Go to content Go to search

Talk Journal

ISSN 2984-4207

Tekijät | Authors

Ensihoitaja harjoittelee virtuaalilasein kuviteltua työtilannetta.

AidVerse-hankkeessa ensihoitajat ja koodarit toimivat yhteistyössä

24.11.2024

Mitä saadaan, kun yhdistetään ensihoitajat ja sovelluksia kehittävät insinöörit? AidVerse-hankkeessa nämä kaksi ammattiryhmää yhdistävät osaamisensa. Ensihoidon asiantuntijat tarjoavat ensihoidon substanssiosaamista, kun taas insinöörit muuttavat tämän virtuaaliseksi maailmaksi, jossa harjoitellaan tositilanteita ilman oikeita vaaratilanteita. Lopputuloksena syntyy simulaatioita, joiden tarkoituksena on auttaa ensihoidon opiskelijoita, ensihoitajia ja pelastajia kehittämään ja ylläpitämään taitojaan, sekä tukemaan siirtymistä työelämään.

 

AidVerse on EU-rahoitteinen hanke (Euroopan sosiaalirahasto+ , ESR+), jossa luodaan uusi metaverse-teknologiaan perustuva perehdytyksen sekä mentoroinnin työväline ensihoidon ja pelastusalan koulutuksen ja työuran alkuvuosien tueksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa ja se päättyy toukokuussa 2026. Hankkeen lopputuloksena on muun muassa virtuaalinen oppimisympäristö, joka tukee ensihoitohenkilöstön oppimista ja lisää valmiuksia nykypäivän työelämän haasteisiin.

 

AidVerse-hankkeen virtuaalihahmot

AidVerse-hankkeen visuaalinen ilme. kuva: Aapo Nikkola.

 

Ensihoitajalta vaaditaan aivan erityistä osaamista ja kestävyyttä

Ensihoito ja pelastusala ovat keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Kyseisten ammattien vaatimukset ovat erittäin suuret, esimerkiksi toimintaympäristö on täysin kontrolloimaton ja työturvallisuushaasteet on tunnistettu laajasti. Ensihoitajien ja pelastajien työ on haastavaa ja raskasta ja alanvaihto onkin yleistä kyseisten ammattiryhmässä. Tosiasia on, että terveysalalla kolmasosa vastavalmistuneista harkitsee alanvaihtoa työn kuormittavuuden takia (Rudman ym. 2014).

 

Kaksi ensihoitajaa kävelemässä tapaturmapaikalle, taustalla ambulanssi.

kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

 

Samaan aikaan terveysalan osaamisalojen kehittäminen on välttämätöntä, jotta pystyttäisiin vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Työympäristö voi muuttua hetkessä, joten klassinen ajatus siitä, että jokainen päivä tuo mukanaan jotain uutta, todella pitää paikkaansa. Työ on henkisesti ja fyysisesti vaativaa, kiireelliset tilanteet vaativat nopeita päätöksiä ja jokainen sekunti voi olla ratkaiseva kriittisesti sairastunutta tai vammautunutta potilasta hoidettaessa. Ensihoitohenkilöstöltä vaaditaan jatkuvaa kouluttautumista, ajantasaista tietoa ja taitoja sekä kykyä sopeutua erilaisiin vaativiin toimintaympäristöihin.

Kädentaidot ja esimerkiksi ei-tekniset taidot kuten tiimitoiminta eivät kehity itsestään vaan ne vaativat toistuvaa harjoittelua ja uusien toimintatapojen omaksumista. Kun yhdistetään työpaine, stressaavat tilanteet ja fyysinen rasitus, ensihoitajalta vaaditaan aivan erityistä osaamista ja kestävyyttä.

 

Erityisen kriittisenä voidaan pitää niin sanottua nivelvaihetta

Erityisen kriittisenä voidaan pitää niin sanottua nivelvaihetta, mikä on todettu useissa eri tutkimuksissa ja selvityksissä (esim. Arrowsmith 2016, Boamah 2016, Chang 2016, Järvinen 2017, Edward 2017, Pasila 2017 & Dames 2019). Vaikka koulutus antaa vahvan pohjan, todelliset tilanteet kentällä voivat olla arvaamattomia ja paineen alaisena tehtävät nopeat päätökset vaativat enemmän kuin pelkkää tietoa: ne edellyttävät myös kokemusta, itsevarmuutta ja kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Nivelvaiheessa ensihoitajat kohtaavat ensimmäistä kertaa todellisen kiireen ja vastuun, koska tehtävät päätökset voivat kriittisesti vaikuttaa suoraan potilaan terveyteen. Tämä siirtymä teoriasta käytäntöön on usein ensihoitajille stressaava ja muodostuu usein myös erityisen haastavaksi, mikäli asianmukainen perehdytys uudessa työpaikassa puuttuu tai jää jostain syystä vaillinaiseksi. Lisäksi uudet ensihoitajat voivat tuntea epävarmuutta kyvyistään, sillä vaikka he olisivatkin pärjänneet hyvin koulutuksessa, kentän monimutkaiset tilanteet voivat yllättää kokeneemmankin työntekijän.

Nivelvaiheen tukeminen on tärkeää. Hankkeessa kehitteillä olevat perehdytys- ja mentorointimallit, sekä osaamispassi tarjoavat uudenlaista tukea työuran alkuvaiheeseen. AidVersen sisällölliset teemat on esitetty kuviossa. Virtuaalisten harjoitusten ja simulaatioiden kautta nuoret ammattilaiset pääsevät kokemaan heille työelämässä haasteellisiksi havaittuja tilanteita rinnakkain kokeneempien kollegoidensa kanssa, mikä parantaa heidän itseluottamustaan ja valmiuksia työelämään siirtymisessä sekä taitojen ylläpitämisessä.

Kuva: AidVersen sisällölliset teemat.

 

AidVerse ei ole pelkästään uusi työkalu vaan se edustaa laajempaa muutosta

AidVersen kaltaisilla innovaatioilla on suuri merkitys erityisesti terveydenhuollon ja pelastustoimen kaltaisilla aloilla, joilla nopeat ja oikea-aikaiset päätökset voivat pelastaa ihmishenkiä. Tutkimusten mukaan joka kymmenennessä hoitotapahtumassa tapahtuu virhe sekä sairaalassa (WHO 2021) että ensihoidossa (O’Connor ym. 2021). Hankkeen tavoitteena on tehdä ensihoidosta turvallisempaa, tehokkaampaa ja houkuttelevampaa alalle tuleville ammattilaisille.

 

Ensihoidon ammattilaiset ja poliisi hälytysajoneuvojen eteen ryhmittyneinä

kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

 

AidVerse ei ole pelkästään uusi työkalu, vaan se edustaa laajempaa muutosta kohti digitalisoitua, joustavaa ja tehokasta oppimista uudenlaisessa ympäristössä. Hanke on käynnistynyt suunnitellusti ja valmistuessaan tarjoaa uusia mahdollisuuksia paitsi Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle ja Turun ammattikorkeakoululle sekä laajemmin alan toimijoille.

 

 

Lähteet

Arrowsmith, V., Lau ‐ Walker, M., Norman, I., & Maben, J. 2016. Nurses’ perceptions and experiences of work role transitions: A mixed methods systematic review of the literature. Journal of Advanced Nursing (John Wiley & Sons, Inc.), 72(8), 1735–1750.

Boamah, S. A., & Laschinger, H. (2016). The influence of areas of worklife fit and work‐life interference on burnout and turnover intentions among new graduate nurses. Journal of Nursing Management, 24(2), E164–E174.

Chang, E., & Daly, J. 2016. Managing the transition from student to graduate nurse. Transitions in Nursing: Preparing for Professional Practice, 3–17.

Dames, S. 2019. The interplay of developmental factors that impact congruence and the ability to thrive among new graduate nurses: A qualitative study of the interplay as students transition to professional practice. Nurse Education in Practice, 36, 47–53.

Edward, K. L., Ousey, K., Playle, J., & Giandinoto, J. A. 2017. Are new nurses work ready – the impact of preceptorship. an integrative systematic review.Journal of Professional Nursing: Official Journal of the American Association of Colleges of Nursing, 33(5), 326–333.

Järvinen, T., Eklöf, N., & Salminen, L. 2018. Factors related to nursing students’ readiness to enter working life–A scoping literature review. Nurse Education in Practice, 29, 191–199.

O’Connor P, O’Malley R, Lambe K, et al. 2021. How safe is prehospital care? A systematic review. International Journal for Quality in Health Care. 2021;33(4):1–7.

Pasila, K., Elo, S., & Kääriäinen, M. 2017. Newly graduated nurses’ orientation experiences: A systematic review of qualitative studies. International Journal of Nursing Studies, 71, 17–27.

Rudman, A., Gustavsson, P., & Hultell, D. 2014. A prospective study of nurses’ intentions to leave the profession during their first five years of practice in sweden. International Journal of Nursing Studies, 51(4), 612–624.

WHO. Global patient safety action plan 2021–2030: towards eliminating avoidable harm in health care 2021. Geneva: World Health Organization. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO.

 

Aidverse – Viranomaiset turvallisesti työuralle metaversumillla

AidVerse – Turku AMK

EU:n logo, joka kertoo hankkeen rahoituksesta

 

AidVerse-hanke ja tämä artikkeli on osa Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmän ja Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmän yhteistyötä.

 

What did you think about this article?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *