14.09.2020

Kiertotalous on jo arkipäivää etenkin isommissa yrityksissä, selviää Varsinais-Suomen alueellisesta kiertotalouden tilannekatsauksesta. Yksi tärkeimmistä kiertotaloutta edistävistä tekijöistä Varsinais-Suomessa ovat teolliset symbioosit.

Varsinais-Suomi on yksi Suomen kasvukeskuksista. Muuttoliike alueelle on vilkasta ja työllisyys kasvaa. Elinkeinoelämässä painottuu teollisuus, kuten bio-, ICT- ja metalliteollisuus, ja palveluala työllistää 70 % kaikista työllistyneistä. Ilmastonmuutoksen vastaista taistelua käydään myös Varsinais-Suomessa. Yhtenä aseena on kiertotalous, joka haastaa kehittämään uusia liiketoimintamalleja Varsinais-Suomen alueelle.

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta keskittyy palveluiden tarjoamiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja uudelleenkäyttöön. Minkälaisia mahdollisuuksia kiertotalous tuo Varsinais-Suomen alueelle ja sen elinkeinoelämälle?

Turun ammattikorkeakoulussa tehdyn alueellisen kiertotalouden tilannekatsauksen mukaan kiertotalouden mukaista liiketoimintaa on runsaasti Varsinais-Suomen alueella. Tilannekatsaus tehtiin keväällä 2020, ja se perustuu pääasiassa aikaisemmin tehtyihin selvityksiin, kuten ICLEI-raporttiin, Blue Adapt -raporttiin ja Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hankkeen (OHKE- eli ympäristöhallinnon ohjaus- ja kehittämishanke) selvityksiin. Tilannekatsauksessa käydään läpi kiertotalouden tila Varsinais-Suomessa tällä hetkellä sekä sen vahvuudet, heikkoudet ja kehitysnäkymät.

Isommissa yrityksissä kiertotalouden mukainen toiminta on jo osa yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Yrityksille on tuttua myydä omia sivuvirtojaan eli tuotannosta syntyviä sivutuotteita eteenpäin. Sivuvirtojen hyödyntäjiä on huomattavasti vähemmän.

Erilaiset julkiset toimijat, kuten Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki ja alueen korkeakoulut, ovat aktiivisesti edistäneet kiertotaloustoimintaa alueella. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, ja yritykset ovat avainasemassa kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan kehittymisessä.

Tilannekatsausta varten haastateltiin kymmentä Varsinais-Suomen alueella muun muassa kehittämistehtävissä tai kunnan tai kaupungin virkamiehenä toimivaa henkilöä. Keskustelujen perusteella materiaalien kierto on jo tuttua. Sen sijaan kehittämistoimia pitäisi suunnata palveluiden kehittämiseen, sillä palvelujen rooli ei keskusteluissa noussut esille.

Yksi tärkeimmistä kiertotaloutta edistävistä tekijöistä Varsinais-Suomen alueella ovat teolliset symbioosit. Varsinais-Suomessa on lukuisia toimijoita, jotka kokoavat yrityksiä yhteen ja synnyttävät kytköksiä yritysten välille, kuten Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Teknologiateollisuus ry. Alueen korkeakouluilla on seudullisesti kattava käsitys yrityskentän teollisista symbiooseista ja yhteydet alueen yrityksiin, joten myös korkeakoulut ovat edistämässä symbioosien syntymistä.

Yritysyhteistyön lisäksi korkeakouluilla on merkittävä rooli tutkimustoiminnassa, joka on yksi kiertotaloutta vahvasti edistävä ajuri. Kiertotaloutta edistävää tutkimusta eri bio-, elintarvike- ja materiaalikemian aloilla tehdään Varsinais-Suomen kahdessa yliopistossa. Alueen kolmessa ammattikorkeakoulussa kiertotalous on kytketty opintoihin ja toimintastrategiaan.

Keskustelujen perusteella koulutusorganisaatioiden ja tutkimuksen roolia pidettiin tärkeänä osana kiertotalouden kehittymistä. Koulutuksen ja osaamisen tasoa Varsinais-Suomessa pidettiin hyvänä.

Kalankasvatusta ja puurakentamista

Selvitysten mukaan Varsinais-Suomessa on kiertotalouden kasvu- ja kehittämismahdollisuuksia  muun muassa sinisessä biotaloudessa sekä rakentamisen ja rakennusten kiertotaloudessa. Sininen biotalous on liiketoimintaa, joka hyödyntää kestävästi uusiutuvia vesiluonnonvaroja. Varsinais-Suomessa potentiaalia on kalataloudessa ja vesiviljelyssä. Etenkin maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen Saaristomeren alueella on tärkeää. Alueen sininen biotalous rakentuukin sen ympärille.

Myös keskusteluissa kalatalous nousi vahvasti esille. Kalankasvatuksessa nähdään potentiaalia, ja sen ympärillä on ollut paljon kehitystyötä. Ruoantuotannon lisäksi kalankasvatus liittyy biopolttoaineen jalostamiseen.

Rakentamisen ja rakennusten kiertotaloutta voidaan edistää monin eri tavoin, kuten energiaratkaisuin, elinkaariohjausmallin avulla tai maamassojen käsittelyllä. Raporttia varten käydyissä keskusteluissa nostettiin esille puurakentamiseen liittyvät kiertotalouden mukaiset mahdollisuudet. Puu on hyvin hoidettuna kestävä ja terveellinen rakennusmateriaali. Puurakentamisen profiilin uskottiinkin nousevan lähitulevaisuudessa.

Kiertotaloutta edistetään myös ennakoivalla kaupunkisuunnittelulla. Turun seudulla mahdollisuuksina voidaan pitää esimerkiksi aluerakentamiskohteita, jotka voidaan suunnitella kiertotalouden ratkaisujen esimerkkikohteiksi, kuten Tiedepuisto, ratapiha ja Itäharju. Kaupunkisuunnittelulla voidaan lisätä tilojen joustavaa käyttöä, ja sen avulla voidaan kehittää myös liikkumista.

Myös julkisilla hankinnoilla voidaan edistää kiertotaloutta. Esimerkiksi Turun kaupungin hankinnat ovat 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos hankintakriteerit ja kilpailutus ohjaavat hankintoja pieneen hiilijalanjälkeen, ostovoima kohdistuu kiertotalouden suuntaan.

Edistymistä voi vaikeuttaa osaajapula

Alueellisessa tilannekatsauksessa selvitettiin myös kiertotalouden esteitä ja uhkia sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiä. OHKE-hankkeen selvityksen mukaan yritykset kyllä uskovat kiertotalouden tuomaan imagohyötyyn, mutta eivät katso sen vaikuttavan kassavirtaan. Suurissa yrityksissä usko on vahvempi kuin pienissä yrityksissä. Yritykset ovat myös halukkaampia myymään omia jätteitään tai sivuvirtojaan, mutta niiden hyödyntämiseen ei ole niin suurta innokkuutta. Erilaiset materiaalipankit voisivat tuoda ratkaisun, mutta ne voivat olla kankeita ja hankalia käyttää.

Käytyjen keskustelujen perusteella selvisi, että maataloudessa ja biotaloudessa materiaalit hyödynnetään ja yritysten väliset yhteydet ovat jo olemassa. Sivuvirrat ja ylijäämät liikkuvat, kun yrityksillä on suorat kontaktit toisiinsa.

Ruoantuotantoon liittyvä suuri haaste on se, että ruuan kokonaiskulutuksen kasvaessa myös biojätteen määrän on todettu kasvavan.  Lisäksi alueella on osin pula kestävästä ja kiertotalouden mukaisesta ruuantuotannosta. Toisaalta keskustelujen mukaan Varsinais-Suomen alueella ruoantuotanto ja jalostus on merkittävässä roolissa, minkä vuoksi sen potentiaalia kiertotalouden osalta tulisi korostaa ja tukea.

Keskusteluissa nousi esille rakentamiseen liittyvä ajatus elinkaaren pidentämisestä ja tuote palveluna ‑konseptin kehittämisestä. Jos rakennuttajan vastuu rakennuksen ylläpidosta jatkuisi merkittävästi pidemmän ajan, rakentamistapa ja materiaalivalinnat nousisivat eri merkitykseen.

Keskusteluissa nostettiin esille myös kiertotalouteen liittyvien kriteerien puuttuminen. Jotta kiertotalous tulee merkittäväksi osaksi rakentamista ja julkisia hankintoja, tulisi kiertotalouden mukaiselle rakentamiselle luoda selkeät, yksiselitteiset ja läpinäkyvät kriteerit. Jotta turvallinen, terveellinen ja kestävä rakentaminen voidaan taata, on panostettava myös materiaalien kehitystyöhön.

Kiertovesiviljelyteknologioissa ja kalankasvatukseen liittyvässä osaamisessa nähdään vahvaa potentiaalia. Merialueet ja vesistöt tulisi nähdä alustoina, joille kiertotalouden mukaista liiketoimintaa voi rakentaa. Vesialueita tulisi siis kehittää siinä missä kaupunkienkin alueita kehitetään kohti kiertotaloutta.

Tilannekatsauksen mukaan tulevaisuudessa kiertotalouden edistymisen haasteena voi olla osaajapula. Käytännössä kaikissa teknisissä korkeakouluissa on tarjolla opintoja, joiden perusteella on mahdollista tutustua kiertotalouden toimintoihin. Kiertotalouden ymmärtäminen ja uusien innovaatioiden synnyttäminen vaatii kuitenkin monialaista ja monitasoista ajattelua sekä ymmärrystä. Tutkimus- ja oppilaitokset ovatkin tärkeässä asemassa, kun koulutetaan tulevaisuuden asiantuntijoita, osaajia ja työntekijöitä.

Turun ammattikorkeakoulussa kehitetään kiertotalouden opetusta muun muassa erilaisissa hankkeissa, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin ‑hankkeessa. Kiertotalous on myös yksi Turun ammattikorkeakoulun strategisista kärjistä. Tilannekatsauksen perusteella kiertotalouden monialaiseen opetukseen ja myös tutkimukseen tulee jatkossakin panostaa, jotta voimme palvella aluettamme mahdollisimman hyvin.

Alueellinen kiertotalouden tilannekatsaus perustuu erityisesti aikaisemmin tehtyihin selvityksiin, kuten ICLEI-raporttiin, Blue Adapt -raporttiin ja Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hankkeen (OHKE-hanke) selvityksiin.

Tilannekatsaus tehtiin osana Interreg Europen rahoittamaa REDUCES-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa alueellisten kiertotalouden toimintatapojen toteuttamista kuudella Euroopan alueella. Näin alueet voivat omaksua ympäristön kannalta kestävämpiä tuotantotapoja ja vähentää taloudellisen kehityksen kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Vaikka kiertotalouden liiketoimintamalleja pidetään usein luonteeltaan kestävinä, niiden mahdollisista vaikutuksista on epävarmuutta. REDUCES-hankkeen tulokset helpottavat ja mahdollistavat ympäristön kannalta kestävien kiertotalouden liiketoimintamallien omaksumisen paremman aluepolitiikan tuella.

Lue koko tilannekatsaus täältä.