Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoita Talk-verkkolehteen – Uudet ohjeet

19.10.2020

Uudet ohjeet korostavat lukijan saamaa hyötyä sekä muutosteemaa julkaisualustan ”Näkökulmia muutokseen” -sloganin mukaisesti.

Olemme Talk-toimituksessa uusineet kirjoittajan ohjeet selkeämmäksi ja aiempaa ohjaavammaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi olemme kirjoitusprosessin helpottamiseksi luoneet juttutyypit, joiden mukaan on helppo suunnata kirjoittamista niin, että lopputuloksena on mahdollisimman laajasti ammattiyleisöjä kiinnostava teksti, podcast tai video.

 

Talk-verkkolehden tavoitteet

Verkkolehden tavoitteiksi olemme määritelleet seuraavat:

  • yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ja tähän liittyen osaamisen ja tiedon jakaminen
  • ammattikorkeakoulun ja kirjoittajan oman asiantuntijaroolin vahvistaminen
  • keskustelun synnyttäminen
  • informointi.

 

Artikkelin sisältö tuo asiantuntijuuden esille

Tuo asiantuntijan näkökulma tekstiin: mitä uutta tietoa tai mikä uusi näkökulma sinulla on aiheeseen, miksi kehittämisprojekti on/oli tärkeä, minkä käytännön ongelman se ratkaisee, mitä tämä kehittämiskokemus nostaa esiin. Esität ajatuksia kehittämisprojektin tulosten käytännön merkityksestä, uusista näkökulmista ja sovellusalueista.

Asiantuntija-artikkeleiden lisäksi haastattelutyyppiset kevyemmät jutut ja ”tarinat” sekä aidot esimerkit ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä yritysten, kansainvälisten kumppanien tai muiden toimijoiden kanssa ovat tervetulleita. Henkilöjutuissa on ammatillinen näkökulma, esimerkiksi alumnitarina, uratarina, huipputyyppi.

Käytä konkreettisia tapausesimerkkejä ja käytännön kuvauksia lukijaa kiinnostavalla tavalla.
Tekstin rakenne on tieteellistä artikkelia vapaampi. Asiantuntija-artikkelien teksti menee suoraan asiaan.

Lähteet eivät nouse tekstissä liian suureen rooliin; teksti tavoittelee asiantuntijalukijoita työelämässä. Linkit, kuviot, taulukot ja valokuvat elävöittävät tekstiä.

 

Selkeä rakenne auttaa lukijaa

Talk-verkkolehdessä artikkelin rakenne poikkeaa tieteellisen julkaisun rakenteesta, ja muodostuu seuraavasti:

  • otsikko
  • ingressi, joka toimii siltana otsikon ja tekstin välillä
  • lyhyet leipätekstikappaleet – yksi ajatus yhteen kappaleeseen, vain 2–3 virkettä
  • kiinnostusta herättävät väliotsikot muutaman kappaleen välein (huomioi myös hakukoneoptimointi – millä sanoilla potentiaaliset lukijat voivat hakea tietoa aiheestasi) ja/tai
  • kiinnostavat tekstinostot sopivin välein
  • luetteloissa suositaan listaustoimintoa (kuten tämä listaus) – jo kolmen asian peräkkäinen luetteleminen on suositeltavampaa listauksena kuin suorana tekstinä
  • aidot tilannekuvat sopivat tekstin lomaan, myös videoupotusta voi käyttää
  • loppuun tieto ja linkki, jos artikkeli liittyy tutkimusryhmän työhön (sisällönsyöttäjä laittaa siniseen laatikkoon)
  • loppuun siniseen laatikkoon voidaan laittaa myös tarvittaessa tiivistelmä hanketiedoista sekä kuviin liittyvät tiedot
  • pystyviivaa voidaan käyttää erottamaan infolaatikko, ns. kainalojuttu tai lähdeluettelo.

 

Valitse sopiva juttutyyppi

AMK:n henkilöstö ja opiskelijat löytävät tarkemmat ohjeistukset juttutyyppeihin erillisinä tiedostoina Messin AMK:n julkaisukanavat -sivulta. Tässä lyhyet tiivistykset juttutyypeistä.

1. Ongelma ja sen ratkaisu

Tavoitteena on lisätä Turun AMK:n vaikuttavuutta nostamalla esiin AMK:n tai kumppanimme asiantuntemusta, tarjoamalla lukijoille konkreettista hyötyä ja herättämällä keskustelua. Hyötyä tarjoamme kertomalla tuloksista ja niiden hyödyntämis- ja soveltamismahdollisuuksista eri yhteyksissä.

2. Asiantuntijan näkökulma muutokseen

Tavoitteena on lisätä Turun AMK:n vaikuttavuutta nostamalla esiin AMK:n tai kumppanimme asiantuntemusta, tarjoamalla lukijoille konkreettista hyötyä ja herättämällä keskustelua.

3. Ilmiöjuttu: Turun AMK tarjoaa ratkaisuja

Journalistista sisältöä, esimerkiksi haastattelu. Tavoitteena on lisätä Turun AMK:n vaikuttavuutta kuvaamalla, miten olemme mukana ratkaisemassa ajankohtaisia ongelmia, sekä samalla jakaa tietoa näistä ongelmista.

4. Podcast, videodokumentti, muu video- tai audiojulkaisu

Tavoitteena on lisätä Turun AMK:n vaikuttavuutta kuvaamalla, miten olemme mukana ratkaisemassa ajankohtaisia ongelmia, sekä samalla jakaa tietoa näistä ongelmista.

 

Ideasta lukijoille – vuorovaikutteisesti

Huomaathan, että jos tarjoat valmiiksi kirjoitettua artikkelia, lehden toimitus voi katsoa, ettei se vastaa lehden tavoitteita tai kohtaa lukijakuntaa. Silloin tekstiä ei julkaista ilman, että teet siihen merkittäviä muutoksia. Artikkelin julkaiseminen on vuorovaikutteinen prosessi.

Etene seuraavasti:

  • Kun sinulla on idea artikkeliin, ole yhteydessä sektorisi viestintä- tai julkaisuvastaavaan tai teemalehden päätoimittajaan. Löydät yhteystiedot Ota yhteyttä -sivulta. Miettikää yhdessä, mihin Talk-teemalehteen teksti voisi sopia.
  • Miettikää, mikä on tekstisi tavoite ja kohderyhmät: kenelle kirjoitat ja miksi?
    Valitkaa tavoitteen ja kohderyhmän mukaan, kirjoitatko suomeksi vai englanniksi. Varmistakaa, että tavoitteesi ja kohderyhmäsi ovat Talk-verkkojulkaisuun ja sen teemalehteen sopivat. Tavoitteet ja kohderyhmät voivat hieman vaihdella teemalehtien mukaan.
  • Päätä näkökulmasi, rajaa aiheesi ja siihen sopiva Talk-teemalehti sekä tekstilaji.
    Tutustu Talk-juttutyyppien ohjeisiin ja mieti, mihin juttutyyppiin aiheesi sopisi parhaiten.
  • Suunnittele tekstin sisältörunko ja rakenne: mitkä asiat ja missä järjestyksessä.
    Mieti, mitä sellaista uutta sisältöä tuot tekstiisi, jota ei ole muissa julkaisuissa vielä esitetty.
  • Ryhdy kirjoittamaan. Kirjoita selkeää, kohderyhmällesi ymmärrettävää kieltä. Älä pyri kirjoittamaan hienosti, vaan havainnollisesti ja kiinnostavasti.
  • Kirjoita yksi ajatus yhteen kappaleeseen.
  • Käytä paljon käytännön esimerkkejä.
  • Pura lyhenteet auki ainakin ensimmäisellä käyttökerralla. Kirjoita auki myös ”muun muassa” ja ”esimerkiksi”. Älä käytä AMK:n sisäisiä lyhenteitä. AMK:n sektoreiden nimetkään eivät yleensä ole muille lukijoille tärkeitä.
  • Kirjoita mahdollisimman paljon aktiivimuodossa passiivin sijaan: ”Palvelumuotoilun avulla tuodaan sekä palvelun käyttäjien että palvelujen toteuttajien ääni kuuluviin.” -> ”Palvelumuotoilu tuo…”
  • Erota mahdolliset sitaatit omiksi kappaleikseen ja merkitse sitaattimerkein ” ”. Näin suomen- ja englanninkielisissä teksteissä on yhtenäisesti sama sitaattimerkintätapa.
  • Tee tekstillesi kuvaava ja kiinnostusta herättävä otsikko sekä väliotsikot muutaman kappaleen välein.
    • Otsikon alusta on hyvä löytyä ns. fokus-avainsana, joka summaa parhaiten artikkelisi sisällön, ja joka voidaan syöttää hakukoneita varten Talk-sivujen verkkoalustaan. Fokus-avainsanaa voi ajatella Googlen hakuterminä, jolla eniten toivot artikkelisi löydettävän. Termin tulisi pitää sisällään vähintään kaksi sanaa. Mieti myös, miten asiaa hakeva henkilö kirjoittaisi sen Googleen. Saat fokus-avainsanan miettimiseen apua teemalehden päätoimittajalta, mutta mieti muutamia vaihtoehtoja valmiiksi.
    • Nykyään verkkotekstin otsikko saa olla pitkä! Koukuttavassa otsikossa on kertova ja keskusteleva sävy – se voi sisältää useampia väitteitä tai kysymyksiä. Hyvä otsikko on konkreettinen ja sisältää yksityiskohtia, jotka herättävät mielenkiinnon; usein hyvä otsikko sisältää tunnetta tai lupaa lukijalle hyötyä. Otsikko voi myös sisältää mysteerin ja draaman elementtejä. Jutun pitää aina lunastaa otsikon lupaukset! Lehden toimitus voi myös auttaa otsikon ja väliotsikoiden muotoilussa.
    • Väliotsikon tehtävä on saada lukija jatkamaan lukemista, ei kertoa kaikkea olennaista. Mieti pari ehdotusta tekstinostoiksi, jotka saavat silmäilevän lukijan kiinnostuksen heräämään. Yhden noston maksimimerkkimäärä 300 merkkiä välilyönteineen.
  • Lue tekstisi uudelleen ajatuksella ja tarkista vielä:
    • Oletko huomioinut kohderyhmäsi sisällössä, terminologiassa ja tekstityylissä?
    • Tuleeko tekstistä ilmi tavoitteesi?
    • Sopiiko tekstisi mielestäsi tavoittelemaasi teemalehteen?
    • Onko mukana uutta tietoa?
    • Onko mukana riittävästi käytännön esimerkkejä aiheestasi?
    • Tee tarvittavat muutokset.
  • Kirjoita itsestäsi lyhyt kirjoittajaesittely artikkelin kielellä (maksimimerkkimäärä suomen- ja englanninkielisellä esittelyllä yhteensä 1500 merkkiä välilyönteineen). Esittelyn tulee sisältää:
    • nimi ja nimike,
    • koulutus, jossa opiskelet tai tutkimusryhmän tai projektin nimi, jota edustat
    • sekä missä roolissa kirjoitit tekstin: onko teksti osa tai liittyykö se opinnäytetyöhön, hankkeeseen, tutkimusryhmään tai vastaavaan.
    • Lisäksi voit kirjoittaa lyhyen luonnehdinnan itsestäsi ammatillisessa tai akateemisessa kentässä.
  • Mieti, mitä sopivia nettilinkkejä tekstin loppuun voi lisätä. Laita mielellään linkkejä Talk-lehden tai turkuamk.fi-sivujen sisältöihin, jotka liittyvät aiheeseen, esimerkiksi missä koulutuksessa kyseistä aihetta voi opiskella. Muista mainita, jos artikkeli on osa jonkin tutkimusryhmän työtä. Tämä tieto kerätään julkaisutietokantaan.
  • Etsi aiheeseen sopivaa kuva-aineistoa, jossa on riittävä resoluutio. Tarkista kuvien käyttöoikeudet.
  • Kun teksti on omasta mielestäsi valmis, teemalehden päätoimittaja pyytää sinulta tarvittavia muutoksia tai tekee tekstiin tarvittavat editoinnit ja laittaa tekstin sen jälkeen hyväksyttäväksi sinulle. Valmis teksti ja kuvat siirretään syötettäväksi Talk-alustalle, ja artikkelille katsotaan julkaisukalenterista sopiva julkaisupäivä.
  • Kun tekstisi on julkaistu, saat siitä tiedon. Miten teksti saavuttaa lukijansa? Jaa tekstiäsi miettimillesi kohderyhmille eri kanavissa, ja herättele keskustelua aihepiiristä. Seuraa keskustelua ja osallistu siihen aktiivisesti.
  • Kirjasto kirjaa asiantuntija-artikkelit Juuli-tietokantaan OKM-tilastointia varten.

Kirjoittamisen iloa!

Lähteiden merkitseminen ja viittauskäytännöt

Lähdeluettelo merkitään aina tekstin loppuun. Mainitse vain ne lähteet, joihin olet viitannut artikkelissa. Opinnäytetyön pohjalta tehdyn artikkelin loppuun lisätään linkki opinnäytetyöhön Theseuksessa. Kevyemmässä artikkelityypissä ei tarvita lähdeluetteloa, eli lähdeluettelo ei ole pakollinen.
Lähdeluettelo sisältää tekijän, julkaisuvuoden, julkaisun ja/tai artikkelin nimen, kustantajan ja kustantajan kotipaikan (sekä loppuviitteissä lisäksi sivunumeron). Tekstissä lähdeviitteet merkitään: (Aaltonen 2008, sivunumero).
Verkkolähteiden osalta lähdeluettelo sisältää aineiston nimen (jos kyse on painettuihin lähteisiin verrattavasta materiaalista em. tiedot), verkkosivun osoitteen ja päivämäärän, jolloin lähdettä on käytetty. Tekstissä käytetään aktivoituja linkkejä viitatuille verkkosivuille.
Talk -artikkelin viite: Sukunimi, x. (201x). Artikkelin otsikko. Talk-verkkolehti, Teeman nimi. Haettu x.x.201x osoitteesta xxx

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php