Siirry sisältöön Siiry hakuun

Talk Reports

ISSN 2984-4193

Ympäristötaide, käsityöaktivismi ja kiertotalous

27.02.2026

Outi Linnossuo

Alkusanat

Tässä julkaisussa esitellään erilaista projekteja, joissa ympäristötaide, käsityöaktivismi ja kiertotalous ovat kietoutuneet toisiinsa. Merkityksellistä näissä syntyneissä teoksissa ovat olleet opiskelijat, yhteisöt ja ystävät, jotka ovat halunneet tehdä asioita yhteisen tekemisen ilosta ja jonkun tärkeän asian puolesta. Julkaisun on tarkoitus toimia osana kestävän kehityksen opintoja antamalla luovia ideoita ja inspiraatiota aktiiviseen toimijuuteen.

Kiitos kaikille teoksiin osallistuneille,
olette tärkeitä ja ihania ihmisiä!

Turussa helmikuussa 2026
Outi Linnossuo
yliopettaja, VTT, joka harrastaa yhteisötaidetta ja ympäristöaktivismia käsityön keinoin


Ympäristötaide

Ympäristötaide on taiteen muoto, joka liittyy luontoon, maisemaan tai rakennettuun ympäristöön. Sen tavoitteena on usein:

  • kommentoida ihmisen ja luonnon suhdetta
  • tuoda esiin ympäristöön liittyviä ilmiöitä tai ongelmia
  • luoda taidetta, joka on osa ympäristöä tai muokkaa sitä.

Ympäristötaidetta voivat olla esimerkiksi maanpinnalle tehdyt installaatiot, luonnonmateriaaleista rakennetut teokset tai kaupunkitilaan sijoitetut taidekokonaisuudet.


Käsityöaktivismi

Käsityöaktivismi (engl. craftivism) yhdistää käsityöt ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Siinä käsityötä käytetään:

  • rauhanomaisena aktivismin muotona
  • yhteisöllisyyden luojana
  • kannanottojen tekemiseen (esim. neulotut protestilaput, korjausompelun poliittisuus, julkiset virkattavat teokset).

Idea on se, että hitaasti ja käsin tehty työ voi herättää keskustelua lempeällä tavalla ja tuoda yhteiskunnallisia teemoja näkyviin.


Kiertotalous

Kiertotalous on talousmalli, jossa pyritään suljettuun kiertoon:

  • Materiaalit ja tuotteet pidetään käytössä mahdollisimman pitkään.
  • Korjaaminen, uudelleenkäyttö, kierrätys ja jakaminen korostuvat.
  • Tuotteita suunnitellaan niin, että ne kestävät, ovat huollettavissa ja niiden materiaalit voidaan palauttaa kiertoon.

Kiertotalous pyrkii minimoimaan jätteen ja vähentämään luonnonvarojen kulutusta. Sitä sovelletaan muun muassa teollisuudessa, muotoilussa, rakentamisessa ja kuluttajakäyttäytymisessä.


Yhteiset tekijät

Kaikki nämä käsitteet liittyvät tavalla tai toisella vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen, mutta eri näkökulmista: taiteen, käsityökulttuurin ja talouden. Sekä ympäristötaiteessa että käsityöaktivismissa voidaan käyttää kierrätettyjä ja/tai luonnonmateriaaleja, mikä kytkee ne kiertotalouden periaatteisiin.

Yhteinen arvomaailma

Kaikkia näitä tekijöitä yhdistävät kestävä elämäntapa, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus.


Ympäristötaide, käsityöaktivismi ja kiertotalous

Miten nämä asiat kietoutuvat toisiinsa eri projekteissa? Miten käsitteet liittyvät toisiinsa?

Voit ajatella näitä kolmea käsitettä kolmena pisteenä samassa verkostossa – ne tukevat ja vahvistavat toisiaan:

1. Ympäristötaide ja kiertotalous

  • Ympäristötaide voi hyödyntää kiertotalouden periaatteita käyttämällä kierrätettyjä tai luonnonmateriaaleja.
  • Taide voi myös viestiä kiertotalouden merkityksestä, esimerkiksi teoksilla, jotka näyttävät jätteen määrän tai materiaalikierron.

2. Käsityöaktivismi ja kiertotalous

  • Monet käsityöaktivismin muodot, kuten korjausompelu, diy-kulttuuri ja materiaalien uudelleenkäyttö, ovat kiertotalouden käytännön sovelluksia.
  • Käsityöaktivismi voi toimia ruohonjuuritason keinoina edistää kiertotaloutta.

3. Ympäristötaide ja käsityöaktivismi

  • Molemmat voivat olla paikallisia, yhteisöllisiä ja osallistavia.
  • Teoksissa tai projekteissa voidaan yhdistää tekstiilejä, luonnonmateriaaleja ja osallistujien omaa kädenjälkeä.
  • Esimerkiksi neulegraffitit tai yhteisötaidehankkeet kaupunkitilassa voivat olla molempia yhtä aikaa.

Yhteenveto: mikä sitoo käsitteet yhteen?

  • Kaikki kolme ilmiötä pyrkivät kestävämpään tulevaisuuteen.
  • Ne korostavat luovuutta, yhteisöllisyyttä ja vastuullista materiaalinkäyttöä.
  • Ne voivat toteutua sekä taiteen, käsityön että taloudellisten rakenteiden tasolla.
  • Käytännössä ne voivat limittyä projekteissa ja opetuksessa: esimerkiksi ympäristötaideprojekti, jossa käytetään kierrätysmateriaaleja ja jossa osallistujat tekevät käsityöllisiä elementtejä, koskettaa kaikkia kolmea.

Ympäristötaide, käsityöaktivismi ja kiertotalous – teosesittelyt vuosilta 2015–2025

Puut Knit’n’Tag Turku

Ystäväpuu 2015
Tyttöjen puu 2017
Österbladin puu 2023
Lusikkapuu 2025
Meduusapuu 2025

Kansainväliset kässäaktivismiprojektit

The Pink Sea with Pussyhats 2017
Pussyhat pipo. Women`s March naisten oikeuksista 2017.
The Sea of Eyes with Evil Eye Gloves 2018
Evil Eye Gloves silmäkynsikäs. Young People`s March aseita vastaan 2018.
Knitting for Climate 2024–2025
Punaiset nauhat ilmastonsuojelun puolesta 2024–2025

Ympäristö- ja yhteisötaideprojektit

Origamikurjet rauhan puolesta Ukrainaan 2022
Aikamatka 20360 -yhteisötaideteos purkutaloon 2024–2025
Piiloleikkipatsaat ja niiden hatutus 2025

Muut projektit

Huonekalujen tuunaamista koronavuosina 2020–2022
Voimauttavan valokuvauksen projekti 2021–2022

Puut Knit’n’Tag Turku

Knit’n’Tag on tapahtuma, jossa Turkuun Aurajoen rantaan koristellaan puita erilaisilla käsitöillä ja viesteillä jonkun tärkeän asian puolesta.

Ystäväpuu 2015

Ensimmäisen puun tuunasimme ystävien kanssa ystävälle, joka oli sairastunut aivosyöpään. Kävimme työstämässä puuhun tulevia käsitöitä hänen luonaan syöpähoitojen aikana.

Tyttöjen puu 2017

Toisen puun teimme Tyttöjen talolla käyvien tyttöjen, tyttötyöntekijöiden ja Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden ja opettajien kanssa.

Österbladin puu 2023

Österbladin korttelin suojeluasia kävi kuumana Turussa vuonna 2023. Teimme Österbladin korttelin Eerikinkadun puoleisen julkisivun kutomalla.

Lusikkapuu 2025

Neljännen puun teimme kiertotalousprojektina monialaisessa tiimissä (taide, sosiaali- ja kasvatus, kiertotalous) osana CCC-hanketta (Creative Circular Cities). Ripustimme osana lähiöiden Kiertotalouskarnevaalia kudotun Österbladin korttelin ja Ekotorilta hankitut kaiverretut lusikat samaan puuhun Runosmäen lähiöön, Piiparinpolun varrelle.

Meduusapuu 2025

Viidennen puun teimme ystävien kanssa liittyen ilmastonmuutokseen ja ympäristön suojeluun. Keräsimme tietoa meduusoista ja tuunasimme vanhoista lampunvarjostimista, pitsiliinoista, villapaidoista ym. kutomalla ja virkkaamalla isoja ja pieniä meduusoja.

Kuvassa piirretty lankakerä, sen päällä teksti Knit n'tag Turku Åbo.Ystäväpuu 2015

Teemavuosi 2015: Elämän puu

Tekijät: Teimme ystävien kanssa ystävälle, joka oli saanut aivosyöpädiagnoosin.

Erilaisia käsitöitä esillä pienkuvina ja teksti Tyttöjen talo.

Kuva: Outi Linnossuo.

Tyttöjen puu 2017

Teemavuosi 2017: Minun Suomeni

Tekijät: Sabrina Hievanen, Sarianne Helander, Outi Linnossuo, Adonika Ellä ja Tyttöjen talon tytöt.

Erityisen liikuttava oli teoksen kohta, jossa tytöt olivat sulattaneet muovisotilaiden käsistä aseet ja laittaneet niiden tilalle kukat😊

Erilaisia käsitöitä esillä pienkuvina ja teksti Tyttöjen talo.

Kuva: Outi Linnossuo.

 

Puu, johon kiinnitetty erilaisia käsitöitä ja tekstikortteja. Yhdessä lukee Tyttöjen talo.

Kuva: Outi Linnossuo.

 

Kaksi nuorta naista kiinnittämässä puuhun käsitöitä, taustalla joki, veneitä, ihminen ja toinen puu.

Kuva: Outi Linnossuo.

 

Tyttö kiinnittää puuhun kiinnitettyyn naruun kuvaa, etualalla paperilla teksti tyttöjen talo.

Kuva: Outi Linnossuo.

Österbladin puu 2023

Teemavuosi 2023: Urbaani unelma

Vuosina 2022–2023 Turussa käytiin keskustelua Österbladin korttelin vanhojen rakennusten suojelusta. Osallistuimme tähän keskusteluun kutomalla korttelin Eerikinkadun puoleisen julkisivun ja Dynamon talon. Dynamon talo suojellaan.

Tekijät: Arja-Riitta Salmela, Tuula Koivisto, Heidi Kiianlinna, Päivi Penkkala, Outi Linnossuo, Outi Luova, Vilma ja Ella Wahlbeck.

Taloa kuvaava käsityö

Yksityiskohta Österbladin puusta. Otimme kantaa myös pyöräilyn edistämiseen Turussa. Tekijä Tuula Koivisto, kuva Outi Linnossuo.

Näkyy pieni osa puusta, sen runkoon on kiinnitetty pyörää kuvaava virkkaus ja alla neulottu työ.

Yksityiskohta Österbladin puusta, Bar Ö:n ovi. Tekijä  ja kuvaaja Outi Linnossuo.

 

Neulostyö kuvaa ovea, jossa näkyy ikkuna ja kahva.

Kuva: Outi Linnossuo.

Lusikkapuu 2025

-> joka yhdistettiin Österbladin kudottuun kortteliin 2023 -> 2025

Teemavuosi 2025: Toivo – Eloon, Iloon, Elämään!

Tekijät: Inka Mäkiö, Kaisa Nurminen, Kati Hannula, Mike Valtonen ja Outi Linnossuo.

Henkilö on tikapuille, jotka ovat puun vieressä. Hän kiinnittää puuhun jotain, toinen henkilö seuraa vieressä. Takana aita ja rakennuksia.

Kuva: Outi Linnossuo.

 

Puu, jonka ympärille on kiedottu kangasta ja sen päälle paperiarkkeja.

Kuva: Outi Linnossuo.

Inka Mäkiö, kiertotalous ja Kaisa Nurminen, kuvataide.

Kaksi henkilöä kankaalla verhotun puun vieressä.

Kuva: Outi Linnossuo.

Mainoskuva, jossa tekstiä ja henkilö lusikka kädessä kutsuu Halisiin.

Taide on vaikuttava väline,

koska se tuo esiin yhteiskunnassa olevia ongelmia, haastaa vallitsevia normeja ja ajattelumalleja. Taide avaa uusia näkökulmia ja herättää keskustelua. Taide tuo ihmisiä yhteen vaikuttamaan muutokseen.

Lusikka on ensimmäinen väline,

jolla lapsi harjoittelee syömistä. Lusikalla syötetään vanhusta hänen viimeisinä päivinään. Se on universaali esine, joka tunnetaan lähes kaikissa kulttuureissa ja sitä on käytetty ruokailun lisäksi osana symbolisia eleitä ja rituaaleja, tai amuletteina suojaamaan henkilöä ja kotia.

Vanhin löydetty lusikka on 4000 vuotta vanha. Aikoinaan lusikka oli henkilökohtainen, ja etikettiin kuului pitää mukanaan omaa lusikkaa juhlissa ja matkoilla. Lapselle tai hääparille lahjaksi annettu lusikka oli tarpeellinen esine, sekä toivotus onnesta ja vauraudesta. Materiaali valikoitui varallisuuden mukaan ja etenkin hopea- ja kultalusikka kelpasi maksuvälineenä.

Lusikkaan liittyy taikauskoa ja monia sanontoja eri kulttuureissa, joilla turvataan tai kuvaillaan onnea ja etuoikeuksia. Lusikat ovat olleet käsityöläisten taitojen mittari kautta aikojen ja materiaaleina on käytetty puuta, tuohta, lehtiä, pähkinänkuoria, simpukoita, sarvia, luuta, keramiikkaa, metalleja ja muoveja.

Nykylusikka, joka löytyy jokaisen keittiöstä, on usein metallinen, kooltaan täsmällinen (5 ml tai 15 ml vetoinen) ja ruokailukäytössä lähes ikuisesti käytettävissä. Samalla lusikalla voi syödä koko elämänsä ilman, että se juurikaan kuluu. Yhden pikkulusikan louhimisessa syntyy noin kolme kiloa hyödyntämätöntä kiviainesta. Se voi tuntua pieneltä määrältä, mutta koko maailman pikkulusikoissa mitattuna puhutaan melkoisista kivikasoista. Euroopassa liki 90 % uuteen lusikkaan tarvittavasta metallista on kierrätettyä. Globaalisti kuitenkin vain alle puolet kierrätetään. Lusikkaa kannattaa siis käyttää pitkään eikä heittää sitä ihan vähästä nurkkaan.

Tuo oma lusikka, saa pala kakkua!

Kutsumme kaikki kaupunkilaiset kakulle, kunhan tuot oman lusikkasi! Kakkua on tarjolla Halisillassa 7.5. klo 18–20. Tarvittaessa saat meiltä lusikan lainaan, mutta lusikat eivät ole täydellisiä ja saattavat jopa ärsyttää. Ärsyttävällä lusikalla haluamme muistuttaa pienten tekojen merkityksestä suuressa kuvassa ja siitä, miten pienelläkin taideteoksella voimme vaikuttaa vastaanottajan tunteisiin. Uskallatko kokeilla ärsyttävää lusikkaa?

Yhteisen kakkuhetken jälkeen keräämme lusikat yhteisötaideteokseen puuhun Runosmäkeen osana Kiertotalousfestivaali-tapahtumaa. Lusikkapuu on nähtävissä 16.6. asti. Voit halutessasi jättää käyttämäsi lusikan meille taideteosta varten tai ottaa sen matkaasi seuraavaa kakkuhetkeä varten.

”Ei oo lusikka sopassa, vaan lusikka on kakussa”, sanoi Outi Linnossuo 😊

Lusikoita, kakkua ja Mike Valtonen Halisten kiertotalouskarnevaalissa 7.5.2025. Kuva: Outi Linnossuo.

Aurinkolasipäinen henkilö pitää lusikkaa ja purkkia kädessään, taustalla puita, taloja ja lapsia leikkikentällä.

Kuva: Outi Linnossuo.

Kuvataiteilija Kaisa Nurminen on lusikkataiteilija ja lusikkapuukuvaaja.

Lusikoista tehty taideteos.

Kuva: Outi Linnossuo.

Puussa roikkuu lusikoita.

Kuva: Outi Linnossuo.

Lusikkapuun jatkot Peltolan siirtolapuutarhassa Esikkotiellä kesällä 2025.

Puun kaarnainen oksa, josta roikkuu lusikka. Taustalla lehtipuita.

Kuva: Outi Linnossuo.

Meduusapuu 2025

Puu täynnä virkattuja ja tuunattuja meduusoja.
Kauniita ja ilmassa keinuvia, keikkuvia.
Pistämättömiä.
Elollisen elämän toivot.
Leviävät merien lämmetessä, kuolevat niiden saastuessa.
Eivät hajoa kuollessaan vaan sitovat hiiltä upotessaan merien pohjaan.

Teksti ja kuvat Outi Linnossuo.

Meduusapuun tekijät: Tuula Koivisto, Heidi Kiianlinna, Laura Närvi, Outi Linnossuo ja Outi Luova.

Puuhun on sidottu käsityönä tehtyjä meduusoja.

Kuva: Outi Linnossuo.

Metallilevyistä ja virkatuista käsitöistä tehtyjä "meduusoja".

Kuva: Outi Linnossuo.

Neuloen ja virkaten tehtyjä "meduusoja" puussa roikkumassa.

Kuva: Outi Linnossuo.

Muut ympäristö- ja yhteisötaideprojektit

Origamikurjet

Origamikurjet toivovat rauhaa. Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen yhteisötaideprojekti 2022. Kuvassa Outi Linnossuo ja Marjo Harju.

Kuvassa kaksi henkilöä, taustalla origameja.

 

Kurjet lentävät edelleen ICT-Cityn aulassa helmikuussa 2026. Sota Ukrainassa ei ole ohi. Kuvat: Outi Linnossuo.

 

Kaksi ihmisen kädessä origameja, taustalla seinällä lisää.

Kuva: Outi Linnossuo.

Seinä, jossa on verkko. Siihen on kiinnitetty origamikurkia.

Kuva: Outi Linnossuo.

Paperista taiteltu origamikurki seinälle kiinnitettynä.

Kuva: Outi Linnossuo.

 

Aikamatka 20360 -yhteisötaideteos purkutaloon 2024–2025

Aikamatka 20360 oli kokonaisvaltainen tilataideteos, joka täytti Runosmäen entisen kirjaston ja nuorisotalon tyhjilleen jääneen tilan taiteella lattiasta kattoon. Teos koostui installaatioista, seinämaalauksista, veistoksista, ääniteoksista ja sanataiteesta, jotka muodostivat matkan maapallon synnystä hamaan tulevaisuuteen.

Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista toteutettu teos rakennettiin vuoden 2024 aikana noin 300 vapaaehtoisen tekijän voimin yhteisötaiteilijoiden Pia ja Sophia Bartschin johdolla. Teos oli avoinna yleisölle maaliskuusta elokuuhun 2025 sekä syyslomalla 2025. Teoksen näki ja koki yli 52 000 osallistujaa.

 

Kaksi naista seisovat ilmoituksen edessä. Ilmoituksessa lukee Aikamatka 20360.

Yhteisötaiteilijat Sophia ja Pia Bartsch.

Yhteisötaideteos sai toisen palkinnon Vuoden turkulainen äänestyksessä.

 

Vuoden Turkulainen 2025 -palkinto ja kukkakimppu.

Vuoden turkulainen 2025. Toinen sija. Aikamatka 20360 -työryhmälle. Kuva: Marianne Holmström.

Alkumeri

Henkilö muotoilee saven tapaista materiaalia.

Kasveista muokattua taidetta.

Eliöiden tuunaamista Alkumereen a´la Outi Linnossuo. Kuva: Merja Hyppönen.

 

Nainen tekee kasveista taidetta.

Eliöiden tuunaamista Alkumereen a´la Merja Hyppönen. Kuva: Outi Linnossuo.

Eoarkeinen, ediakara-, kambri-, ordoviikki-, siluuri- ja devonikausi, 4 miljardia – 359 miljoonaa vuotta sitten.

Katso käsittämättömän kauas taaksepäin, yli kolme miljardia vuotta, nuoren meren syvyyteen, elämän alkuhämärään. Mustien savuttajien lämmössä syntyvät ensimmäiset Maan asukkaat, pienet yksisoluiset eliöt. Vuosimiljardien harppaus näyttää monisoluisuuden nousun, outojen pehmeiden otusten maailman. Aikojen kuluessa evoluutio tuo kovat kuoret, esittelee ensimmäisen suuren saalistajan. Elonkirjo kasvaa räjähtäen.

Sadat miljoonat vuodet vilisevät, korallien esivanhemmat kasvavat riutoiksi. Maisema ehkä jo näyttää tutummalta, mutta eläimet lonkeroineen ja kalkkikuorineen, hurjine pihteineen, ne ovat vieraita. Vaan uiskenteleehan jo kalojakin, hassuja ja leuattomia. Edessä on lisää kaloja, leukoja ja panssareita, yhä suurempia eläimiä.

#Aikamatka20360

Planeetta Pl4nt-ac14

Kasveista tehty eliö.

Kuva: Outi Linnossuo.

 

Kasveista tehty eliö.

Kuva: Outi Linnossuo.

 

Kasveista tehtyä taidetta.

Planeetta PI4nt-ac14, jolla elämän vaihtoehtoiset muodot kukoistavat. Kuva: Outi Linnossuo.

Avaruuden ääristä löytyy tuntematon planeetta, jolla elämän vaihtoehtoiset muodot kukoistavat. Avaruuden puutarhassa, alkupuun juurella, levittyy maailma, joka on saanut kasvaa ilman ihmisen kosketusta. Eliöiden kirjo on monimuotoinen ja elinvoimaa hehkuva.

Onko kehittynyt ihmiskunta muuttanut tapojaan vai muuttaako se tälle planeetalle?

#Aikamatka20360

 

Kansainväliset kässäktivismiprojektit

The Pink Sea with Pussyhats 2017, Washington DC 21.1.2017

Women`s March in USA year 2017 against Trump and pro Human and Women Rights with Pussyhats, “The Pink Sea”. PUSSYHAT PROJECT™

Naisjoukko, jolla päässä pinkit pipot.

Punapipoinen nainen.

The Sea of Eyes with Evil Eye Gloves 2018, Washington DC 24.3.2018

Young People`s March For Our Lives in USA year 2018 against Guns and pro Safety in Schools with Evil Eye Gloves, “The Sea of Eyes” www.kristasuh.com

Piirroskuva, jossa paljon silmiä. Teksti: Sea of Eyes at March for Our Lives.

Kädessä kämmekäs, johon on kuvioitu silmä.

Kuva: Outi Linnossuo.

Knitting for Climate 2024–2026

Knitting for climate is a movement of people using the art of knitting to express our concern over climate change and inadequate political response to the crisis that is affecting us all.

Nainen istuu, neuloo ja nojaa neulehuivilla peitettyyn puuhun. Edessä neulekäsitöitä.

Kuva: Outi Linnossuo

Mothers Rebellion Day 24.10.2025

Punainen leveä raita on 1. keikahduspiste, korallit tuhoutuvat Australiassa.

Vihreä raita, kivihiilen käyttö Britanniassa on radikaalisti vähentynyt.

Osa neulesta, jossa on raitoja.

Kuva: Outi Linnossuo.

 

Tyynyjä ja raidallinen neuletyö.

Kuva: Outi Linnossuo

Vihreä raita, Stansvikin suojelukapinalliset voittivat oikeudessa 24.10.2025. (HS)

Keskeneräinen raitaneule tyynyn päällä lattialla.

Kuva: Outi Linnossuo.

Vihreät raidat ovat toivoa, Kiinan päästöt ovat laskussa ja otsonikerros palautuu.

Raidallinen neuletyö, jossa teksti 1.5 yli ruksattuna.

Kuva: Outi Linnossuo.

Ilmaston lämpenemistä ei saatu pysäytettyä 1,5 asteeseen 10 vuoden aikana☹

Piiloleikkipatsaat

Kuvataiteilija Oona Tikkaoja on tehnyt Seikkailupuistossa yhdessä lasten kanssa pieniä pronssipatsaita, joita löytyy piilopaikoista Turun Aurajokirannasta.

Tule mukaan Piiloleikkiin!

Käyn viemässä pienille patsaille hattuja vuodenaikojen säätilojen mukaan.

Peikko saanut päähänsä punaisen villahatun.

Kesähattu. Tekijä ja kuvaaja Outi Linnossuo.

 

Pieni koirafiguuri on saanut päähänsä pipon ja kaulaansa huivin.

Talvihattu ja kaulaliina. Tekijä ja kuvaaja Outi Linnossuo.

 

Virkatuilla ja ommelluilla päällisillä koristeltu tuoli. Tuoliin on myös lisätty käsityöhahmoja.

Huonekalujen tuunaamista koronavuosina 2020-2022. Kuva: Outi Linnossuo.

Voimauttavan valokuvauksen projekti 2021–2022

Voimauttava valokuva

Menetelmä on katsomisen ja kohtaamisen tapaan perustuva työote ja elämänfilosofia, jota voi soveltaa kaikkeen inhimilliseen vuorovaikutukseen. Menetelmä vastaa ihmisen ydintarpeeseen, nähdyksi tulemiseen. Menetelmä luo ihmisten väliseen vuorovaikutukseen turvalliset rajat sekä mahdollisuuden jokaisen itsemäärittelyyn ja kuulluksi tulemiseen.

Kaksi eri ihmistä näkevät samojen valokuvien merkityksen eri tavalla, eikä tämä ole kenenkään vika.  Tunnustamalla kaiken vuorovaikutuksen perustaksi ihmisten lähtökohtainen erimaailmaisuus, luodaan siltoja ihmisten erillisyyden ja keskinäisen ymmärtämättömyyden ylitse. Samalla synnytetään arvostavaa dialogia sekä sallivuutta yhteisön ihmisten keskinäistä diversiteettiä kohtaan.

MENETELMÄ – VOIMAUTTAVA VALOKUVA

 

Nainen pupunkorvapanta päässään kurkkaa puun takaa, ympärillä tähtisade.

Voimauttava omakuva.

Voimauttava valokuva on luova ja konkreettinen väline identiteettityöhön sekä ihmisten väliseen kohtaamiseen.

Nainen pupunkorvapanta päässään kurkkaa puun takaa, ympärillä tähtisade. Alareunassa kyyhky ja sateenkaariraidat.

Voimauttava omakuva Facebook-profiilina.

Tässä lempiomakuva, jossa olen ihan pupuna pöpelikössä merkattuna rauhalla ja sateenkaarevuudella sekä tähtipölyssä.

 

Julkaisutiedot

Julkaisun nimi: Ympäristötaide, käsityöaktivismi ja kiertotalous

Kirjoittaja: Outi Linnossuo, yliopettaja, VTT, sosiaali- ja kasvatusala, Turun ammattikorkeakoulu

Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu / Talk Reports 6

Julkaisuvuosi: 2026

ISBN: ISBN 978-952-216-909-9

ISSN 2984-4185

URN: URN:NBN:fi-fe2026022315192

 

Mitä pidit artikkelista?