Mitä saadaan, kun yhdistetään ensihoitajat ja sovelluksia kehittävät insinöörit? AidVerse-hankkeessa nämä kaksi ammattiryhmää yhdistävät osaamisensa. Ensihoidon asiantuntijat tarjoavat ensihoidon substanssiosaamista,…
Tekijät | Authors
Yhteistyöllä parempaan tulevaisuuteen
Varsinais-Suomi on yksi maamme kasvumaakunnista. Viimeisen vuoden talouden hidastumisesta huolimatta olemme edelleen hyvässä hapessa. Käänne parempaan näyttäisi jo tapahtuneen, joten uskallan ennustaa, että vuoden 2025 aikana osaajapula nousee taas alueen keskeiseksi kasvuhidasteeksi.
Turun kaikki korkeakoulut ovat tehneet tiiviisti töitä osaajien tuottamiseksi. Kymmenen vuotta sitten Varsinais-Suomeen sijoittui valmistumisensa jälkeen noin 4000 opiskelijaa vuodessa. Viime vuosina olemme ylittäneet 5000 ammattilaisen rajapyykin.
Turun ammattikorkeakoulu on täyttänyt ison osan maakunnan osaajamäärän kasvusta. Kymmenessä vuodessa vuosittaisten valmistuneiden määrä on noussut 1821:stä 2247:ään ja kasvu näyttäisi vain kiihtyvän lähivuosina. Työllistyminen on pysynyt hyvänä koko ajan, ja opiskelumaakuntaan jääneiden määrä on ollut tasaisesti toiseksi suurinta koko maassa Uudenmaan jälkeen.
Osaajien lisäksi korkeakouluilla on merkittävä rooli tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisessa ja tekemisessä. Tämän toiminnan merkitys on noussut viime vuosina koko ajan merkityksellisemmäksi.
Globaalissa taloudessa kaikki alueet kisaavat keskenään jatkuvissa uudistumisen olympialaisissa, ja parhaiten innovaatioita tekevät organisaatiot pystyvät säteilemään hyvinvointia laajasti alueelleen.
Suomen tavoite on saavuttaa neljän prosentin taso tutkimus- ja kehitystoimintaan bruttokansantuotteeseen verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä olemme noin kolmen prosentin tasolla, mikä vastaa kansainvälisessä vertailussa pistesijoja. T&K-toiminta ja niiden avulla syntyvät innovaatiot ovat kuitenkin hyvin kilpailtu ala, jolla vain voittajat menestyvät. Jos haluamme luoda maahan uusia nokioita tai pemamekkejä meidän tulee pystyä nostamaan uusien innovaatioiden tuottamisen tasoamme vielä merkittävästi nykyisestä.
Varsinais-Suomen korkeakoulut tekevät paljon T&K-työtä, noin 1,1 prosenttia maakunnan BKT:stä, kun valtakunnallinen keskiarvo on noin 0,8 prosenttia. Maakuntamme haasteena on kuitenkin yksityisen sektorin keskimääräistä matalampi T&K-taso. Yritykset tekevät T&K-työtä noin 1,6 prosenttia BKT:sta, kun valtakunnallinen keskiarvo on 2,2 prosenttia ja tavoitetaso 2,7 prosenttia. Euroiksi muutettuna summa tarkoittaisi noin kahta sataa miljoonaa euroa vuodessa ja henkilötyövuosina noin kahta tuhatta tuotekehittäjää enemmän.
Luvut vaikuttavat isoilta. Onneksi vain vaikuttavat.
T&K-työssä osaajien saaminen on keskiössä. Kun huomioidaan Turkuun sijoittuneiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän nousu, ja että kaikki merkit ennustavat kasvua tulevaisuudessakin, olemme jo valmiiksi oikealla uralla.
Maassamme on lisäksi yritysryhmä, jonka T&K-potentiaali on merkittävä, eli pienet ja keskisuuret yritykset. Suomessa T&K-toiminta on perinteisesti keskittynyt suuryritysten ympärille ja pk-yritykset ovat olleet aika varovaisia kasvutavoitteissaan. Kansainvälisesti kuitenkin juuri pienehköt kasvuhakuiset yritykset muodostavat innovaatiotoiminnan selkärangan haastaessaan perinteiset toimintatavat uusilla tuotteillaan ja palveluillaan.
Luomalla pk-yrityksille kannustavan toimintaympäristön sekä suuntaamalla katsetta tulevaisuuden menestysmahdollisuuksiin voimme muuttaa yhteistä tulevaisuuttamme hyvinkin lyhyessä ajassa. Business Finland on jo lanseerannut aiempaa selkeämmin pk-yrityksille suunnattuja tuotekehityksen tukimuotoja. Myös ammattikorkeakoulut ovat mielellään auttamassa yrityksiä uuden liiketoiminnan luomisessa.
Turun ammattikorkeakoulu on mielellään mukana tukemassa maakunnan paremman tulevaisuuden rakentamista. Tuotamme sekä tulevaisuuden tekijöitä että jatkuvasti suuremman määrän työelämän kehittymistä tukevaa konkreettista tutkimusta ja kehittämistä. Kehittyminen tehdään kuitenkin aina kimpassa, joten kutsumme kaikki kumppanimme mukaan yhteiseen projektiin Suomen hyväksi. Tulevaisuus on se, mitä me yhdessä teemme, ja siksi se näyttää niin hyvältä.
Artikkeli on julkaistu Turun Sanomien Puheenvuoro-palstalla 2.9.2024