13.06.2025

Esipuhe: Älykkyyden aikakausi

Kaiken myllertäessä on tarve tavoittaa jotain, joka jäsentää ja selkeyttää ajattelua. Huomaan miettiväni Kondratievin aaltoja. Ne ovat pitkiä syklejä, joissa uusi pitkäkestoinen aalto käynnistyy teknologisesta murroksesta ja saa aikaan kehityssyklin, jossa taloudelliset ja sosiaaliset rakenteet muuttuvat perusteellisesti.

Esimerkiksi höyrykoneen kehitys 1800-luvulla käynnisti teollisen vallankumouksen, joka muutti tuotantotavat ja loi perustan modernille teol- lisuusyhteiskunnalle. Sähkövoiman käyttöönotto 1900-luvun alussa mahdollisti massatuotannon ja tehosti teollisuutta entisestään. Tietotekniikan ja internetin nousu 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa mullisti kommunikoinnin, tiedonvälityksen ja liiketoiminnan globaalisti.

Sanotaan, että olemme siirtyneet Kondratievin teorian mukaiseen kuudenteen aaltoon, älykkyyden aikakauteen, jossa teko- tai tukiälyllä on suuri merkitys. Sen käsitellessä nopeasti ihmisaivoil- le mahdottomalla tavalla valtavia määriä dataa, ratkaistessa monimutkaisia ongelmia, tuottaessa uusia oivalluksia tai analysoidessa taitavasti myös tunteita ja käyttäytymistä joudumme muokkaamaan käsitystämme älykkyydestä ja pohtimaan ihmisen älyn roolia ja tehtävää. Miten myllertyvätkään talous ja sosiaaliset rakenteet, kun emme ole enää aivoinemme ylivertaisia.

Toisaalta samaan hengenvetoon voi todeta, miten mieluusti olemme tottuneet esimerkiksi ihmisvoimat moninkertaisesti ylittäviin mekaanisiin koneisiin ja niiden mukanaan tuomaan taloudelliseen vaurauteen.

Toivottavasti teko- tai tukiälyn tukema aikakausi hahmottuu pala palalta älykkyyttä laajemmaksi viisauden aikakaudeksi.

Turun ammattikorkeakoulun strategiset teemat ”Hyvä elämä” ja ”Kotona hybridimaailmassa” vastaavat kuudennen aallon pyörteisiin, pitävät meidät aallon harjan asioissa. Teemojen alla tehdään moniulotteisissa verkostoissa tutkimusta ja kehitystyötä jäsentämään, rakentamaan ja viemään hyvään suuntaan teko- tai tukiälyn tukemaa aikakautta, joka toivottavasti pala palata hahmottuu älykkyyttä laajemmaksi viisauden aikakaudeksi.

Viisaus on paitsi syvällistä ymmärrystä ja kykyä tehdä harkittuja päätöksiä myös elämänkokemuksen, empatian ja moraalisen harkinnan mukanaan tuomaa vastuullisuutta. Juuri käynnistyneessä Hybridit etäkuntoutusratkaisut -hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan suurten kielimallien ja generatiivisen tekoälyn käyttöä hybridisti toteutuvissa kuntoutusohjelmissa kolmessa Euroopan maassa. Työssä pureudutaan siihen, miten suuriin kielimalleihin (LLM) perustuva virtuaaliassistentti voi auttaa kuntoutujaa ja kuntoutushenkilöstöä.

Oleellista on arvojen, tarpeiden ja näkökulmien ymmärtäminen sekä erilaisten eettisten ja moraalisten asioiden puntarointi.

Kun hybridissä kuntoutuksessa lähi- ja etäkuntoutuksen jaksot vuorottelevat, kuntoutusprosessi vaatii kuntoutujalta vastuun kantamista ja toimijuutta. Myös kuntoutushenkilötön rooli kuntoutujan tukemisessa muuttuu. Kuntoutujan ja kuntoutushenkilöstön tueksi kehitettävää virtuaaliavustajaa kokeillaan ja selvitetään, mitkä asiat tekevät tällaisesta virtuaaliavustajasta hyväksyttävän kuntoutujien ja kuntoutusammattilaisten keskuudessa.

Oleellisin osa tässä hankkeessa ei kuitenkaan ole kielimallin opettaminen vaan kuntoutujien ja kuntoutusammattilaisten arvojen, tarpeiden ja näkökulmien ymmärtäminen sekä erilaisten eettisten ja moraalisten asioiden puntarointi osana uudistusta. Kun laaja monenlaisten osaajien joukko nujuaa yhteisen päämäärän eteen, yrittää ymmärtää erilaisuuksiaan, ja tietämättä varmasta lopputuloksesta päätyä mahdollisimman hyvään, mielestäni ilmassa leijuu viisaus.

Kondratievin aallot ovat hitaita, jopa yli 30 vuoden syklejä. Tekoäly kerkeää ehkä siinä ajassa haukkaamaan ja rouskuttamaan datakeskuksissaan kaiken tiedon, mutta viisastumisessa sekä tekoälyllä että ihmisillä on erikseen ja yhdessä sarkaa jäljellä.

Työskentelemme ”Hyvä elämä” -teeman ohjaamana useissa hankkeissa viisauden aikakauden eteen. Tämän lehden sivuilta löydät niistä monia. Lisätietoa Hybridit etäkuntoutusratkaisut -projektista saat osoitteesta www.turkuamk.fi/hybrede.

 

 

Uutisia lyhyesti

Aistimodulaatio – yllättävä keino rentoutumiseen ja stressinhallintaan

Aistimodulaatio on menetelmä, jossa aisteja käytetään tietoisesti olotilan säätelyyn ja hyvinvoinnin parantamiseen. Kansainvälisesti sitä hyödynnetään laajasti muun muassa psykiatrisissa sairaaloissa sekä vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasumisyksiköissä.

Lehtori Irina Katajisto-Korhosen mukaan aistimodulaation vaikutukset ulottuvat laajalle: sen on todettu auttavan ahdistuneisuuteen ja vähentävän pakon käytön tarvetta. Lisäksi menetelmä voi auttaa kivun hallinnassa sekä kehon fysiologisten tilojen säätelyssä.

– Myös opiskelijoiden tenttijännitystä on onnistuttu lievittämään aistimodulaation avulla, mikä tekee menetelmästä soveltuvan opetuskontekstiin, Katajisto-Korhonen kertoo.

Turun ammattikorkeakoulu on aistimodulaation ainoa kouluttaja tällä hetkellä. Koulutuksia voidaan järjestää täydennys- ja tilauskoulutuksena. Niissä käsitellään muun muassa aistijärjestelmää ja sen häiriöitä sekä mielenterveysongelmien vaikutusta tiedonkäsittelyyn.

Turun AMK tuo terveyskioskit Maskuun, Mynämäkeen ja Nousiaisiin

Vinssi-projekti kannustaa nuoria terveellisiin valintoihin ja päihteettömyyteen heitä osallistavalla ja innostavalla tavalla.

Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten päihteiden ja nikotiinituotteiden käyttö on huolestuttavaa. Vaikka valtaosa nuorista pidättäytyy päihteistä, erityisesti nikotiinin käyttö on lisääntynyt.

– Meillä on selkeä tarve vahvistaa ennaltaehkäiseviä toimia ja lisätä tietoisuutta nikotiinin terveyshaitoista, kertoo lehtori, projektipäällikkö Anu Vaihekoski.

Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen yläkouluihin perustetaan terveyskioskit, joista nuoret saavat tukea terveellisiin elämäntapoihin. Luvassa on myös teemapäiviä ja nuorten vertaisraateja.

Kolmivuotisessa hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Nousiaisten, Mynämäen ja Maskun kunnat sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Projektia rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

VR-lasit päähän hammastekniikan opetuksessa

Turun ammattikorkeakoulussa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta tavalla, joka voi mullistaa hammasteknikkojen koulutuksen. Opiskelijat pääsevät sukeltamaan uudenlaisiin oppimisympäristöihin, joissa he harjoittelevat hammasproteesien hahmotusta VR-lasit päässä.

− Teemme todennäköisesti maailman ensimmäistä tieteellistä tutkimusta, jossa kokonainen ryhmä hammastekniikan opiskelijoita siirretään samanaikaisesti oppimaan virtuaalitodellisuuteen, kertoo hammastekniikan tuntiopettaja Johannes Halttu.

Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä selvittää, miten hyvin virtuaalitodellisuus tukee opiskelijoiden 3D-hahmottamiskykyä ja ymmärrystä proteesirakenteista.

− Vaikka VR-lasien ja virtuaalitodellisuuden käyttö on monille opiskelijoista täysin uutta, he ovat olleet innoissaan ja suhtautuneet myönteisesti uuden teknologian käyttöön.

Hammastekniikkaa voi opiskella Suomessa ainoastaan Turun AMK:ssa. Hammasteknikko suunnittelee ja valmistaa erilaisia hammasproteeseja ja oikomiskojeita.

Mindfölness kannustaa hengähdyshetkeen

Toisen vuosikurssin mainonnan suunnittelun opiskelijat laativat kampanjan, johon voi törmätä Turussa etenkin linja-autolla matkustaessa. Yhteistyössä olivat mukana Turun seudun joukkoliikenne Föli ja mainostoimisto Hansdotter.

Opiskelijoiden tuli suunnitella monikanavainen kampanja, joka tiedottaisi opiskelijahinnoista ja inspiroisi käyttämään julkista liikennettä. Voittajaksi valittu Mindfölness haluaa viestiä, miten bussimatka voi rauhoittaa kiireisen arjen keskellä.

– Halusimme korostaa, kuinka Föli auttaa opiskelijoiden arkea tarjoamalla kätevän tavan liikkua, mutta se voisi tarjota myös hetken rauhoittumiseen ja läsnäoloon, mainonnan suunnittelun opiskelija Elina Tamminen kertoo.

– Oli aivan mahtava yhteistyö! Sanoimme projektin päättyessä, että osallistumme jatkossakin mielellämme tällaisiin yhteistöihin, toteaa Fölin viestintä- ja markkinointipäällikkö Sinikka Martinez.

 

 

Miten mobiiliteknologia voi lievittää lasten sairaalapelkoja?

Lasten ja nuorten ohimenevät pelot ovat yleisiä ja luonnollinen osa kasvua ja kehitystä. Pelot ovat tapa, jolla lapset käsittelevät uusia, tuntemattomia tai jännittäviä tilanteita. Yksi yleisimmistä lasten peloista liittyy sairaaloihin, tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin.

Turun ammattikorkeakoulussa kehitteillä oleva Mobile Hospital -mobiilisovellus tarjoaa lapsille ja heidän vanhemmilleen keinon valmistautua tuleviin sairaalakäynteihin turvallisesti ja hauskalla tavalla, mikä voi lievittää sairaalapelkoja merkittävästi.

Pelkäävä lapsi tarvitsee läsnäoloa ja tukea

Kun lapsi kohtaa pelkoa, on aikuisen tehtävä tarjota turvaa, tukea ja ymmärrystä. Pelkäävä lapsi tarvitsee läsnäoloa ja apua, jotta hän voi käsitellä tunteitaan.

– Tämä pätee erityisesti tilanteissa, joissa lapsi on sairas tai vieraassa ympäristössä, Turun ammattikorkeakoulun Master School -opiskelija Lotta Salo sanoo.

Salo selvittää opinnäytetyössään Mobile Hospital -mobiilisovelluksen käytettävyyttä, eli käytännössä sitä, onko sovellus 5–12-vuotiaiden lasten mielestä toimiva, hauska ja mielenkiintoinen ja voiko sen avulla lieventää sairaalapelkoja. Tarkoituksena on kerätä tietoa pilotointivaiheeseen osallistuvilta lapsipotilailta.

Saatuja tuloksia hyödynnetään mobiilisovelluksen kehittämisessä Turun ammattikorkeakoulun Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmän Mobile Hospital -projektissa.

– Tavoitteena on kehittää mahdollisimman käyttäjäystävällinen mobiilisovellus, joka auttaa sairaalaan tulevia lapsia ja heidän vanhempiaan valmistautumaan tuleviin toimenpiteisiin, yliopettaja, tutkimusryhmävastaava Mirka Toivonen kertoo.

Toivonen toteaa, että toimivan ja mielenkiintoisen mobiilisovelluksen avulla lasten sairaalapelko ja jännitys sairaalassa vastaantulevia vieraita asioita kohtaan voi lieventyä.

Onnistunut sairaalakokemus tukee lapsen toipumista

Lotta Salon laatiman kirjallisuuskatsauksen mukaan sairaalapelkoja voidaan lieventää monin tavoin. Vanhempien läsnäolo on tärkeää, samoin hoitohenkilökunnan empaattinen suhtautuminen lapseen ja hänen perheeseensä.

– Huumori, pelosta puhuminen ja lapsen ajatusten ohjaaminen muualle voivat myös auttaa, Salo esittelee.

Lapselle tulee kertoa tulevista tutkimuksista ja toimenpiteistä rehellisesti ja avoimesti hänen ikätasonsa mukaan. Pienten lasten kanssa sairaalaleikit voivat olla tehokas tapa valmistautua käyntiin.

Onnistunut sairaalakokemus voi lisätä lapsen luottamusta sekä vanhempiin että hoitohenkilökuntaan, mikä helpottaa mahdollisia tulevia sairaalakäyntejä.

– Lapsen valmistaminen sairaalakäyntiin on tärkeää, jotta kokemuksesta tulee mahdollisimman sujuva. Hyvin valmisteltu lapsi on yhteistyökykyinen, toipuu nopeasti, kokee vähemmän kipua ja stressiä, Salo sanoo.

Digitaaliset ohjausmenetelmät vähentävät lasten sairaalapelkoa

Terveysteknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia lasten hoitotyöhön: potilasohjauksessa voidaan hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, kuten verkkosivustoja, pelejä tai videoita. Niiden avulla on mahdollista käydä tulevaa sairaalakäyntiä läpi mielenkiintoisella tavalla.

– Ihanteellinen digitaalinen ohjausmenetelmä lapselle on osallistava, hauska, sopivan haastava ja sellainen, jossa on tuttu kerrontamuoto sekä mahdollisuus uuden asian kokeilemiseen etäältä, Salo kertoo.

Hän lisää, että menetelmän tulee olla käytettävä eli selkeä, helppokäyttöinen ja todenmukainen. Digitaalisen potilasohjauksen hyöty on se, että lapsi ja perhe voivat itse määritellä, mistä aiheesta he haluavat tai tarvitsevat lisää tietoa ja milloin lapsen ohjaus tapahtuu.

Salo kertoo, että tutkimusten mukaan ne lapset, jotka pelaavat sairaalassa opettavaista peliä ennen toimenpidettä, kokevat vähemmän jännitystä sairaalaa, sairautta ja toimenpidettä kohtaan kuin ne, jotka pelasivat tavallisia viihteellisiä videopelejä tai eivät pelanneet mitään.

– Mobiili-interventiot, kuten mobiililaitteiden ja pelien pelaaminen, ovat tehokkaita ja turvallisia ei-lääkinnällisiä tapoja vähentää lasten pelkoa ja viedä ajatuksia muualle esimerkiksi ennen toimenpidettä ja toimenpiteessä.

 

 

Turvallinen sairaalaympäristö lapselle – avaintekijöinä leikki ja avoin kommunikaatio

Pitkäaikaissairaudet, kuten astma, epilepsia ja diabetes, vaikuttavat lapsen kehitykseen. Sairaalahoito voi olla leikki-ikäiselle lapselle kuormittava kokemus, johon vaikuttavat sairaus ja sen oireet sekä hoitoon liittyvät toimenpiteet. 

Sairaalahoito voi aiheuttaa pelkoa, kipua ja yksinäisyyttä erityisesti erilaisten toimenpiteiden, esimerkiksi verinäytteiden oton ja röntgentutkimusten, yhteydessä.

– Kielteiset sairaalakokemukset liittyvät myös sairaalaympäristön virikkeettömyyteen ja perheestä erossa olemiseen, Veera Salo, Alexandra Hanna, Pinja Hirvensalo, Fanny Koskinen, Tiina Pelander ja Päivi Matikainen kertovat.

Tutkimusten mukaan lapsipotilaat kokevat sairaalaympäristön usein epämukavaksi ja tylsäksi ja he ikävöivät perheitään sairaalahoidon aikana. Lapsi kaipaakin turvallisuutta ja tukea paitsi vanhemmiltaan myös hoitohenkilökunnalta.

Turvallisuuden tunne syntyy kuuntelemisesta ja osallistamisesta

Asianmukainen hoito ja tuki sekä empaattinen ja kunnioittava kommunikaatio voivat parantaa sairaalakokemusta merkittävästi. Lisäksi lapsen osallistaminen hoitopäätöksiin ja oikea-aikainen tiedonsaanti vahvistavat hallinnan tunnetta ja tekevät sairaalakokemuksesta vähemmän ahdistavan.

Sairaalahoitoa voidaan mukauttaa lapsiystävällisempiin menetelmiin, jotta etenkin leikki-ikäisen lapsen kokemus olisi mahdollisimman myönteinen ja vähän kuormittava. Erityisesti leikki ja osallisuus ovat avaimia onnistuneeseen sairaalahoidon kokemukseen.

– Lapsen kokemus turvallisuudesta vahvistuu, kun häntä kuunnellaan ja hän saa osallistua omaan hoitoonsa. Pienetkin teot, kuten oman lämmön mittaaminen, voivat lisätä lapsen tunnetta siitä, että hänellä on vaikutusvaltaa hoitotilanteessa, Salo kumppaneineen toteaa.

Sairaalahoidon mielekkyyttä voidaan lisätä myös tukemalla lapsen tunnetaitoja sekä hyödyntämällä leikkiä ja taidelähtöisiä menetelmiä, esimerkiksi musiikkiterapiaa ja kuvallista ilmaisua. Niiden tiedetään muun muassa vähentävän lapsen kipukokemusta.

Lue lisää aiheesta Talk by Students -verkkolehdestä.

 

 

Virtuaalisesta kotoutumisympäristöstä eväitä hyvään arkeen

Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ovat riskissä jäädä vaille oikeanlaista ohjausta ja palveluverkoston tukea.

Kielitaidottomuus, palvelujärjestelmän sirpaleisuus ja hankaluus löytää ajankohtaista tietoa lähialueen palveluista sekä luottamuspula viranomaisia kohtaan ovat yleisimpiä haasteita, joihin maahan muuttanut usein törmää ensimmäisenä. Seurauksena voi olla yhteisön ulkopuolelle jääminen.  

Työttömyysaste on Suomessa nykytasolla korkealla. Lisäksi ennätysalhainen syntyvyys ja vanhusväestön kasvu heikentävät huoltosuhdetta ja aiheuttavat työvoimapulaa, mikä on jo nähtävissä joillakin aloilla. Työperäisen maahanmuuton kautta saamme osaavia ammattilaisia, ja myös turvapaikanhakijoilla on osaamista ja korkea motivaatio nopeaan työllistymiseen. Haasteellisista näkymistä huolimatta on tärkeää katsoa tulevaisuuteen.

Turun ammattikorkeakoulussa kehitetään ratkaisuja muun muassa näihin haasteisiin metaverse-teknologian ja palvelumuotoilun keinoin. Suomen mittakaavassa Turun kaupunki erottuu edukseen virtuaalisen kotoutumisympäristön kehittäjänä. Vastaavanlaista mobiilisovellusta ei tähän mennessä ole vielä käytössä muualla.

Lopputulos on konkreettisesti käsin kosketeltavissa jo keväällä 2026, kun kahden tutkimusryhmän, Future Interactive Technologies (FIT) ja Sosiaalinen osallisuus ja toimijuus, yhdessä kehittämä VINCE-mobiilisovellus on valmiina ladattavaksi Turkuun muuttaneiden kotoutujien taskuun.

Onnistunut ja helppo kotoutumisprosessi on myös kohdemaan etu

Toimivat ja helposti saavutettavat kotoutumispalvelut ovat työpaikan lisäksi ensiarvoisen tärkeitä kiinnittymisessä suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuoden 2025 alusta alkaen kunnilla on ollut kokonaisvastuu työllisyyspalveluista kotoutumisen edistämisen ohella.

Keskeisiä kotoutumista tukevia palveluja ovat kotoutumiskoulutus, henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, osaamisen arviointi sekä kotoutumissuunnitelman laatiminen. Kotoutumiskoulutus sisältää muun muassa suomen tai ruotsin kielen opetusta, yhteiskuntaoppia ja uraohjausta.

Työllisyyspalvelut tarjoavat tukea työllistymiseen ja yrittäjyyteen. Lisäksi monet peruspalvelut, kuten koulut ja päiväkodit, tukevat integroitumista yhteiskuntaan ja paikallisyhteisöihin. Julkisen sektorin ohella järjestöt tekevät tärkeää työtä kotoutumisen edistämiseksi.

 

Mobiilisovellus hyödyntää tekoälyä ja metaverse-teknologiaa. Se mahdollistaa asiakkaiden ohjauksen ja tiedonsaannin kotoutumispalveluista. Kuva: VINCE-projekti

Kunnissa työskentelevät kotoutumisen ammattilaiset saivat vuoden alussa käyttöönsä uuden kotoutumisen asiakastietojärjestelmän (Koto-AJ). Yhtä lailla on tärkeää saada asiakkaiden käyttöön soveltuva digipalvelu.

Euroopan unionin digitaalisen osallisuuden strategiassa määritellään, että teknologiaa olisi käytettävä ihmisten yhdistämiseen, ei jakamiseen. Digitalisaation tulee edistää oikeudenmukaista ja osallistavaa yhteiskuntaa ja taloutta EU:ssa. Strategian toimeenpano käytännön tasolla edellyttää kohderyhmän kuulemista ja heidän tarpeidensa tunnistamista. Muun muassa Viro ja Ukraina ovat jo ottaneet digiloikan useiden palvelualojen osalta.

Kotoutumisen edistäminen on kaksisuuntainen prosessi

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden luomista, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun keinoin. Sen avulla rakennetaan käyttäjälähtöisiä ja käyttäjän näköisiä palveluita, jotka vastaavat sekä käyttäjien tarpeita että palveluntarjoajan tavoitteita. Palvelumuotoilulle on ominaista ihmislähtöisyys, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että palveluita kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa, ei vain heitä ajatellen.

Asiakkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä on avainasemassa.

Toinen keskeinen piirre on yhteiskehittäminen: eri sidosryhmät pääsevät osallistumaan suunnittelu- ja kehitysprosessiin. Kaikkien ääntä kuulemalla varmistetaan, että palvelut ovat mahdollisimman toimivia ja käyttäjäystävällisiä.

Palvelumuotoilussa pyritään ennakoimaan tulevia tarpeita ja haasteita. Luovia menetelmiä, kuten prototyyppien käyttöä hyödyntäen, haetaan innovatiivisia ja uudenlaisia ratkaisuja. Lopputulos syntyy kokeilujen ja niistä saadun käyttäjäpalautteen avulla.

Tavoitteena helppo kotoutuminen ja tiedon saaminen lähialueen palveluista

Kotoutumista tukevaa tietoa on ollut saatavilla verkossa jo pitkään, esimerkiksi InfoFinland-sivustolta 12 kielellä. Kehitteillä oleva sovellus tarjoaa käännöspalvelut yli 50 kielellä ja mahdollistaa reaaliaikaiset tapaamiset virtuaalitiloissa. Palveluja on järjestetty tähän asti pääasiassa kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuen.

Koronapandemia osoitti nykyisen kaltaisen palvelutarjonnan haavoittuvaksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä pyritään tuottavuuden parantamiseksi tekemään digitaalisesta asioinnista ensisijainen vaihtoehto hallitusohjelman mukaisesti. ”Digiloikkaa” tarvitaan myös kotoutumispalveluiden kehittämisessä.

Euroopan unionin rahoituksella toteutetussa VINCE-projektissa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Turun kaupunki, Sateenkaarikoto ry ja Östergötlannin lääni ja Refugee Health Center Ruotsista.

International House Turku on keskeinen palveluntuottaja, jonka palvelut ovat pian saatavilla verkossa, mikä tulee helpottamaan erityisesti kotivanhempien ja haja-asutusalueilla asuvien asiointia.

Hyvinvointimatkailu on muutakin kuin luontoa ja saunaa

Matkailuelinkeino on palautumassa covid-notkahduksen jälkeen kasvu-uralle. Eri matkailugenreistä hyvinvointi- eli wellness-matkailu kasvaa erityisesti. Lehtori Susanna Saari tutkii urbaanin hyvinvointimatkailun mahdollisuuksia.

– Wellness alkaa olla vakiintunut termi ja synonyymi hyvinvoinnille, vaikka aluksi sitä vieroksuttiin ja liitettiin luksusmatkailuun ja fitnessiin, eikä kokonaisvaltaisempaan mielen ja kehon hyvinvointiin, jollaisena se nykyään nähdään. Luksus on kovin subjektiivinen asia, ja monelle luonto sinänsä on luksusta, lehtori Susanna Saari määrittelee.

– Wellness-matkailu on matkailua, jossa ihminen hakee tietoisesti ja proaktiivisesti hyvinvointiaan edistäviä asioita. Wellness-matkailuun liitetään käsitys holistisesta hyvinvoinnista, ‘mind, body and spirit’. Näiden lisäksi siihen liitetään nykyisin vahvasti vastuullisuus.

Turun ammattikorkeakoulun matkailu- ja wellness liiketoimintana -opintojen lehtori Susanna Saari on kiinnostunut etenkin urbaanista hyvinvointimatkailusta ja työstää aiheesta väitöskirjaa Lapin yliopistoon.

– Covid oli pysähdys miettiä uudelleen matkailunkin tulevaisuuden kehityssuuntia. Suorituskeskeisessä elämässä hyvinvointiin halutaan panostaa vapaa-ajalla. Matkailukohteiden keskinäisessä kilpailussa hyvinvointimatkailutuotteet voivat olla kilpailuvaltti, myös kaupungeissa, joihin väestö ja matkailukin painottuu, uskoo Susanna Saari.

”Joutenolon maisteri”

Susanna Saaren matka hyvinvointimatkailun asiantuntijaksi on ollut monipolvinen. Pohjalla on työskentelyä hotelli- ja ravintola-alalla, hotelli- ja ravintolaesimiehen tutkinto, restonomitutkinto sekä ylempi, itäsuomalaisten ”vääräleukojen” nimeämä ”joutenolon” (vapaa-ajan ja virkistyspalveluiden) maisteritutkinto Joensuun yliopistosta (nykyään Itä-Suomen yliopisto).

Nyt on siis viimeistelyä vaille valmis väitöskirja urbaanista hyvinvointimatkailusta. Siinä Susanna Saari tarkastelee kaupunkimatkailua kolmesta näkökulmasta: DMO eli destination management organisaatioiden, matkailuelinkeinon, hyvinvointimatkailijoiden motivaation ja paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on luoda urbaanin wellness-matkailun malli, jossa huomioidaan kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Hyvinvointimatkailu ammentaa luonnosta ja kulttuurista

Perinteiseen suomalaiseen hyvinvointiin, Finrelaxiin, liitetään vahvasti luonto, sauna, perinnehoidot, hiljaisuuden kokeminen, yksinkertaiset ja juurevat kokemukset perinteisessä mökissä. Susanna Saari haluaa laventaa suomalaista määritelmää hyvinvointimatkailusta. Hyvinvointimatkailu voi ammentaa luonnon lisäksi kulttuurista.

Myös urbaanimmassa ympäristössä on paljon hyvinvoinnin potentiaalia matkailuun. Kaupunkimatkalla voi matkailijan hyvinvoinnin lähteinä olla vaikkapa tasokas majoitus, päivä museoita kiertäen ja ilta teatterissa. Välissä sopivasti paikallisia ruoka- ja juomaelämyksiä. Tai vauhdikas sporttiviikonloppu, jonka aikana asutaan kylpylähotellissa, nukutaan hyvin ja nautitaan ystävien tai perheen seurasta myös ruokapöydän ääressä.

Coolcation tulevaisuuden matkailutrendi Suomessa?

Etelä- ja Keski-Eurooppa ja moni muu maailmankolkka kärvistelee hirmuhelteissä. Suomessakin helteitä on, mutta ei niin korventavasti kuin etelämpänä. Voisiko viileämpi ilmasto olla matkailuvaltti? Kyllä voisi ja jo on. Puhutaan ”coolcation”-matkailusta, joka hakee helpotusta hellerasitukseen.

Muita tulevaisuuden mahdollisia hyvinvointimatkailun trendejä ovat lasten mukaantulo hyvinvointimatkailuun, miesten hyvinvointimatkat esimerkiksi urheiluleirien ja luontoliikkumisen muodossa, ikääntyvän väestön hyvinvointi sekä terveysteknologian sovellukset matkailussa.

Hyvinvointimatkailu kiinnostaa myös nuoria opiskelu- ja työllistymisalana.

Pyrkimys kestävyyteen säilyy edelleen matkailussa, jopa uudistava eli regeneratiivinen matkailu. Suomen tavoitteena on olla vuonna 2030 vastuullisin matkailumaa. Matkailupalvelutuottajien tulee paneutua esimerkiksi hankkimaan toiminnalleen sopiva ympäristösertifikaatti, käydä läpi Visit Finlandin seitsemän askeleen Sustainable Travel Finland -merkkiin liittyvä koulutus ja aloittaa vastuullisuusviestintä asiakkaiden suuntaan.

– Tunnen itse pientä tuskaa, kun opetan ja tutkin matkailualaa, joka aiheuttaa päästöjä muun muassa lentomatkailun kautta, valittelee Susanna Saari.

Hyvinvointimatkailu kiinnostaa myös nuoria opiskelu- ja työllistymisalana. Matkailu- ja wellness -palveluiden liiketoimintaopinnoilla osana tradenomikoulutusta on vetovoimaa ja hakijamäärät ovat Turussa hyvällä tasolla. Vastaavaa koulutusta ei ole tarjolla muualla eteläisessä Suomessa.

Hyvinvointimatkailun kehittämishankkeita

Vaikka tällä hetkellä ollaan hiljaisemmassa vaiheessa tutkimus- ja kehittämishankkeiden suhteen, on Turun AMK:ssa ensimmäiset hyvinvointimatkailututkimushankkeet käynnistetty jo 2007 kylpylämatkailusta. Vuosien varrella on ollut wellness-kohteiden kehittämistä Euroopassa, pyöräilyverkoston kehittämistä, suomalaiseen elämäntavan tuotteistamista matkailuun ja paljon muuta.

Turun AMK on mukana myös pohjoismaiden yhteisessä kestävän matkailun Tour Nord -verkostossa, joka julkaisi juuri uuden kokoelmateoksen ”Nordic Coastal Tourism”. Lisäksi tämä yhteistyö on poikinut jo opetusyhteistyötä.

 

Tradenomikoulutus on monipuolinen: ”Voin hyvillä mielin lähteä työelämään”

Matkailu ja Wellness liiketoimintana -koulutuksessa opiskeleva Viena-Maria Kivilä on pitänyt opintoja Turun ammattikorkeakoulussa käytännönläheisinä ja hyödyllisinä.

Kun välivuosi työn touhussa alkoi tuntua tylsältä, päätti Viena-Maria Kivilä vihdoin hakeutua jatko-opintojen pariin.

– Selasin sitten vaan Turun ammattikorkeakoulujen sivuja ja löysin polkuopinnot. Tutkin erilaisia koulutusalavaihtoehtoja, mutta matkailu ja wellness liiketoimintana -koulutus tuntui heti omalta, kertoo Kivilä.

Ensimmäisen vuoden opinnot Kivilä suoritti polkuopiskelijana, eli siis ei vielä tutkinto-opiskelijana. Kun vaadittava opintopistemäärä täyttyi, haki hän tutkinto-opiskelijaksi. Kivilä on voinut opiskella saman ryhmän kanssa alusta asti ja on saanut kokea yhteenkuuluvuutta muiden opiskelijakavereiden kanssa.

Itselläni on tunne, että olen voinut kartuttaa ammattiosaamistani täällä ammattikorkeakoulussa.

Opintojaan Kivilä kuvailee hyvin monipuolisiksi ja kiinnostaviksi. Opintoihin on sisältynyt markkinointia, myyntiä, tuotekehitystä ja liiketoimintaan liittyviä opintokokonaisuuksia, mutta näkökulmana on ollut matkailu ja hyvinvointi. Kivilä on itse erityisen kiinnostunut markkinoinnista ja on pyrkinyt opinnoissaan myös painottamaan markkinointinäkökulmia.

– Monessa projektissa tai ryhmätehtävässä olen auliisti tarjoutunut kantamaan vastuun markkinointiin liittyvissä asioissa. Olin markkinointitiimissä, kun me opiskelijat olimme mukana Turun AMK:n Find Your Future -ura- ja rekrymessujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kivilä on itse kiinnostunut hyvinvoinnista ja voisi nähdä itsensä työskentelemässä hyvinvointiin liittyvän palvelun parissa, esimerkiksi markkinointitehtävissä. Toistaiseksi hänen tulevaisuutensa on kuitenkin vielä avoin.

– Itselläni on tunne, että olen voinut kartuttaa ammattiosaamistani täällä ammattikorkeakoulussa. Voin hyvillä mielin lähteä työelämään, ja voin myös sanoa, mitä kaikkea osaan varmasti tehdä, vaikka takana ei olisi kymmenen vuoden työkokemusta.

 

Planetaarinen terveys muodostaa kestävän hyvinvoinnin perustan

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on keskeinen rooli planetaarisen terveyden edistämisessä. Yksilötason valinnat, organisaatiotason toimet ja rakenteelliset ratkaisut ovat välttämättömiä kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.

Planetaarinen terveys on lähestymistapa, jossa ihmisen ja ympäristön välisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita tarkastellaan monialaisesti. Se perustuu ymmärrykseen siitä, että ihminen vaikuttaa ympäristöön ja ympäristö ihmiseen. Näin ollen esimerkiksi saastuminen, maaperän köyhtyminen ja muut ympäristöön kohdistuvat kuormitustekijät nakertavat vääjäämättä myös meidän hyvinvointimme mahdollisuuksia.

Tällä hetkellä merkittävimpiä ihmisen terveyttä uhkaavia tekijöitä ovat ilmastonmuutos ja luontokato, kuten Maailman terveysjärjestö (World Health Organization, WHO) ja talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) ovat todenneet julkilausumissaan.

Esimerkiksi helteiden, tulvien ja metsäpalojen ennakoidaan jatkossa yleistyvän ja vaikuttavan kielteisesti sekä väestön terveyteen että turvallisuuteen. Erityisen voimakkaasti nämä vaikutukset kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiin, pitkäaikaissairaisiin ja ikääntyneisiin, joiden mahdollisuudet varautua, sopeutua ja suojautua ovat tavanomaista rajallisemmat.

Lisäoppia kestävien käytänteiden omaksumiseen

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on keskeinen rooli väestön terveyden edistämisessä ja terveyteen liittyvän eriarvoisuuden torjumisessa. Jotta hyvinvoinnin tavoite olisi tulevaisuudessakin mahdollinen, tarvitaan ymmärrystä planetaarisesta terveydestä ja sen edistämisestä.

Turun ammattikorkeakoulussa tämä tarve on tunnistettu, ja siihen vastataan kehittämällä planetaariseen terveyteen liittyvää YAMK-koulutusta (opetushallituksen Team Finland Knowledge -rahoituksen tuella TEACH-hankkeessa).

Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ymmärrystä planetaarisesta terveydestä sekä tukea heitä kestävien käytäntöjen omaksumisessa ja toteuttamisessa. Tämä on tärkeää paitsi nykyisten, erityisesti tulevien sukupolvien terveyden turvaamiseksi.

Sote-alan ammattilaiset tukevat valinnoissa

Planetaarisen terveyden edistämisen peruspilarina ovat yksilötason valinnat. Esimerkiksi kestävät liikkumismuodot, kuten käveleminen ja pyöräileminen, ovat hyväksi sekä meille itsellemme että ympäristöllemme.

Sama vaikutus on kestävillä ruokailutottumuksilla, kuten kasvipainotteisella ruokavaliolla ja ruokahävikin vähentämisellä. Myös luonnossa oleilu tekee meille lähtökohtaisesti hyvää – niin mielellemme, kehollemme kuin mikrobiomillemmekin.

Planetaarisen terveyden edistämisen peruspilarina ovat yksilötason valinnat.

Ohjaus- ja neuvontaosaamisensa kautta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tärkeällä tavalla tukea väestöä näissä valinnoissa sekä osallistua kestävyyden edistämiseen myös organisaatiotasolla. Esimerkiksi kierrätysjärjestelyillä ja energiatehokkuuden parantamisella sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa rakennetaan yhä kestävämpää tulevaisuutta.

Lisäksi planetaarisen terveyden edistäminen edellyttää sekä yhteiskunnallisia päätöksiä että rakenteellisia ratkaisuja, jotka kannustavat ihmisen ja ympäristön terveyttä edistäviin toimiin. Yhteiskunnan resurssien ollessa rajalliset tämä on kestävää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti.

Miksi planetaarinen terveys ja hyvinvointi on tärkeää? Kuuntele Talk Podcast.

 

MieliTreeni-konsepti edistää nuorten hyvinvointia

Master School -opinnäytetyönä syntynyt tehtävävihko kokoaa yhteen harjoituksia tukemaan nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot ovat tuoneet lisää varmuutta omasta ammattitaidosta.

Petra Nummen ja Sanna Grundströmin opinnäytetyö MieliTreeni-konsepti: Toimintamalli nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen lastensuojelulaitoksissa tarjoaa tehtävävihon työkaluksi lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Vihko kokoaa yhteen paikkaan nuorille suunnattuja harjoituksia, joita muuten joutuisi hankalasti etsimään useista eri lähteistä.

Sekä sähköisessä että paperisessa muodossa hyödynnettävässä vihossa käsitellään muun muassa tunnetaitoja, itsetuntoa ja ahdistuksen hallintaa. Vihkoon on koottu erilaisia harjoituksia, joiden avulla lapsi ja nuori voi oppia esimerkiksi nimeämään ja tunnistamaan omia tunteitaan.

– MieliTreeni on työkalu ammattilaisille, jotka toimivat lasten ja nuorten kanssa, sekä nuorille itselleen. Ammattilaisen kannattaa kuitenkin käydä ensin yhdessä nuoren kanssa vihko läpi ja opastaa nuorta harjoituksissa, Grundström kertoo.

 

Yhdessä harjoituksessa nimen kirjaimista keksitään itseä kuvaavia myönteisiä ominaisuuksia. Opinnäytetyöhön voi tutustua Theseus-verkkopalvelussa. Kuva: Salla Salo

Kaikki harjoitukset ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Vihko sisältää esimerkiksi harjoituksen, jossa oman nimen kirjaimista keksitään vahvuuksia ja voimavaroja.

– Jos nuorelle antaa tehtäväksi miettiä positiivinen ominaisuus itsestä, ei nuori välttämättä ymmärrä tehtävää. Mutta jos sanoo, että mieti vaikkapa p-kirjaimella alkava hyvä ominaisuus itsestäsi, nuoret tarttuvat tehtävään heti helpommin, Nummi esittelee.

Tehtävävihon ulkoasun on toteuttanut Grundströmin poika, joka opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa mainonnan suunnittelua. Palkkioksi tuotoksen taittamisesta on tarjolla opintopisteitä.

MieliTreeni-konseptin tilaaja on Sanna Grundströmin työpaikka Perhekuntoutuskeskus Lauste. Ajatuksena on, että konsepti tulisi käyttöön myös Petra Nummen työpaikalla Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollossa.

”Nuorten mielenterveys on avainasemassa”

Nummi ja Grundström valmistuvat keväällä 2025 Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista mielenterveys- ja päihdetyön kliinisiksi asiantuntijoiksi. Sekä Nummi että Grundström hakivat opiskelemaan halusta kehittää osaamistaan ja oppia lisää. Erityisesti päihdetyö kiinnosti Nummea, mutta myös nuorten mielenterveys kiinnosti nykyisen työn vuoksi.

– Nuorten mielenterveys on avainasemassa nykypäivänä, niin senkin vuoksi halusin lisää tietoa ja taitoa, Nummi pohtii.

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto on laajuudeltaan 90 opintopistettä, ja koulutuksen suunniteltu kesto on kaksi vuotta. Grundström ja Nummi aloittivat Master School -opintonsa vuonna 2020 ja valmistuvat nyt viisi vuotta myöhemmin keväällä 2025.

Erityisesti tutoropettajien vaihtuminen sekä opiskelu korona-aikana vaikuttivat opiskelumotivaatioon. Kaikki opinnot olivat etänä, eivätkä opiskelijat päässeet verkostoitumaan toisten opiskelijoiden tai alan ammattilaisten kanssa.

Kuitenkin tammikuussa 2024 Grundström bongasi sähköpostistaan, kuinka keskeneräisiä opintoja suorittaville oli perustettu ryhmä, jota ohjasi tuttu opettaja, lehtori Minna Salakari. Grundströmin ja Nummen mukaan Salakari on ollut iso apu opinnäytetyön tekemisessä.

– On tärkeää, että opettaja on tukena ja motivoi. Minna sai luotua uskoa, että onnistumme.

Master School -opinnot ovat tuoneet lisää varmuutta ammattitaidosta. Opinnot ovat myös auttaneet laajentamaan ajatusmaailmaa.

Mietin, mikä merkitys tekemälläni työllä on yhteiskunnallisesti.

Nummi nostaa oivaltamansa esimerkin: työskennellessään lähihoitajana hän ajatteli, kuinka esimerkiksi haava tulee hoitaa hyvin, jotta haava paranee. Sairaanhoitajana työskennellessä hän on miettinyt, kuinka haava täytyy hoitaa hyvin, jotta potilas kävelee ja omaisilla on helpompaa.

– Nyt kun opiskelen ylempää AMK-tutkintoa, mietin, mikä merkitys tekemälläni työllä on yhteiskunnallisesti ja kuinka kaikki tekemäni ratkaisuni ja työtapani vaikuttavat yhteiskunnan monella eri saralla, Nummi pohtii.

Voit tutustua opinnäytetyöhön Theseuksessa.

 

Päiväunet Ruisrockissa – miten luoda onnistunut tapahtumayhteistyö?

Onnistuneesta tapahtumayhteistyöstä hyötyvät kaikki: kävijät, tapahtuma ja yhteistyökumppani. Tämä on myös Turun ammattikorkeakoulun ja Ruisrockin pitkän yhteistyön salaisuus.

Perinteisen promootiopisteen sijaan kävijöille tarjotaan eri teemoihin liittyviä elämyksiä, jotka toimivat parhaimmillaan festivaalipalveluna ja edistävät samalla korkeakoululle tärkeitä teemoja. Turun ammattikorkeakoulun Ruisrock-yhteistyö on myös oppimisympäristö: festivaalielämyksen toteuttaa eri alojen opiskelijoista koostuva projektiryhmä vuosittain.

Teemana nuorten mielenterveys

Kesän 2024 Ruisrockissa nähtiin Päikkärikontti, jonne festarikävijät saivat tulla nukkumaan puolen tunnin päiväunet. Halutessaan päiväunille sai rauhoittua kuuntelemalla kuulokkeista rentouttavia ääniä tai yhteistyökumppani Mieli ry:n tuottamia mindfulness-harjoitteita. Sosiaalisen ja fyysisen akun lisäksi unien aikana sai ladata puhelimen akun ja siten viettää hetken ilman digitaalista kuormitusta.

Oli selvää, että tällä idealla tullaan jatkamaan myös seuraavana vuonna.

Media-alan, konetekniikan ja sairaanhoitajaopiskelijoiden ideoimalla ja toteuttamalla Päikkärikontilla haluttiin tuoda esiin unen ja rauhoittumisen merkitystä osana nuorten mielenterveyttä. Päiväunilla vieraili festarikävijöitä laidasta laitaan, niin ensimmäistä kertaa festareilla olleita nuoria juhlijoita, arjen uuvuttamia aikuisia kuin jopa muutama tauolla ollut työntekijäkin. Lopulta kontti oli varattu loppuun viimeisenä festaripäivänä.

Elämykset tukevat brändiä

Kontti sai kiitosta paikan päällä, sosiaalisessa mediassa ja festivaalin palautekyselyssä. Päikkärikontin suosio näkyi myös mediassa, ja festareiden aikana rikottiin Turun ammattikorkeakoulun some-ennätyksiä. Lisäksi Turun AMK:n ja Mieli ry:n sijoitukset festivaalin kävijäkyselyssä nousivat merkittävästi ja kävijät muistivat molemmat brändit aiempaa paremmin.

Jo viime vuoden festivaalin aikana oli selvää, että tällä idealla tullaan jatkamaan myös seuraavana vuonna. Tervetuloa siis Ruisrockiin päiväunille myös kesällä 2025!

Lue koko artikkeli Talk-julkaisuportaalista.

 

Sun hyvä kaveri -palvelu tuo senioreille apua arjen keskelle

Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja asiantuntijat tarjoavat turkulaisille yli 65-vuotiaille erilaista apua kaveritoiminnan kautta. Toiminta on ollut myönteinen kokemus niin opiskelijoille kuin asiakkaillekin.

Ikäihmiset ovat pyytäneet Kupittaan kampuksen klinikalta erityisen paljon digiapua. Apua on kaivattu muun muassa erilaisten sovellusten lataamisessa sekä laitteiden, kuten älykellojen ja tablettien, käytössä. Myös erilaiset tietoturvallisuuteen liittyvät asiat ovat usein mietityttäneet asiakkaita.

Turun ammattikorkeakoulussa on kehitetty palvelukonsepti, johon kuuluu Sun hyvä kaveri -toimintaa senioreille. Palvelu toteutettiin, jotta turkulaiset seniori-ikäiset saisivat seuraa liikunnan ja kulttuurin pariin tai vaikkapa apua erilaisiin arjen askareisiin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi jutustelua asiakkaan kanssa kahvikupposen äärellä tai käyntiä ruokakaupassa.

”Suosittelen palvelua muillekin”

Sun hyvä kaveri -palvelun asiakas Raija Nyman oli jo pitkään pohtinut, että tarvitsisi apua digiasioissa. Hän löysi kaveritoiminnan mainoksen Facebookista ja päätti heti ottaa yhteyttä Turun ammattikorkeakoulun Sun hyvä elämä -klinikkaan.

Kaveritoiminta on ylittänyt Nymanin odotukset. Kaikkein antoisinta on ollut se, että hän on saanut tarvitsemaansa apua moniin digiongelmiin.

– Olen voinut esittää kaikenlaisia kysymyksiä. Opiskelijat ovat olleet erittäin mukavia, ja heidän kanssaan on ollut kiva viettää aikaa.

Suurkiitokset heille, jotka ovat olleet mukana kehittämistyössä.

Tällä palvelulla on ollut suuri merkitys Nymanille, sillä se on ratkaissut häntä mietityttäneitä pulmia. Digimaailmassa kaikki kehittyy jatkuvasti, ja uusia asioita tulee omaksua nopealla tahdilla.

– Olen suositellut palvelua jo muillekin. Mielestäni tämänkaltaiset palvelut ovat äärettömän tärkeitä. Suurkiitokset heille, jotka ovat olleet mukana kehittämistyössä, Nyman sanoo.

Monipuolista taitojen kehittämistä

Sairaanhoitajaopiskelijat suorittavat klinikalla yhden työharjoitteluistaan. Se on tuonut opiskelijoille erilaista sisältöä ja uudenlaisia oppimiskokemuksia. Nellinora Blomqvist ja Joni Hohenthal ovat olleet tyytyväisiä harjoittelujaksoon. He ovat toimineet senioreille tarkoitetun palvelun projektipäälliköinä.

Blomqvist ja Hohenthal ovat kokeneet harjoittelun erilaisena aikaisempiin verrattuna. Suurena erona on ollut se, että he eivät ole niinkään tarvinneet kliinisiä taitoja. Klinikalla vahvistetaan etenkin opiskelijoiden vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja.

– Jokainen opiskelija on vastuussa yhdestä tarjottujen palveluiden osa-alueesta. Projektipäällikköinä olemme päässeet harjoittelemaan myös johtamistaitoja ja vastuun ottamista, he esittelevät.

Opiskelijat ovat kehittäneet kaveritoimintaa jatkuvasti, ja uusia ideoita on päästy toteuttamaan yhdessä sosionomiopiskelijoiden kanssa. Toiminnan tueksi ideoitiin harjoittelujakson aikana teemareput, joita voidaan ottaa mukaan asiakkaiden luokse. Repuissa on erilaisia aktiviteetteja, kuten pelejä ja käsitöitä.

– Suosittelen tätä harjoittelua muillekin opiskelijoille. Tämä on ollut todella mieluisaa, Blomqvist kehuu.

Blomqvist kertoo kehittämisen, yrittäjyyden ja johtamisen olleen pääosassa tässä harjoittelussa. Suunnitellessaan toimeksiantoja hän on päässyt kehittämään ideointitaitojaan ja hyödyntämään omaa luovuuttaan.

Moniammatillista yhteistyötä opiskelijoiden kesken

Opetussairaanhoitaja Miia Tähtinen on ollut projektissa mukana alusta lähtien suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Opiskelijoilla on päävastuu klinikan toiminnasta, mutta opettaja ohjaa ja tukee heitä tarvittaessa.

Senioritoiminnassa on tähän asti ollut töissä pian valmistuvia sairaanhoitajaopiskelijoita, mutta mukaan saadaan heidän lisäkseen sosionomiopiskelijoita.

– Kun sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat suorittavat työharjoittelua yhdessä, he pääsevät harjoittelemaan työntekemistä moniammatillisesti, Tähtinen kertoo.

Tähtinen on huomannut, että moni asiakas on varannut seuraavan ajan heti ensimmäisen käyntinsä jälkeen. Tämä kertoo asiakkaiden tyytyväisyydestä palveluun.

Sekä Tähtinen että opiskelija Blomqvist kannustavat ikäihmisiä ottamaan klinikkaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.

– Pyrimme jatkamaan toimintaa jatkossakin, Tähtinen sanoo.

 

 

Kulttuurihyvinvoinnin ABC luo kulttuurihyvinvointialalle yhteistä kieltä

Kulttuurihyvinvoinnin ABC – ableismista yleisötyöhön on käytännönläheinen julkaisu, joka kutsuu lukijansa mukaan kehittyvän kulttuurihyvinvointialan monialaiseen keskusteluun. Julkaisun sydän on kattava kulttuurihyvinvoinnin sanasto, joka sisältää 153 kulttuurihyvinvointialaan liittyvää termiä määritelmineen.

Kulttuurihyvinvoinnin ABC syntyi tarpeesta nostaa esiin kulttuurihyvinvointialan moninäkökulmaisuutta sekä luoda pohjaa monialaiselle yhteistyölle, viestinnälle ja yhteisen kielen löytämiselle. Julkaisu myös dokumentoi alan kehitystä 2010-luvun alusta vuoteen 2025 saakka.

Teos on tarkoitettu erityisesti kulttuurihyvinvointialan ammattilaisten, opiskelijoiden, alasta kiinnostuneiden sekä kulttuurin, taiteen ja hyvinvoinnin teemojen kanssa työskentelevien käyttöön.

Julkaisun ytimessä on 153 termin kulttuurihyvinvoinnin sanasto. Sanaston laatimiseen osallistui yli 120 eri alojen asiantuntijaa, joiden kanssa jokaiselle termille koostettiin lyhyet määritelmät. Sanasto toimii myös hakemistona, joka auttaa lukijaa syventymään kulttuurihyvinvointialan tietoperustaan ja moninaisiin lähestymistapoihin. Sanastotyöllä haluttiin luoda mahdollisuuksia kulttuurihyvinvoinnin erikois- ja ammattikielen kehittymiselle.

Sanasto-osuutta täydentävät lyhyet artikkelit, joissa kulttuurihyvinvointialalla työskentelevät ammattilaiset kertovat työstään. Julkaisun loppupuolelta löytyvät sanaston termien lähteet sekä luettelo sanastotyöhön osallistuneista asiantuntijoista.

Julkaisu on valmistunut osana valtakunnallisen, vuonna 2015 toimintansa käynnistäneen kulttuurihyvinvoinnin yhteyspisteen, Taikusydämen, toimintaa. Sen valmistumista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu. Julkaisun ovat toimittaneet erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöf sekä asiantuntija Taru Tähti Turun ammattikorkeakoulusta.

Sähköinen julkaisu ilmestyy alkusyksyllä 2025 ja on vapaasti ladattavissa Turun AMK:n julkaisukaupassa sekä Theseuksessa.

Kulttuurihyvinvoinnin ABC: Ableismista yleisötyöhön
Tekijät: Anna-Mari Rosenlöf & Taru Tähti (toim.)
ISBN: 978-952-216-869-6
Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 168 2025

 

 

Vuoden opiskelija Kia Lehto: ”Ensihoidon opinnot ylittivät odotukseni”

Kia Lehto on viittä vaille valmis ensihoitaja (AMK). Opinnot Turun ammattikorkeakoulussa ovat tuoneet hänelle uusia oppimiskokemuksia ja ystävyyssuhteita. Lehto valittiin vuoden opiskelijaksi tunnustuksena vastuullisesta opiskelusta ja hyvistä yhteistyötaidoista.

– Ensihoitajan työ vaikutti jo lukiossa omalta jutultani. Turku puolestaan valikoitui opiskelukaupungikseni lukiossa pidetyn koulutusesittelyn myötä, vaikken ollutkaan koskaan käynyt Turussa aiemmin, Vääksystä kotoisin oleva Lehto muistelee.

Hänen toiveenaan oli ammatti, jossa pääsisi auttamaan sekä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Ensihoitajan käytännönläheiset ja toisaalta haastavat tehtävät tuntuivat varteenotettavilta vaihtoehdoilta.

”Kouluun on ollut aina kiva mennä”

Lehto luonnehtii ensihoidon opintoja mielenkiintoisiksi ja antoisiksi. Häntä ovat motivoineet etenkin uuden oppiminen ja itsensä haastaminen.

– Opintojaksomme ovat olleet erittäin monipuolisia, ja harjoittelut ovat antaneet konkreettista kokemusta teoriaosaamisen päälle. Harjoittelujaksot ovat lisäksi tarjonneet loistavan mahdollisuuden verkostoitua tulevaa työelämää varten, Lehto kiittelee.

– Taitavat ensihoidon opettajamme ja ryhmämme hyvä yhteishenki ovat tehneet opinnoistani ikimuistoiset, opinnot ovat oikeastaan ylittäneet odotukseni. Ystävien vuoksi kouluun on ollut aina kiva mennä!

Toimelias asenne toi tunnustusta

Turun ammattikorkeakoulussa palkitaan vuosittain opiskelija, joka on menestynyt opinnoissaan sekä osallistunut aktiivisesti esimerkiksi projekteihin ja koulutusalayhdistyksen toimintaan. Kia Lehto sai Vuoden opiskelija -kunniamaininnan 2024.

– Tämä tuli minulle täytenä yllätyksenä, mutta ajattelen, että valintaani ovat vaikuttaneet auttamisenhaluni, positiivinen asenteeni ja motivaationi ensihoidon opiskelua kohtaan, Lehto pohtii.

Ehdotusten mukaan Lehto toimii hyvänä esikuvana nuoremmille opiskelijoille: hän on avulias, yhteistyökykyinen ja kannustava.

– Uskon, että minua on ollut helppo lähestyä. Olen ollut aina valmiina kuuntelemaan. Olen myös päässyt osallistumaan opiskelijatoimintaan vertaistuutorina ja ryhmäni opiskelijavastaavana.

Katse tulevaisuuteen

Kia Lehto opiskelee ensihoitoa viimeistä vuotta. Hän on iloinen oman alansa työpaikasta, jossa hän pääsee oppimaan uutta jatkuvasti.

– Olen innoissani mahdollisuudesta kehittää itseäni ja ammattitaitoani ensihoitajana. Työskentelen tällä hetkellä kotiseudullani Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

Vastapainoa opinnoille ja työlle Lehto saa etenkin rakkaasta ratsastusharrastuksestaan sekä ulkoilusta ja ystävien kanssa olemisesta. Lisäksi hän rentoutuu vapaa-ajallaan mökillä sekä puuhastelee uuden perheenjäsenen, viisikuukautisen koiranpentunsa kanssa.

Haluaisitko sinäkin opiskella Turun ammattikorkeakoulussa? Tutustu monipuolisiin koulutusmahdollisuuksiin nettisivuilla www.turkuamk.fi/koulutus.

 

 

 

Tiedolla hyvinvointia ja suorituskykyä

Eerikkilän ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyö laajenee urheilu- ja liikuntateknologiasta yleisemmin hyvinvoinnin ja suorituskyvyn tiedolla johtamiseen.

Eerikkilän ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyö käynnistyi toden teolla syksyllä 2021, kun Eerikkilän kehittämän MyE.Way-toiminnanohjausjärjestelmän ylläpito ja kehitystyö siirtyi ammattikorkeakoululle.

MyE.Way on Eerikkilän omistama tietojärjestelmä, jota käytetään ensisijaisesti pelaaja- ja valmentajakehityksessä Suomen Palloliiton ja Suomen Salibandyliiton kanssa. Tietojärjestelmässä on jo yli 20 000 pelaajan suorituskyky-, harjoittelu- ja hyvinvointidataa.

MyE.Way kehitystyössä on viime vuodet keskitytty muun muassa järjestelmän arkkitehtuuriin, integraatioihin ja mobiilisovellukseen.

MyE.Wayn tuotejohtaja Tommi Aaltonen Eerikkilästä kertoo, että MyE.Wayn uudistamisen avulla on pystytty tuomaan merkittävää lisäarvoa pelaajakehitysohjelmien eli jalkapallossa Huuhkaja- ja Helmaripolun ja salibandyssä MAAJOUKKUETIEn tiedolla johtamisen toteuttamiseen.

Yhteistyö Eerikkilän ja Turun AMK:n välillä on kiinteää senkin vuoksi, että Eerikkilän työvapaalla oleva tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Pohjola toimii tällä hetkellä Turun AMK:n Intelligent Sensing and Computing Technologies (INSIGHT Lab) -tutkimusryhmässä tutkimusvastaavana ja yliopettajana.

SportTechistä laajemmin tiedolla johtamiseen

Urheiluun keskittyvä ”SportTech” on Turun AMK:ssa laajentumassa nyt yleisemmin kokonaisvaltaisen suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tiedolla johtamiseen, mikä on MyE.Way-järjestelmänkin taustalla.

Tästä laajemmasta tutkimussuuntauksesta puhutaan termillä ”Knowledge Management for Human Performance”.

– Tämä voi urheilijoiden suorituskyvyn kehittämisen lisäksi tarkoittaa hyvin laajasti lähes kaikkea ihmisen hyvinvoinnin ja liikkumisen, työhy- vinvoinnin, johtamisen tai vaikkapa pelastus- ja puolustustoimen suorituskyvyn tietopohjaista kehittämistä.

Pohdimme seuraavaksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisen tuotteistamista kilpaurheilun ulkopuolisille asiakasryhmille.

– Yksi ajankohtainen sovelluskohde voisi olla vaikkapa droonilennättäjien suorityskyvyn kehittäminen. Testiympäristönä voi olla virtuaalitodellisuuden usean käyttäjän metaversumi, johon yhdistettyjen erilaisten sensorien avulla kerätään monenlaista suorituskykyä kuvaavaa dataa.

– Suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tiedolla johtaminen kattaa tiedon, tietojärjestelmät, käyttöliittymät, mutta myös yksilön osaamisen ja organisaatioiden prosessit, kuvailee Mikko Pohjola.

MyE.Wayn tuottama tieto palvelee harjoitusryhmän, seuran ja koko lajin kehittämistä. Kuva: Eerikkilä

MyE.Wayn ylläpidon ja kehittämisen lisäksi Eerikkilä ja Turun AMK tekevät yhteistyötä hyvinvoinnin ja suorituskyvyn tiedolla johtamiseen liittyvissä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa sekä koulutustoiminnassa.

– Yhteistyö on laajenemassa ja syvenemässä entisestään. Näemme yhteistyössä suuria mahdollisuuksia, sanoo Eerikkilän urheilun ja koulutuksen johtaja Hannele Forsman-Lampinen.

– Lisäksi olemme jo toteuttaneet kumppaneidemme kanssa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pilotin, jossa olemme hyödyntäneet MyE.Wayta. Mukana pilotissa oli hyvinvointinsa kehittämisestä kiinnostuneita perheitä, ja siinä sovitettiin kilpaurheilun prosesseja tavallisen kansalaisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Pilotti oli erinomaisen onnistunut, ja seuraavaksi pohdimme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisen tuotteistamista kilpaurheilun ulkopuolisille asiakasryhmille, Tommi Aaltonen paljastaa.

 

 

Forum-teatteria nuorten urheilujoukkueiden kapteeneille

Urheiluseuran nuoret saivat teatterin keinoin mahdollisuuden käsitellä kapteenin roolissa kohtaamiaan haastavia tilanteita. Forum-teatterimenetelmää pilotoitiin junioriurheilussa onnistuneesti: kapteenikoululaiset saivat kokemuksen, että tilanteisiin voi vaikuttaa.

Forum-teatteri on interaktiivinen teatterin muoto, jonka tarkoituksena on muuttaa katsojien elämää tekemällä heistä toimijoita, jotka esittävät ratkaisuja esityksen sosiaalisiin ongelmiin. JOY-hankkeessa Forum-teatterin menetelmää sovellettiin monilajiseura TuTo ry:n kapteenikoulun toimintaan, jossa nuorten urheilujoukkueiden kapteeneja koulutetaan kohtaamaan kapteenin tehtäviä.

Augusto Boalin Sorrettujen teatteri (Teatro do Oprimido) on brasilialaisen teatteriohjaajan, näytelmäkirjailijan ja aktivistin kehittämä osallistava teatterimenetelmä. Sorrettujen teatteri antaa katsojille, Boalin termejä käyttäen spect-actors, eli katsoja-näyttelijöille, mahdollisuuden osallistua esityksiin ja muuttaa niiden kulkua. Tavoitteena on, että yleisö on aktiivinen toimija, joka voi ko- keilla erilaisia ratkaisuja ongelmiin ja harjoitella yhteiskunnallista muutosta teatterin keinoin.

Kapteenikoulun toteutus osana pilotointia

TuTo ry:n Kapteenikoulu on kehitetty osana JOY –Yhdenvertaisuuden ja ilon edistäminen urheilussa taidelähtöisillä menetelmillä -hanketta. Sen menetelmä perustuu hankkeen ”lapsilta lapsille” -työkalun kehittämiseen.

Kapteenikoulun ajatus pohjautuu osittain Turun ammattikorkeakoulussa käytössä olevaan VIP-malliin (Välittämisen IlmaPiiri). VIP-opiskelijat ovat AMK-koulutuksissa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita, jotka kukin aloitusryhmä on valinnut ryhmän luotto-opiskelijoiksi. He toimivat opettajatuutoreiden ja opinto-ohjaajien yhteyshenkilöinä opiskeluhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

VIP-mallin toimintalogiikka on lähellä Kapteenikoulua, jossa tavoitteena on lisätä kapteeniston ymmärrystä kapteenin tehtävien sisällöstä sekä siitä, millaisia odotuksia kapteenistoon kohdistuu esimerkiksi joukkueen jäsenten hyvinvointiin ja joukkueen yhteishenkeen liittyen.

Kapteenikoulu toteutettiin osana JOY-hankkeen taidelähtöisten menetelmien pilotointia. Pilotissa testattiin, miten forum-teatterin menetelmä soveltuu urheiluseuran kapteeniston kouluttamiseen. Menetelmän fasilitoijina toimivat kolmannen vuosikurssin teatteri-ilmaisun ohjaaja -opiskelijat. He saivat toimeksiannon tehdä Kapteenikoulun toimintaan soveltuva forum-teatteriesitys ja työskennellä 12–17-vuotiaiden kapteenien kanssa nuoria askarruttavien ilmiöiden parissa.

Opiskelijat järjestivät työpajatapaamisen, missä he haastattelivat Kapteenikoulun osallistujia toiminnallisesti heidän kokemuksistaan ja odotuksistaan kapteenin roolissa. Työpajan tuloksista opiskelijat rakensivat lyhyen episodimaisen esityksen, jossa nähtiin kolme erilaista kohtausta urheilujoukkueen arkisista tilanteista.

Kauhuversiosta tilanteiden korjaamiseen

Forum-teatterin menetelmän mukaan esityksen ensimmäiseksi esitettävä versio on niin sanottu kauhuversio, jossa kaikki mahdolliset asiat menevät väärin ja esityksen päähenkilö kokee sortoa ja vääryyttä monelta suunnalta. Keskeytyksettä katsottavan kauhuversion jälkeen esitystä aletaan kuljettaa läpi yhteistyössä yleisön kanssa pysäytellen, tilanteita korjaten ja muuttaen.

Forum-teatterin keskiössä ovat keskustelu ja vuorovaikutus yleisön kanssa, jota fasilitoi Jokeri-hahmo. Jokerin tehtävänä on toimia sillanrakentajana, juontajana ja ohjaajana koko tilaisuuden ajan, aina teatteritilaan saapumisesta sieltä poistumiseen asti.

Osallistujia ei jätetä yksin pohtimaan ratkaisuja ongelmatilanteisiin, vaan Jokerin tehtävänä on auttaa, tukea ja kannustaa yleisöä esityksen tilanteiden ratkaisemisessa. Iso osa forum-menetelmää on myös esityksen jälkeen tehtävällä toiminnallisella purkukeskustelulla, jossa varmistetaan, että katsojat poistuvat esityksestä luottaen, että asioihin ja tilanteisiin voi vaikuttaa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelyssä tämän varmistaminen on ensisijaista.

Osallistujat olivat kokeneet teatteriesityksen kaikkein vaikuttavimpana tapaamisena kapteenikoulun aikana.

Kapteenikoulu-pilotin esitystilanteessa tunnelma oli keskittynyt niin katsoja-esiintyjien kuin opiskelijoiden osalta. Esitys käsitteli nuorten elämän vaikeita tilanteita, joissa he olivat alisteisessa asemassa. Moni koki esityksen tilanteiden olevan mahdollisia oikeassa elämässä, ja vaikka ne esityksen ensimmäisessä versiossa olikin esitetty kärjistäen, oli niissä kuitenkin totuuden siemen.

Nuoret kapteenikoululaiset olivat ensimmäistä kertaa osallisina yhteisöteatteriesityksessä, ja osa ensimmäistä kertaa teatterissa. JOY-hankkeen pilotiksi toteutus oli ehdottoman onnistunut, ja kapteenikoululaiset kokivat tilaisuuden vaikuttavana. Kapteenikoulu-pilotin loppuarvioinnista käy ilmi, että nuoret osallistujat olivat kokeneet teatteriesityksen kaikkein vaikuttavimpana tapaamisena Kapteenikoulun aikana.

Lue lisää hankkeesta osoitteesta joyinsports.com.

 

 

Miksi traumainformoitu työote on tärkeää sotealan työssä?

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ymmärrys traumoista ja niiden vaikutuksista parantaa vuorovaikutusta asiakkaan kanssa ja auttaa ohjaamaan asiakkaita oikeiden palvelujen piiriin. Tätä kautta myös hoitotulokset paranevat. Turun ammattikorkeakoulu kouluttaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöä traumainformoituun työotteeseen.

– Väittäisin, että jokaisella kohtaamallani asiakkaalla on jonkinasteista traumataustaa. Ymmärrys traumojen vaikutuksesta yksilön valintoihin ja käyttäytymiseen antaa työntekijälle mahdollisuuden nähdä ihminen vaikean tilanteen keskellä, kertoo Oona Tarvainen.

Oona Tarvainen työskentelee ohjaajana mielenterveys- ja päihdetyössä, päihdesairautta sairastavien parissa, ja osallistui syksyllä 2024 Traumainformoitu työote asiakkaiden kohtaamisessa ja työyhteisöjen rakentamisessa -koulutukseen.

Trauma on universaali ilmiö, joka koskettaa kaikkia ihmisiä. Siksi myös traumainformoidut käytännöt ovat universaaleja periaatteita. Psyykkisellä traumalla tarkoitetaan ylivoimaista, tavanomaisen kokemuksen ylittävää, usein terveyttä, hyvinvointia tai henkeä uhkaavaa kokemusta ja sen kielteisiä seurauksia (Herman 1992). Trauma murtaa sekä kehon että mielen toimintaa, ihmissuhteita, turvallisuuden kokemusta ja yksilön tai hänen yhteisönsä asemaa maailmassa (Gultekin ym.2019).

Kohti muutosta yksilö- ja yhteisötasolla

Oona Tarvainen kertoo, että traumainformoitua työotetta avuksi käyttäen voidaan auttaa luomaan ihmiselle turvallisuudentunne, jolla edistetään luottamussuhteen syntyä yksilön ja työntekijän välillä. Kun henkilö kokee ympäristön ja kohtaamansa ihmiset itselleen turvallisiksi, voidaan lähteä työskentelemään muutoksen parissa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta (Varha) Turun AMK:n tarjoamaan koulutukseen osallistui eri ammattiryhmistä 27 henkilöä syksyllä 2024 ja 30 henkilöä keväällä 2025.

Koulutus on osa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa Traumainformoitu työote -hanketta, jossa ovat mukana myös Laurea-ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitetään koulutuskokonaisuus ja menetelmiä, joilla lisätään sote-palveluiden organisaatioiden ja työyhteisöjen muutosvalmiutta kohti toimintakulttuurin muutosta ja traumainformoitua työotetta ja -yhteisöä.

Ymmärryksen kautta parempiin hoitotuloksiin

Sote-alan ammattilaiset kohtaavat trauma-asiakkaita kaikilla eri kentillä: henkilökohtaisella tasolla, asiakassuhteissa sekä organisaatiotasolla.

– On tärkeää ymmärtää, miten trauma voi vaikuttaa käyttäytymiseen ja hyvinvointiin, jotta voi esimerkiksi onnistua kohtaamisissa paremmin, sanoo toimintaterapian lehtori, SI-terapeutti Irina Katajisto-Korhonen.

Ymmärrys lisää empatiaa ja parantaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.

– Näin myös osataan ohjata asiakkaita oikeiden palveluiden piiriin ja edistetään asiakkaan no- peampaa toipumista ja parempia hoitotuloksia, lisää lehtori, psykoterapeutti Outi Konsell.

Puuttumalla trauman juurisyihin ammattilaiset voivat auttaa ehkäisemään uusien traumojen syntymistä.

Myös Oona Tarvainen korostaa ymmärryksen tärkeyttä, monestakin näkökulmasta.

– Päihdetyössä on hyvin tärkeää ymmärtää sairautta: miten se ilmenee ja ohjaa yksilön valintoja. Lisäksi täytyy ymmärtää sen hetken merkitys, jolloin päihdesairas on valmis ottamaan apua vastaan. Kun järjestelmä estää ihmisen oikea-aikaisen hoitoon pääsyn, me olemme aiheuttamassa ihmiselle lisää traumatisoitumista.

Ammattilaisten jatkuva koulutus ja tuki ovat keskeisiä tekijöitä traumainformoidun työotteen onnistumisessa. Tämä ymmärrys vahvistui itselleni suuresti koulutuksen avulla, Tarvainen kertoo.

Oona Tarvainen kokee saaneensa koulutuksesta tärkeitä eväitä päihdesairaiden kohtaamiseen työssään.

Ylisukupolvinen trauman ketju on mahdollista katkaista

Traumatisoituneille asiakkaille tärkeää turvan tunnetta ja luottamusta hoitoprosessiin voi luoda aidosti kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen kokemus.

– Tunnistamalla ja puuttumalla trauman juurisyihin, kuten perheväkivaltaan tai lapsuuden laiminlyöntiin, ammattilaiset voivat auttaa ehkäisemään uusien traumojen syntymistä ja edistää pitkäaikaista hyvinvointia, kertoo Outi Konsell.

Työote keskittyy myös resilienssin eli selviytymiskyvyn vahvistamiseen. Tämä auttaa asiakkaita katkaisemaan ylisukupolvisen trauman ketjun ja luomaan paremman tulevaisuuden itselleen ja läheisilleen.

Jatkuva koulutus ja tuki tarpeen ammattilaisille

Myös sote-alan työntekijöillä voi olla taustalla haastavia elämäntilanteita ja traumaattisia kokemuksia. Ammattilaisen on tärkeää ymmärtää, miten omat elämänkokemukset voivat vaikuttaa työssä.

– Tämä edellyttää asiantuntijalta uskallusta kohdata ensin itsensä ja omat lähtökohtansa sekä ymmärtää niiden kautta omia reaktioitaan. Tässä koulutusmallissa lähdetään aidosti juuri tästä ajatuksesta. Kehollisia harjoitteita on paljon, sanoo yhtenä kouluttajana toimiva fysioterapian lehtori, psykofyysinen fysioterapeutti Satu Takala.

– Traumainformoitu työote voi vähentää työuupumusta ja parantaa työhyvinvointia tarjoamalla työkaluja omien tunteiden käsittelyyn ja työssä jaksamiseen, muistuttaa Outi Konsell.

Oona Tarvainen on samaa mieltä: psyykkisesti ajoittain vaativassa työssä on tärkeää ymmärtää, miksi joku saattaa kerta toisensa jälkeen tehdä valinnan, joka pitää ihmisen kiinni jossakin itselle haitallisessa asiassa.

Ymmärrys ja kohtaaminen palvelujen alkupäässä ratkaisevaa

Oona Tarvainen näkee traumainformoidun työotteen käytön ruohonjuuritasolla hyvin tärkeänä.

– Jos pystymme kohtaamaan ihmisen aikaisessa vaiheessa palvelujen alkupäässä, ymmärtäen traumojen syntyä ja näiden mahdollista merkitystä ihmisen valintoihin ja käyttäytymiseen, voimme parhaimmassa tapauksessa nopeuttaa ihmisen elämän laadun kokonaisvaltaista parantumista merkittävästi.

Kouluttajien mukaan traumainformoitu työote tulee nähdä paradigmamuutoksena, jossa kaikilla yhteiskunnan tasoilla tulee lisätä turvan tunnetta ja vähentää riskiä traumatisoitumiseen. Kyseessä ei ole yksittäinen menetelmä tai keino, vaan hyvin laaja lähestymistapa, joka ottaa huomioon myös esimerkiksi ekososiaalisuuden näkökulman.

Satu Takala konkretisoi muutosta:

– Se näkyy kohtaamisen lisäksi puheen tasolla. Ei enää kysytä, mikä sinussa on vikana, vaan mitä sinulle on tapahtunut.

Koulutus on mahdollista toteuttaa räätälöitynä tilauskoulutuksena ryhmille. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Tiina Aalto, täydennyskoulutuspäällikkö, tiina.aalto@turkuamk.fi, 050 5985 665.

 

 

Työn muotoilu ja tekoäly

Työn muotoilu on prosessi, jossa työntekijät muokkaavat työtään vastaamaan omia arvojaan, tarpeitaan ja voimavarojaan. Tämä omaehtoinen toiminta lisää työhyvinvointia, motivaatiota ja työhön sitoutumista, mikä puolestaan parantaa yrityksen tuloksellisuutta. Miten tekoäly voisi toimia työntekijöiden voimavarana ja aktivoida työn muotoilua?

Työntekijät muotoilevat työtään vastaamaan arvojaan, tarpeitaan ja voimavarojaan. Näin he toimivat kaikenlaisessa työssä, kuten teollisuudessa, kaupan alalla, terveydenhuollossa, kouluissa ja johtotehtävissä. Työn muotoilu (job crafting) tähtää työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainoon.

Esimerkiksi, kun osaa työnsä jo taitavasti, tulee tunne, että voisi ottaa vastaan aikaisempaa vaativampiakin tehtäviä. Tiedetään, että työntekijät, joilla on voimavaroja yli sen, mitä työ vaatii, käyttävät tätä ylijäämää kehittyäkseen ja kehittääkseen työtään.

Tämän artikkelin tarkoitus on herättää keskustelua siitä, miten työntekijät voisivat käyttää tekoälyä työnsä muotoilussa.

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että tällainen omaehtoinen työn muotoilu lisää työntekijöiden työhön sitoutumista (job engagement), työhyvinvointia, motivaatiota ja hyvää työsuoritusta. Se käynnistää positiivisen kierteen, joka tarttuu tiimin sisällä, ja levitessään vaikuttaa myös yrityksen tuloksellisuuteen.

Yritykset ovat kiinnostuneet keinoista rohkaista henkilöstöään tällaiseen proaktiiviseen toimintaan. Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmässä New Ways of Promoting Performance (NWPP) tutkitaan, miten uusissa kehittyvissä työn muodoissa voidaan edistää työn muotoilua.

Ryhmän uusimmassa hankkeessa, Well-being AI, tarjotaan apua palvelualan pk-yrityksille työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen sekä tekoälyn hyödyntämiseen yritystoiminnassa. Yksi hankkeen tehtävistä on tarkastella, miten tekoäly voisi olla työntekijöille voimavara, joka aktivoisi työn muotoilua.

Kysymykseen ei ole vielä olemassa tutkimusten viitoittamaa vastausta. Olemme sen kanssa vasta aivan lähtökuopissa. Tämän artikkelin tarkoitus on herättää keskustelua siitä, miten työntekijät voisivat käyttää tekoälyä työnsä muotoilussa. Sen stimuloimiseksi esittelen muutaman esimerkin.

Tekoäly työntekijän avuksi karsimaan sähläystä ja oikomaan työprosessien takut

Työntekijät muotoilevat työtään pitämällä huolta siitä, että työ ja sen prosessit ovat selkeät ja sujuvat. Se, että arki rullaa painollaan, on voimavaroja säästävää ja tarpeellista työkuorman hallitsemiseksi. Aika ajoin käy kuitenkin niin, että tavoitteet hämärtyvät, työ muuttuu sählääväksi, keskittyminen kirpoaa ja työteho sakkaa.

Organisaatioiden tasolla dataa toiminnasta kertyy kaiken aikaa, ja sen käytöstä tiedolla johtamiseen on puhuttu jo pitkään. Sanotaan, että tekoälyratkaisut tarjoavat reaaliaikaista palautetta ja analytiikkaa, joka auttaa johtajia ymmärtämään työntekijöiden tarpeita ja kehitystä – mutta mitä reaaliaikaista palautetta työntekijät voisivat saada tekoälyn analysoimana esimerkiksi työnsä jäsentämisen tueksi, sähläyksen kurissa pitämiseksi tai yhteistyötakkujen oikomiseksi?

Tekoäly työntekijän ”sosiaaliseksi” voimavaraksi

Sosiaaliset suhteet ovat työn voimavaratekijä, jota työntekijät muotoilevat. Esimerkiksi työskentelemme mielellämme itseämme taitavampien kollegoiden kanssa. Pyydämme heiltä apua ja ajatuksia niin, että saamme työmme edistymään, ja samalla kehitymme itsekin entistä taitavammaksi.

Kollegoiden ohella myös hyvä esihenkilö on työntekijälle voimavara, jonka tuki auttaa häntä muokkaamaan työtään sujuvaksi. On havaittu, että erityisesti horisontaaliset johtamistyylit, kuten palveleva johtaminen, voimaannuttavat työntekijää ja aktivoivat heitä muotoilemaan työtään.

Voisiko tekoäly olla jokaisen työntekijän uusi ”sosiaalinen” voimavara, joka tukisi työssä, auttaisi työn hallitsemisessa ja kehuisi ehkä paremminkin kuin kollega tai esihenkilö? Tällainen sosiaalisten voimavaratekijöiden hallinta tekoälyavusteisesti on varmasti teema, joka herättää kiinnostuksen ja ehkä huolenkin aiheita. Eettistä harkintaa se edellyttää monella tasolla.

 

 

Tekoäly hoitajien avuksi vähentämään työn kuormitusta

Teknologiasovellusten ja -laitteiden sekä tekoälyteknologian integroimisella hoitotyöhön pyritään parantamaan potilashoidon laatua sekä lisäämään tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä. Teknologian hyväksyntä on keskeisessä roolissa näiden etujen saavuttamisessa. On tärkeää, että sairaanhoitajat kokevat teknologian hyödylliseksi työssään.

Sairaanhoitajien merkittäviä töitä on kirjata hoitotapahtumia ja kirjoittaa hoitoyhteenvetoja. Tutkimuksen mukaan kirjaamismäärät ovat kasvaneet merkittävästi ja vievät keskimäärin neljänneksen päivittäisestä työajasta. Sairaanhoitajat toivovat teknologisista ratkaisuista apua tähän tilanteeseen.

Sairaanhoitajat kuitenkin kokevat, että yksi suurimmista kirjaamista haastavista tekijöistä on tietojärjestelmien käytettävyys. On oleellista, että sairaanhoitajat hyväksyvät hoitotyössä käytettävän teknologian ja kokevat käyttämisen olevan enemmän hyödyksi kuin haitaksi.

Vaikka noin neljännes sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä henkilöistä on sairaanhoitajia ja siten suuri terveysteknologian käyttäjäryhmä, teknologian hyväksyttävyyden tutkimus on kohdentunut pääsääntöisesti potilaisiin tai muihin ammattiryhmiin.

Ymmärrys yksilötason tekijöistä

Kun tutkitaan teknologian hyväksyttävyyttä, voidaan käyttää vakiintuneita teknologian hyväksymismalleja. Esimerkiksi UTAUT2-mallissa hyväksyttävyyttä tarkastellaan viidestä näkökulmasta: tekninen, organisatorinen, toiminnallinen, affektiivinen ja käyttöliittymään liittyvä hyväksyttävyys. Hyväksymismallit auttavat ymmärtämään yksilötason tekijöitä, jotka vaikuttavat aikomukseen käyttää teknologiaa (Behavioral intention) ja teknologian käyttöön sen käyttöönoton jälkeen (Use behavior).

Vakiintuneet mallit eivät kuitenkaan täysin sovellu terveyden ja hyvinvoinnin kontekstiin, eivätkä ne sisällä tunnekokemukseen liittyviä tekijöitä. Tunnekokemusta voidaan mitata subjektiivisesti kyselyllä. Esimerkiksi voidaan kysyä teknologian käytön miellyttävyyttä.

Teknologisten ratkaisujen hyväksyttävyyden tutkimusta voidaan täydentää objektiivisilla mittauksilla, kuten silmänliikeseurannalla ja liikeratamittauksella. Silmän tahdonalaiset liikkeet voivat paljastaa esimerkiksi tietojärjestelmän käyttöliittymästä kohdat, joita tulee muuttaa käytettävyyden parantamiseksi. Liikeanalyysilla on puolestaan mahdollista tulkita myönteisiä ja kielteisiä tunnetiloja, joista jälkimmäinen saattaa liikemallissa näkyä esimerkiksi ryhdin huononemisena.

Hoitotyön teknologian hyväksymismallia kehittämässä

Turun ammattikorkeakoulussa luodaan mallia, joka sisältää sekä vakiintuneen hyväksymismallin tekijät että subjektiivisesti ja objektiivisesti mitattavat tunnekokemuksen tekijät. Hoitotyön teknologian hyväksymismallia testataan sairaanhoitajaopiskelijoilla muun muassa opintoihin liittyvissä hoitotyön simulaatioissa, joihin tuodaan testattavaksi kehitteillä olevaa teknologiaa.

Hoitotyön teknologian hyväksymismallia voi käyttää terveyssektorin tuotekehityksen ja -testauksen osana.

Yksi testattavista teknologioista on tekoälyä hyödyntävä, kontekstitietoinen ja puheesta kliinistä informaatiota tulkitseva sovellus, joka mahdollistaa tiedon siirron tietojärjestelmiin vähäisellä hoitajan työllä. Tämä on huomisen tulevaisuutta, jota Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat pääsevät kokeilemaan ja siten olemaan mukana vaikuttamassa sairaanhoitajan osaamisen ja työn kehittämiseen.

Teknologian kehittäminen ei siis ole itseisarvo – teknologian tulee olla hyväksyttävää, ja tässä Turun ammattikorkeakoulun työ on keskeistä. Tulevaisuudessa terveysalan kansalliset ja kansainväliset yritykset ja muut toimijat voivat käyttää kehitettyä hoitotyön teknologian hyväksymismallia erityisesti terveyssektorin tuotekehityksen ja -testauksen osana. Lisäksi hyvinvointialueet voivat hyödyntää mallia kehittäessään omaa toimintaansa sekä tehdessään hankintoja.

 

 

Syövänhoitoon uusia digitaitoja

Digitaidot ovat tärkeitä myös terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Kansainvälisessä DigiCanTrain-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillista koulutusta syövänhoidon asiantuntijoille.

Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti: se aiheutti arviolta 9,6 miljoonaa kuolemaa eli joka kuudennen kuoleman vuonna 2018. Keuhko-, eturauhas-, paksusuolen ja peräsuolen syöpä sekä maha- ja maksasyöpä ovat yleisimpiä miehillä, kun taas rinta-, paksusuolen ja peräsuolen syöpä, keuhkosyöpä, kohdunkaulan syöpä ja kilpirauhassyöpä ovat tyypillisimpiä syöpätyyppejä naisilla.

Syövänhoidon kustannukset ovat merkittävät, ja niiden odotetaan kasvavan entisestään. Siihen vaikuttavat terveydenhuollon kustannusten nousu, syöpähoitoa tarvitsevien potilaiden määrän lisääntyminen sekä väestön ikääntyminen.

Tulevaisuudessa on tärkeää varmistaa, että syövänhoito on kohtuuhintaista ja kaikkien potilaiden saatavilla ja että syöpähoidon asiantuntijoiden osaaminen on ajan tasalla uusimpien menetelmien, kuten tekoälyn, vallatessa myös terveydenhuoltosektoria.

Teknologia tukee hoitajien työtä

Digitaaliset taidot ovat tärkeitä jo tämän päivän ammattilaisille ja ennen kaikkea tulevaisuudessa, koska ne ovat keskeisiä digitaalisessa maailmassa navigoimiseen, tehokkaaseen viestintään muiden kanssa sekä monenlaisten tietojen ja resurssien käyttämiseen.

Euroopan komission avaintaidoissa korostetaan, että käyttäjien olisi ymmärrettävä, miten digitaaliteknologia voi tukea heidän työtään. Sairaanhoitajien tulee olla tietoisia sen mahdollisuuksista, rajoituksista, vaikutuksista ja riskeistä. On olennaista ymmärtää yleiset periaatteet sekä eri laitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen perustoiminnot ja käyttö.

Digitaaliset teknologiat tukevat yhteistyötä muiden kanssa. Teknologian käyttö edellyttää lisäksi reflektiivistä ja kriittistä ajattelua. Käyttäjän on oltava ennakkoluuloton, mutta käyttö vaatii samalla eettistä, turvallista ja vastuullista otetta.

Välttämättömät digitaidot

Suomen Sairaanhoitajat kuvaa Digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut 2021 -strategiassaan, että digitaidot ovat sairaanhoitajille suorastaan välttämättömiä tulevaisuudessa.

Digiosaaminen voidaan jakaa kuuteen eri osa-alueeseen: järjestelmien käyttö, digitaalinen ympäristö, turvallisuus ja etiikka, digitaaliset terveyspalvelut ja -osaaminen, digitaalisten terveyspalveluiden johtaminen sekä digitaalisten terveyspalvelujen tutkimus ja kehittäminen.

Syövänhoidossa terveydenhuollon ammattilaisten digitaidoissa korostuvat järjestelmien käyttötaidot, eettiset taidot, vuorovaikutustaidot sekä digitaalisesti toteuttavan hoidon järjestämisen taidot.

Tavoitteena elinikäinen oppiminen

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa DigiCanTrain-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillista koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät syöpää sairastavien parissa Euroopassa. Hankkeeseen osallistuu kahdeksan yhteistyökumppania kuudesta maasta.

Projektissa lisätään digitaalisten työkalujen käyttöä terveydenhuollossa. Koulutuksen avulla tuetaan tehokkaampien ja yksilökeskeisempien terveydenhuollon palvelujen toteutumista sekä moniammatillisten digitaalisten syövän hoidon palvelujen ja nykyaikaisen terveysteknologian käyttöä.

Tavoitteena on, että koulutusohjelman moduuleita voidaan soveltaa eurooppalaisissa syöpäkeskuksissa.

Hanke pyrkii edistämään elinikäistä oppimista korkea-asteen koulutuksessa. Siinä suunnitellaan, pilotoidaan ja arvioidaan valmennusohjelma kouluttajille sekä kliinisessä työssä ja ei-kliinisessä työssä oleville syöpää sairastavia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Tavoitteena on, että koulutusohjelman moduuleita voidaan soveltaa eurooppalaisissa syöpäkeskuksissa erilaisten koulutustarjoajien toteuttamina.

Koulutuspilottien aikana kerätään palautetta sekä sisällöistä että toteutuksesta. Lisäksi laaditaan kyselytutkimukset, jotka mittaavat osallistujien digitaalista osaamista ja siinä tapahtuvaa potentiaalista muutosta.

DigiCanTrain-hankkeen päättymisen jälkeen suunnitelmia on moduulien jatkokehittämisestä annetun palautteen pohjalta sekä luoda esimerkiksi MOOC (Massive Open Online Courses) -kursseja syöpähoidon asiantuntijoiden hyödynnettäviksi.

Lue lisää projektista verkossa: digicantrain.turkuamk.fi

 

 

Julkaisun tiedot

Julkaisun nimi: Hyvä elämä
Julkaisun toimittajat: Aleksi Rajamäki (päätoimittaja), Satu Haapala, Martti Komulainen
Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu
Julkaisuvuosi: 2025
Julkaisun pysyvä osoite: URN:NBN:fi-fe2025061367811
Julkaisusarja: Talk Magazines
ISSN 2489-8228

Kannen kuva: Anni Virta, kuvataiteen opiskelija: Yksityiskohta teoksesta Väritutkielma 1, öljyväri kankaalle, 2024
Toimituksen yhteystiedot: aleksi.rajamaki@turkuamk.fi

Hyvä elämä -julkaisu Issuu-palvelussa