiheuttamista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä energiasektorilta tulee yli 60%, josta reippaat 10% on peräisin liikenteestä. Liikkumisen päästöjä pyritään vähentämään rakenteiden keventämisellä ja sähköiseen liikenteeseen siirtymisellä.

Kevennetyt rakenteet laskevat polttoainekulutusta. Se edellyttää uudenlaisten materiaalisekotteiden käyttöä, jotta autoista saadaan lujia ja turvallisia. Materiaalisekotteiden monimutkaistuminen aiheuttaa haasteita materiaalien kierrätykselle.

Sähköisen liikenteen kehittymistä on edistänyt erityisesti paikalliset ilmanlaatuongelmat ja keskustelu öljynkäytön tulevaisuudesta sekä akku- ja sähkömoottoritekniikoiden kehitys. Litiumakkutekniikan kehittyminen on puolestaan laskenut sähköautojen hintaa. Sähköisen liikenteen tuomaan hyötyyn vaikuttaa kuitenkin se, miten autojen tarvitsema sähkö on tuotettu. Lisäksi sähköautojen akkujen kierrätykseen ollaan vasta etsimässä ratkaisuja.

Autoillen maailman ympäri

Autoja suunnitellaan ja materiaaleja valmistetaan ympäri maailmaa. Kokoonpanotehtaat sijaitsevat usein eri paikassa kuin missä komponentit valmistetaan. Autojen saaminen kiertotalouden piiriin on globaali asia. Ohjauskeinojen puuttuessa ainoa tapa saada aikaan muutoksia on markkinoiden kouluttaminen.

Muutos lähtee yksilöistä ja toteutuakseen tarvitsee valtioiden, kaupunkien ja yritysten ratkaisuja liikkumisen monimuotoisuuden kehittämiseen. Myös öljypohjaisen polttoainemallin on muututtava. Tämä puolestaan vaatii paljon uutta uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa energiantuotantoa.

Autopurkamot pärjäävät osien ja komponenttien eliniän pidennystalkoissa

Autonpurkamot ovat avainasemassa komponenttien uudelleenkäytössä ja kierrätyksen toteuttamisessa. Osaamista ja tekniikkaa tulee kehittää niin, että tulevaisuudessa saadaan enemmän osia uudelleenkäyttöön ennen murskaamista. Myös murskan jälkeistä kierrätystä voidaan tehostaa paremmilla murskan jälkeisillä erottelutekniikoilla.

Suomesta löytyy autopurkamoita, joilla olisi valmiuksia lähteä kehittämään purkamotoimintaa vastaamaan näihin haasteisiin. EU:n romuajoneuvodirektiivin mukaan romuauton painosta on saatava hyötykäyttöön 95 %. Uusiokäytön ja kierrätyksen osalta vaatimus on 85 %. Uusiokäytön ja kierrätyksen niputtaminen saman prosenttiluvun alle ei edistä autojen uusiokäyttöä.

Romuautojen muovi- ja lasiosat olisi helpompi kierrättää, jos ne irrotettaisiin autoista ennen murskaamoa. Markkinoiden puuttuessa näin ei kuitenkaan tehdä. Osien uusiokäyttöä tulisi edistää, jotta jätelain edellyttämä etusijajärjestys toteutuisi. Tätä auttaisi EU:n romuajoneuvoja koskevan direktiivin muuttaminen niin, että kierrätys ja uusiokäyttö eroteltaisiin eri prosenttiosuuksien alle.

Modernin autopurkamoekosysteemin rakentaminen vaatii monen alan yhteistyötä ja tutkimusta sekä selvitystä komponenttien ja raaka-aineiden soveltuvuudesta erilaisissa teollisuuden lopputuotteissa. Suomella on mahdollisuudet loistaa kiertotalouden ratkaisujen ja osaamisen viejänä.

Artikkeli on julkaistu myös Talk Tekniikka magazine 2021 -lehdessä.

Kuva: Martti Komulainen

Mitä pidit artikkelista?

2 kommenttia artikkelista “Autoalan siirtyminen kiertotalouteen vaatii systeemisen muutoksen

  1. Kari Kivelä sanoo:

    Toisin sanoen autojen romutuspalkkiojärjestelmä on laiton? Mikäli autot murskataan ilman, että käyttökelpoiset/kierrätyskelpoiset osat puretaan ennen murskausta

  2. Matti Järvinen sanoo:

    Eikös ne supermarketit ja kauppakeskukset vie huomattavasti enemmän tilaa kuin se parkkipaikka. Myös kaupunkien keskustassa olevat liikkeet joilla ei sitä parkkipaikkaa edes ole, vievät tilaa puistoalueilta ja pyöräilyteiltä. Kunhan kaikki palvelupisteet siirretään pois kaupunkien keskustoista, sinne tulee huomattavasti enemmän tilaa pyöräillä ja kävellä. Eipä siellä sitten ole muutakaan tekemistä, kuin kävellä edestakaisin. Työpaikatkin ja palvelupisteet voidaan siirtää pois keskustoista, jolloin keskustat rauhoittuvat pelkästään jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Olen jo pitkän akan ihmetellyt miksi kaikki täytyy tunkea johonkin kaupungin keskustaan, kun siellä ei ole tilaa asiakkaille eikä sinne ole mahdollisuutta edes saada, asiakkaille jotka tulevat kauempaa, mahdollisuutta pysäköidä autonsa asian toimittamisen ajaksi. Olen siis suosinut asointipisteitä maaseudulla, jossa on myös tilaa pysäköidä hetkeksi lähelle palvelupistettä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php