Miten taiteilija syntyy? Miten määrittelen itseni ammatillisten osaamisteni valossa? Entä miten muut taiteen kentän ammattilaiset minut näkevät? Taiteen uudet kontekstit…
Tekijät | Authors
Nuorten hyvinvointi vahvistuu osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta
Nuorten terveyden edistäminen on tehokkainta, kun se tapahtuu nuorten arkiympäristöissä yhteistyössä nuorten, vanhempien, koulun ja paikallisten toimijoiden kanssa. Toiminnalliset menetelmät lisäävät osallisuutta, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja kohentavat hyvinvointia.
Nuorten terveyttä voidaan edistää monin tavoin: tiedottamalla, toteuttamalla hankkeita sekä tarjoamalla suunnitelmallista terveysopetusta. Terveyden edistämisen toimet ovat tehokkaimpia, kun interventiot on sisällytetty opetussuunnitelmaan ja ne toteutetaan yhteistyössä nuorten, koulun, vanhempien ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. (Lyytikäinen ym. 2017; Ulmanen 2016.)
Toiminnalliset menetelmät lisäävät osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, vahvistavat itseluottamusta ja tukevat mielenterveyttä (Karkkulainen ym. 2019). Ne pohjautuvat liikunta- ja seikkailukasvatuksen teorioihin, joiden tavoitteena on luoda monipuolinen ja palkitseva oppimisympäristö (Muittari 2017). Toiminnallisuuden avulla voidaan kehittää vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajan välillä, lisätä osallistumisen tunnetta sekä parantaa ryhmähenkeä ja yhteisöllisyyttä (Saaranen-Kauppinen ym. 2018).
Monipuoliset terveysinterventiot muokkaavat nuorten elintapoja ja asenteita
Terveyden edistämistä suunniteltaessa on tärkeää määritellä lähtökohdat ja tavoitteet selkeästi: ketkä kuuluvat kohderyhmään ja keiden terveyttä pyritään ylläpitämään ja parantamaan. Erityisesti eriarvoisuuden vähentämiseksi tulee kiinnittää huomiota niihin ryhmiin, jotka tarvitsevat enemmän tukea. (Lyytikäinen ym. 2017; Ulmanen 2016.) Nuorten voimavarojen ja itsetunnon kehityksen tukemiseksi on tärkeää, että he osallistuvat toimintaan, jossa on saatavilla aikuisen tuki (Eisman ym. 2017).
Nuori tarvitsee hyväksyvän, positiivisen ja kannustavan ilmapiirin oppiakseen ja omaksuakseen terveyttä edistäviä tapoja.
Erilaisilla interventioilla on mahdollista aikaansaada muutoksia esimerkiksi nuorten elintapoihin ja asenteisiin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Tutkitusti parhaiten toimivat sellaiset interventiot, jotka yhdistävät monipuolisesti eri lähestymistapoja ja pyrkivät lisäämään nuorten tietoisuutta terveydestä ja terveyttä edistävistä teoista. Nuori tarvitsee hyväksyvän, positiivisen ja kannustavan ilmapiirin oppiakseen ja omaksuakseen terveyttä edistäviä tapoja. (Haleem ym. 2016; Tolvanen 2011.)
Lisäksi tiedon toistaminen eri tilanteissa ja yhteyksissä sekä nuorten osallistuminen ja oma panostus tukevat heitä terveellisten elämätapojen omaksumisessa. Terveyden edistämisen työn tulee olla informatiivista ja monipuolista mutta samalla motivoivaa, osallistavaa ja nuoria voimaannuttavaa. (Haleem ym. 2016; Tolvanen 2011.)
Yhteisöllisyys, luovuus ja pelillisyys ovat avaintekijöitä nuorten hyvinvointiin
Kouluympäristöissä toteutettavilla terveyden edistämisen interventioilla voidaan edistää hyvinvointia sekä nuorten kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja. Terveydenedistämistyö arkiympäristöissä saavuttaa erityisesti nuoret tehokkaasti: voidaan tunnistaa kohderyhmän ainutlaatuiset tarpeet ja luoda ympäristöjä, joissa terveelliset valinnat ovat helppoja ja houkuttelevia. (MacArthur ym. 2018.)
Toiminnalliset menetelmät voivat olla niin tekemistä, keskustelua, draamaa kuin piirtämistäkin. Tärkeintä on aktiivisuus. Toiminnalliset ja luovat menetelmät ovat tutkitusti sosiaalisen vahvistamisen ja kasvatustyön ydintä. Menetelmillä vahvistetaan toimijuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. (Paananen ym. 2022; Riipinen ym. 2023.) Esimerkkejä toiminnallisista menetelmistä ovat roolipelit, luovat työpajat ja ongelmanratkaisutehtävät, taide, sanataide ja musiikki sekä tunne-, läsnäolo- ja rentoutusharjoitukset. Myös liikunta, retkeily ja ulkoilu, suunnistusrastit sekä luontolähtöinen- ja eläinavusteinen toiminta. (mm. Paananen ym. 2022; Riipinen ym. 2023.) Toiminnallisuus ja elämyksellisyys saavat tutkitusti nuoret innostumaan hyvinvointiaiheista (Nakao 2019; Kostenius, Hallberg & Lindqvist 2018).
Pelillisyys ja elämyksellisyys terveyskasvatuksessa innostavat nuoria
Oikean tiedon jakamisen sijaan nuoret tulee kohdata heitä innostavilla ja ikätasoon soveltuvilla menetelmillä. Pelillisyys toiminnallisena pedagogisena menetelmänä on kiehtova lähestymistapa erityisesti ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen ja terveystiedon opetukseen. Myös yksittäiset toiminnalliset – ja samalla keholliset – harjoitukset ovat tehokkaita havainnollisuudessaan. (Nakao 2019; Kostenius, Hallberg & Lindqvist 2018.)
Pelillisyys sisältää sekä manuaaliset pelit kuten lautapelit että digitaaliset pelit. Terveyden edistämisessä tuleekin ottaa huomioon teknologia osana nuorten arkea, sillä nuoret ovat aktiivisia internetin ja erilaisten yhteisöpalvelujen käyttäjiä. Pelien lisäksi internetissä olevista terveyskampanjoista on tutkitusti hyötyä käyttäjien terveyden edistämisessä kansallisesti ja kansainvälisesti. (Anttila ym. 2015; Hurling ym. 2013.)
Pelillisyys toiminnallisena pedagogisena menetelmänä on kiehtova lähestymistapa erityisesti ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen ja terveystiedon opetukseen.
Verkossa ja sosiaalisen median kanavissa terveyden edistäminen on vaikuttavaa ja tuloksellista, kun se on personoitua ja tarvelähtöistä, koska yksilöllisyys on olennainen osa virtuaalista vuorovaikutteisuutta. Nuorelle oman profiilin luominen sekä sisältöjen ja tavoitteiden muokkaaminen itselle sopivaksi koetaan tärkeäksi. (Scull ym. 2018; Direito ym. 2015.)
Uusia tapoja edistää nuorten hyvinvointia kehitetään
Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen (LSSY) NIKO- ja ANKKURI-hankkeissa toteutetut toimintamallit ovat nuorten tarpeista lähtöisin olevia terveydenedistämisen toimintoja, joita on toteutettu nuorten toimintaympäristössä koulu- ja harrasteajalla. Malleissa painotetaan kohderyhmän tuntemusta sekä ohjaus- ja kasvatushenkilöstön saatavilla olemista. Siten terveyskäyttäytymisen muutos ohjautuu oikeaan suuntaan ja mahdollistaa opitun juurruttamisen ja pysyvyyden.
Hanketoiminnassa on toteutettu muun muassa matalan kynnyksen terveyskioskeja, terveysbussitoimintaa, nuorten raateja sekä pelillisiä oppitunteja Taimi- ja Tarmo-terveyspeleillä. Hankkeiden toimijat ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin oppilaitosten teemapäiviin esimerkiksi asiantuntijaluennoin, nikotiininäyttelyin ja pihasuunnistusrastein.
Yhteistä kaikille toiminnoille on se, että ne pyrkivät muokkaamaan nuorten elintapoihin liittyviä asenteita ja käsityksiä. Kun terveyden edistäminen on aktiivista ja käytännönläheistä, nuoret oppivat rakentamaan elämänhallintataitoja, jotka tukevat heitä arjessa pitkälle aikuisuuteen.
Käytännön menetelmiä nuorten terveyden edistämiseen
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin Terveys ja hyvinvointi ja LSSY:n NIKO-toiminta järjestivät ammattilaisille ja opiskelijoille Toiminnalliset menetelmät nuorten terveydenedistämisessä -koulutuksen marraskuun alussa 2024. Osallistujat tutustuivat toiminnallisiin menetelmiin käytännönläheisesti neljässä toimintapisteessä.
1. Pelillisyys
Koulutukseen osallistujat tutustuivat pelillisiin menetelmiin nuorten terveyden edistämisessä lautapelien avulla. He syventyivät Tarmo- ja Taimi-pelien tarjoamiin mahdollisuuksiin terveyskasvatuksessa.
2. Luovat menetelmät
Omakuva-työskentelyssä keskityttiin itsetuntemuksen ja -ilmaisun kehittämiseen luovien menetelmien avulla. Toimintapisteessä hyödynnettiin tekniikoita, jotka rohkaisevat osallistujia tutkimaan ja ilmaisemaan itseään.
3. Terveyskasvatus
Toimintapisteessä opeteltiin oppilaitoksen tai nuorisotilan terveyskioskin perustamisen ja toiminnan perusperiaatteet, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon ja kokemuksiin nuorten kanssa työskentelystä.
4. Verkkopohjaiset palvelut
Osallistujat tarkastelivat nuorille ja lähiaikuisille suunnattuja hyödyllisiä verkkosivuja ja sovelluksia, jotka tukevat nuorten hyvinvointia ja ammattilaisten työtä nuorten kanssa.
Lähteet
Ahonen, O., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S. & Sulosaari, V. 2020. Kliininen hoitotyö. 8–9., painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Anttila, K.; Anttila, M.; Kurki, M.; Hätönen, H.; Marttunen, M. & Välimäki, M. 2015. Verkosta apua masennuksen kanssa kamppailevalle nuorelle. Suomen Lääkärilehti 16/2015. 1094–1095.
Eisman, A.; Stoddard, S.; Bauermeister, J.; Caldwell, C. & Zimmerman, M. 2017. Trajectories of organized activity participation among urban adolescents: Associations with young adult outcomes. Journal of Community Psychology 2017, Vol 45: 513–527
Etsivän nuorisotyön käsikirja 2022. Paananen Emmi, Piiroinen Miikka & Uustalo Katja (toim). Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.
Haleem, A.; Khan, M.K.; Sufia, S.; Chaudhry, S.; Siddiqui, M.I. & Khan, A.A. 2016. The role of repetition and reinforcement in school-based oral health education – a cluster randomized trial. BMC Public Health. 16:2, 2016. 2-11.
Hurling, R.; Claessen, J-p.; Nicholson, J.; Schäfer, E.; Tomlin, C. & Lowe, C. 2013. Automated coaching to help parents increase their children’s brushing frequency: an exploratory trial. Community Dental Health. June 2013. 88-93.
Kaltiala-Heino, R. 2010. Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Karkkulainen, M., Ala-Vannesluoma, T., Airaksinen, R., Varonen, H., Kastu, R., Sipi, S. & Laajasalo, S. 2019. Toimii! Hoitajan opas toiminnallisiin menetelmiin (2., uudistettu painos.). Helsinki: Edita.
Kinnunen Riitta. 2016. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus – Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen SOVARI-mittari. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry.
Kostenius, C.; Hallberg, J. & Lindqvist, A. 2018. Gamification of health education. Health Education, 118(4), pp. 354-368. doi:10.1108/HE-10-2017-0055.
MacArthur, G.; Harrison, S.; Caldwell, D.; Hickman, M.; Campbell, R. 2016. Peer‐led interventions to prevent tobacco, alcohol and/or drug use among young people aged 11–21 years: a systematic review and meta‐analysis. Addiction. 2016 Mar; 111(3): 391–407.
Muittari, J. 2017. TOIMEEN! – Toiminnalliset menetelmät avuksi aineenopettajan arkeen. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.10.2024. https://toimeen.humak.fi/2017/01/18/toimeen-toiminnalliset-menetelmat-avuksi-aineenopettajan-arkeen/
Nakao, M. 2019. Special series on “effects of board games on health education and promotion” board games as promising tool for health promotion: a review of recent literature. Biopsychosocial Medicine 2019; 13:5.
Pietilä, A-M. 2010. Terveyden edistäminen, teorioista toimintaan. Helsinki: Sanoma Pro oy.
Rimpelä, A. 2010. Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Scull, T., Kupersmidt, J., Malik, C., Morgan-Lopez, A. 2018. Using Media Literacy Education for Adolescent Sexual Health Promotion in Middle School: Randomized Control Trial of Media Aware. J Health Communication 23 (12), 1051–1063.
TARTU TOIMEEN! Toiminnallisten menetelmien koulutusmateriaali opettajille 2018. Saaranen-Kauppinen, A.; Lindblad, K.; Pekanheimo, E. & Muittari, J. (toim.) Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja 57. Viitattu 24.10.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152397/978-952-456-303-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työpajatoiminnan käsikirja – Valmennusta, toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä 2023. Riipinen, T-L. Palo, S. Kinnunen, R. Pietikäinen, R. Piiroinen, M. Kivivuori, A. & Pahlman, P. (toim). Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.
Ulmanen, P. 2016. Ammatillisen oppilaitoksen opettajien näkemyksiä nuorten terveyden edistämisestä. Pro gradu -tutkielma. Hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto.