01.09.2025

Yksi kirjaston tärkeimpiä lukemaan innostamisen välineitä on kirjavinkkaus. Draamallisella otteella voidaan tarjota monipuolisemmin kirjallisia elämyksiä­ – heillekin, joita perinteinen kirjavinkkaus ei välttämättä houkuttele lukemaan.

Kirjastossa tehdään päivittäin monenlaista lukemaan innostamisen työtä eri ikäisille kävijöille. Yksi tärkeimmistä lukemaan innostamisen peruspilareista on kirjavinkkaus, jota tarjotaan kaikenikäisille asiakkaille erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa.

Marja-Leena Mäkelä on yksi kirjavinkkauksen uranuurtajista Suomessa. Hänet on palkittu työstään kirjavinkkarina ja kirjavinkkareiden kouluttajana. (Kirjasampo n.d.) Suomeen kirjavinkkaus on rantautunut paljolti Ruotsista. ”Bokprat” on ottanut mallia mm. yhdysvaltalaisen Joni Bodartin Booktalk -kirjan opeista. (Mäkelä 2015, 12.)

Bodartilla (1980, 5) on kirjavinkkaukseen kaksi yksinkertaista sääntöä:

1. Älä kerro kirjan loppua.
2. Älä vinkkaa kirjaa, jota et ole lukenut.

Vinkkauksessa avataan kirjan sisältöä houkuttelevasti. Yksinkertaisuudessaan ei tarvita kuin innokas kirjavinkkaaja, mielellään fyysinen kirja sekä ryhmä tai yksittäinen henkilö, jolle vinkataan. Vuosien varrella on kehitetty monia menetelmiä ja kirjavinkkauksen uusia muotoja. (Mäkelä 2015, 9.) Vinkkausta tehdään myös teatterin keinoin, jolloin kirjallisuutta tarjoillaan elämyksellisesti, moniaistisesti ja vuorovaikutteisesti. Kirjastossa tätä kutsutaan usein draamavinkkaukseksi. Laajan termin alle katsotaan sopivan monenlaisia vinkkaustapoja, joissa käytetään vaihtelevasti erilaisia teatterin keinoja, ulottuen yksinkertaisesta kirjan teemaan liittyvästä rekvisiitasta tai puvustuksesta aina pitkään näytelmälliseen kirjavinkkausesitykseen, jossa fiktiiviset hahmot vinkkaavat kirjoja. Näytelmä voi olla kokoelma yhteisen teeman ympärille nivottuja yksittäisiä kohtauksia tai yhtenäinen juonellinen tarina, johon vinkattavat kirjat sisältyvät (Helminen & Rimpilä 2019).

Helsingin kaupunginkirjastossa on tehty jo useana vuonna kirjavinkkausta teatterin keinoin. Seitsemäsluokkalaisia on vinkattu vuodesta 2020 Rivien välistä -tapahtumassa, jossa nuoret saavat kirjavinkkejä myös esityksellisessä muodossa. (Rimpilä 2022.) Kaupunginkirjastossa työskentelevät teatteri-ilmaisun ohjaajat Paula Kannisto ja Minna Rimpilä alkoivat työstää näytelmällistä kirjavinkkausesitystä aikuisille. Usein ajatellaan, että kirjavinkkauksen kohderyhmää ovat lähinnä lapset ja nuoret. Perinteistä kirjavinkkausta tehdäänkin eniten juuri tälle ikäryhmälle. 2010-luvulta asti kirjavinkkaus myös aikuisille on kuitenkin yleistynyt (Mäkelä 2015, 43). Kannisto ja Rimpilä olivat aiemmin tehneet kirjavinkkausesityksiä teatterin keinoin lapsille ja nuorille.  Aikuisille suunnatun näytelmällisen kirjavinkkauksen esitysmuodon haluttiin olevan kirjavinkkauksen ja teatteriesityksen hybridi, joka ei näyttäytyisi kokija-katsojalle liian selvärajaisena, vaan lajityypit voisivat kietoutua kiinnostavasti toisiinsa.

Kirjoja ja elämää

Kirjavinkkausesityksen nimeksi tuli Kirjahyllyelämä. Sen sisällä vinkattiin noin 40 kirjaa. Kehystarina kertoo keski-ikäisistä ystävyksistä, jotka pitävät kirjapiiriä. He alkavat kirjallisuuden avulla etsiä elämäntarkoitustaan, milloin liikunnasta, matkustelusta, rakkaudesta, ilmastoaktivismista, feminismistä, milloin rahasta tai taiteesta. Roolihenkilöt valitsevat esityksessä yksitellen kuhunkin aiheeseen sopivan kirjan ja pyrkivät toimimaan, kuten kirjan opit neuvovat tai miten päähenkilö oli kirjassa toiminut, ja jakavat kokemuksiaan kirjapiirin tapaamisissa.

Kirjavinkkaus on kirjan kiinnostavaksi ja eläväksi tekemistä (Mäkelä 2015,19).

Teatterin työkalut, erityisesti soveltavan teatterin menetelmät, ovatkin erittäin toimiva tapa saada kirja kirjaston hyllystä eläväksi ja irti kansista näkyville.

Kirjavinkkausesityksen kautta kirja tulee ikään kuin eläväksi, nostetuksi näyttämölle. Esitys on eräänlainen spotti ja valotus, joka kohdistetaan kirjoihin. Soveltava teatteri (applied drama) pyrkii hakeutumaan taiteen ulkopuolisille elämänalueille ja kurottamaan kohti autenttisuutta – sekä faktan että fiktion kautta (Louhija 2015, 36). Se jalkautuu ja etsiytyy ihmisten pariin (Louhija 2015, 80).

Tarinat kuuluvat kaikille

Vaikka lukeminen ja kirjat itsessään eivät kiinnostaisi, tarinat kiinnostavat kaikkia. Teatteri on vahva tarinankerronnan muoto. (Rimpilä 2021.) Jo paljon lukeville asiakkaille on kiitollista kirjavinkata. Heille, jotka eivät miellä itseään lukijoiksi, teatteriesitys ja muut taide-elämykset kirjastossa voivat olla saavutettavampi tapa lähestyä kirjoja ja kirjallisuutta.

Kirjahyllyelämän yhteydessä tehtiin pienen otannan kyselytutkimus. Siinä kartoitettiin kiinnostusta vinkattuihin kirjoihin esityksen jälkeen ja sitä, kiinnostiko kirjavinkkaus näytelmällisenä esityksenä.

Kirjastossa järjestetyn kyselyn tulokset osoittavat, että aktiivisesti lukeva yleisö suhtautuu myönteisesti kirjavinkkausesitykseen ja haluaa kirjavinkkejä jatkossakin tässä muodossa.

Kiinnostavaa olisi jatkossa tehdä kirjavinkkausesityksiä yleisölle, jotka eivät koe itseään valmiiksi lukijoiksi. Esityspaikka voisi olla joku muu kuin kirjaston tila, esimerkiksi kahvila, pubi tai yhteisötalo.

”Homo legens” – lukeva ihminen

Eräs Kirjahyllyelämä-esityksen päätavoitteista oli innostaa ihmisiä kirjojen äärelle. Se ei ollut kuitenkaan ainoa päämäärä, vaan esitys halusi tuoda myös matalan kynnyksen taide-elämyksiä ja käydä sen kautta yhteiskunnallista keskustelua lukemisen kulttuurin ympärillä. Pyrkimyksenä oli käydä dialogia lukemisen ja kirjojen kanssa mutkattomasti ilman syyllistävää pohjavirettä ja normalisoida lukemisen kulttuuria esittelemällä lukeminen ”ylevän harrastuksen” sijaan tavallisen ihmisen arkeen liittyvänä asiana.

Lukemisen voimakas eriytyminen herättää yleisesti huolestusta. Huolipuhe on kohdistunut erityisesti nuorten vähentyvään kykyyn lukea pitkiä tekstejä. (Heikkilä 2024, 11.) Kirjailija Siri Kolu (2015) muistuttaa puheessaan lukuinnolle, että lukeminen on nautinnollista. Tämä voi unohtua joskus kaiken huolipuheen alle, joka liittyy vähentyneeseen lukemiseen kaikissa ikäluokissa. Kolu toivoo mahdollisimman paljon toimintaa kirjan ympärille.

Kirjavinkkausesitys voi olla toiminnallinen tie nautinnolliseen lukemiseen. Tuodaan kirjat näyttämölle!

Teksti perustuu Paula Kanniston opinnäytetyöhön (2025) Kirjat näyttämölle. Teatterin mahdollisuudet lukemaan innostamisessa kirjastossa. Paula Kannisto on teatteri-ilmaisun ohjaaja ja erikoiskirjastonhoitaja, joka työskentelee lukemisen innostamisen parissa teatterin keinoin Helsingin kaupunginkirjastossa sekä taiteen vapaalla kentällä.

Lähteet

Bodart, J. R. 1980. Booktalk! Young Adult Booktalking and School Visiting. New York: H.W. Wilson Company.

Heikkilä, R. 2024. Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta. Helsinki: Gaudeamus. E-kirja. Viitattu 10.2.2025. https://www.storytel.com/fi/books/miksi-lakkasimme-lukemasta-sosiologinen-tulkinta-lukemisen-muutoksesta-8643098. Vaatii käyttäjätunnuksen.

Helminen, S. & Rimpilä, M. 2019. Draamavinkkaus. Kirjastokaista. Viitattu 11.3.2024. https://www.kirjastokaista.fi/draamavinkkaus/.

Kirjasampo n.d. Marja-Leena Mäkelän esittely. Viitattu 1.11.2024. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub36252ba-41c5-49e8-b8f9-ecba8c50a233.

Kolu, S. 2015. Puhe lukuinnolle. Livestream-tallenne. Kirjastokaista.fi-sivusto. Viitattu 10.2.2024. https://www.kirjastokaista.fi/siri-kolu-puhe-lukuinnolle/.

Louhija, M. 2015. Paluu TIO-tulevaisuuteen. Soveltavan teatterin synnyt. Erillisjulkaisu. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/153570/paluutiotulevaisuuteen_marjalouhija.pdf.

Mäkelä, M-L. 2015. Kirjavinkkarikirja. Uudistettu laitos. Helsinki: Avain.

Rimpilä, M. 2021. Rivien välistä. Yläkoululaisten vinkkaustapahtuma. Lukulystit-webinaari. Livestream-tallenne. Kirjastokaista.fi-sivusto. Viitattu 2.4.2023. https://www.kirjastokaista.fi/minna-rimpila-rivien-valista-ylakoululaisten-vinkkaustapahtuma/.

Rimpilä, M. 2022. Rivien välistä. Vinkkaustapahtuma innostaa lukemaan draaman ja median keinoin. Kielikukko 1/2022. Viitattu 12.11.2024. https://finrainfo.fi/kieikukko/lehtiarkisto/.

Suomen kirjastoseura 2016. What a Drama! Draamavinkkausta nuorille. Viitattu 6.5.2025. https://suomenkirjastoseura.fi/files/Tyoryhmat/Nuorten%20kirjasto/What%20a%20%20DRAMA.pdf.