02.04.2025

Pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) merkitys on kiistaton yritysten uudistumiselle ja kilpailukykyisenä pysymiselle.  Polun muotoon paketoitu Pk-yritysten TKI-polku pyrkii omalta osaltaan innostamaan Länsirannikon alueen yrityksiä kasvattamaan kyvykkyyksiään TKI-toiminnassa. Hankkeen toimenpiteet rohkaisevat ideoimaan uutta, viemään ideoita käytäntöön, hakemaan niille rahoitusta ja verkottumaan toisten yritysten sekä korkeakoulujen kanssa.

TKI-toiminnalla tarkoitetaan yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin toimijoiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. TKI voi kohdentua yrityksen toimintaan tai olla yleishyödyllistä.

Vuonna 2023 tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta oli Tilastokeskuksen (2024) mukaan 3,1 %, jossa reaalista kasvua edelliseen vuoteen oli 2,3 %. Matkaa kansalliseksi tavoitteeksi asetettuun 4 %:n tasoon siis vielä on.

TKI ja pk-yritykset

TKI on määritelmällisesti uutta tavoittelevaa, luovaa, onnistumisen suhteen epävarmaa, systemaattista sekä tuloksiltaan siirrettävissä olevaa ja/tai toisinnettavaa (Tilastokeskus, 2025).

TKI:n merkitys on huomattava yrityksen kilpailukyvylle

TKI:n merkitys on huomattava yrityksen kilpailukyvylle. TKI-tavoitteiden asetannassa yrityksen on hyvä huomioida lyhyen, keskipitkän ja pitkän tähtäimen tavoitteensa. Tavoitteiden asetannassa on myös hyvä kiinnittää huomiota resursseihin. TKI:n tekemiseen liittyviä resursseja ovat aika, oma rahoitus ja mahdollisesti haettava ulkoinen rahoitus, työntekijöiden osaaminen, tilat, ohjelmistot, infra. Tärkeässä roolissa ovat myös verkostot.

Pk-yrityksillä on usein rajalliset resurssit tehdä TKI-työtä. Siten TKI:n tekeminen edellyttää myös riskinottokykyä, rohkeutta ja johdon vahvaa sitoutumista.

TKI-toiminnan moninaisuus

Käytännön esimerkkeinä TKI-toiminta voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

1. tuotteiden testausta ja pilotointia
2. uusien tuotteiden ja ratkaisujen innovointia
3. toimintaympäristön kehittämistä
4. alustojen kehittämistä
5. osaamisen kehittämistä
6. markkinoinnin, uusien tai uudistettujen tuotteiden, palvelujen tai tuotantomenetelmien kehittämistä
7. kansainvälistymisvalmiuksien ja vientiedellytyksien parantamista
8. uusien markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista
9. kasvun hakemista kone-, laite- tai rakennusinvestoinneilla

Ratkaiseva osuus tuotteen tai palvelun menestyksessä voikin olla liiketoimintamallilla tai markkinoinnilla, joiden kehittäminen on niin ikään TKI-toimintaa

Usein TKI saatetaan mieltää pelkästään tuotekehityksen asiaksi, vaikka tärkeässä roolissa on myös kaupallistamisen osuus. Ratkaiseva osuus tuotteen tai palvelun menestyksessä voikin olla liiketoimintamallilla tai markkinoinnilla, joiden kehittäminen on niin ikään TKI-toimintaa.

Korkeakoulujen rooli yritysten TKI-toiminnassa

Korkeakoulut mahdollistavat pk-yrityksille yhteistyötä korkeakoulun ja toisten yritysten kanssa. Korkeakoulujen merkitys tutkimustiedon ja asiantuntemuksen tuottajina ja toisaalta osaamisen kehittäjinä tekee niistä merkittäviä toimijoita alueiden innovaatioekosysteemeissä.

Kolmen ammattikorkeakoulun – Turku, Vaasa ja Centria – yhteisellä Pk-yritysten TKI-polulla on pyritty omalta osaltaan vastaamaan TKI:n osuuden kasvattamiseen liittyvään haasteeseen. Hanke muodostuu kahteen otteeseen toteutettavasta valmennusohjelmasta ja hankkeen lopuksi polku tullaan mallintamaan. Mallinnettava polku on jo toteutuksen aikana herättänyt kiinnostusta toteuttajakorkeakoulujen lisäksi muissakin korkeakouluissa.

Monialaisuus, ylimaakunnallisuus ja kokeileva kehittäminen

Aikamme haasteet huutavat monialaista yhteistyötä. Pk-yritysten TKI-polulla se näkyy muun muassa monialaisena yhteistyönä korkeakoulujen sisällä.  Turun ammattikorkeakoulun osuus TKI-polusta toteutetaan kolmen tutkimusryhmän yhteistyönä: Yrittäjyys ja arvonluonti, Kiertotalouden liiketoimintamallit ja Valmistustekniikka. Myös muiden tutkimusryhmien asiantuntemusta on tarvittaessa hyödynnetty, yritysten tarpeista käsin.

TKI-toiminnassa olennaista on myös verkostojen kasvattaminen. Länsirannikon alueen ammattikorkeakoulujen yhteistyö mahdollistaa luontevasti ylimaakunnallisen lähestymisen. Yritysten verkottaminen yli maakuntarajojen on osoittautunut astetta haastavammaksi. Yhteiset tilaisuudet kun on toteutettu verkossa tai hybriditilaisuuksina ja verkko ei ole otollisin alusta verkottumiselle. Alueellisella tasolla yritykset ovat päässeet paremmin hyötymään niin sanotun ristiin pölytyksen hyödyistä kohdatessaan toisiaan erilaisissa työpajoissa.

TKI-toimintaan kuuluu määritelmällisesti uuden luominen ja epävarmuus tulosten suhteen

TKI-toimintaan kuuluu määritelmällisesti uuden luominen ja epävarmuus tulosten suhteen. Myös TKI-polun osalta uuden luominen ja kokeileva kehittäminen ovat vahvasti läsnä. Toteuttajat reflektoivat yhdessä yritysten kanssa ja keskenään polun aikana opittuja asioita tunnistaakseen parhaita käytänteitä optimaalista TKI-polkua varten.

Ylhäältä alas vai alhaalta ylös – miten rakentaa optimaalinen polkumalli?

TKI-polku toteutetaan kaksivuotisen hankkeen aikana kahteen otteeseen. Kokeilukulttuurin nimissä hankkeessa testataan erilaisia lähestymisiä. Ensimmäisellä kerralla mukana olevat kolme korkeakoulua loivat hankkeen keskeisten teemojen ympärille yhteisten tilaisuuksien rungon. Tämän jälkeen alkoi alueellisen ohjelman ja tarjonnan työstäminen.

Ensimmäisellä polulla ei ollut rajauksia toimialojen suhteen. Hyvien käytänteiden jakaminen ja niin sanottu ristiin pölytys koetaan yrityksissä usein hyödylliseksi eri toimialojen kesken. Toisaalta keskittyminen yhteen toimialaan mahdollistaa terävämmän keskittymisen toimialakohtaisiin kysymyksiin asiantuntijoiden puheenvuoroissa. Myös verkottuminen on luontevaa saman toimialan sisällä.

Toisella polulla onkin siis päädytty suppeamman rajauksen malliin. Esimerkiksi Turun osalta seuraava polku keskittyy meriteollisuuden yrityksiin ja alihankkijoihin.

Verkostoista voimaa

Omenaa monipuolisesti hyödyntävä auralainen Åmppula osallistui Turun TKI-polun ensimmäiselle kierrokselle. TKI-polku tarjosi Åmppulalle verkoston, jossa ideoita ei tyrmätty, vaan niitä jalostettiin yhdessä. Uudet näkökulmat ja asiantuntijoiden tuki auttoivat kirkastamaan ajatuksia ja löytämään keinoja kehittää liiketoimintaa entisestään.

– Valmennuksen suurin anti oli verkostoituminen. Nyt tiedän, etten ole yksin uusien innovaatioiden kanssa, vaan apua ja sparrausta löytyy, Pasi Kullanmäki Åmppulasta summaa kokemustaan.

Yhteenvetona voidaankin todeta, että TKI-kyvykkyyksien kasvattamisessa on olennaista ideoinnin, rahoitusmahdollisuuksien tunnistamisen ja oikeiden verkostojen löytäminen. Kaikkiin näihin Pk-yritysten TKI-polku hanke pyrkii vastaamaan.