13.12.2023

Näyttöön perustuva aistimodulaatiomenetelmä avaa uuden ulottuvuuden kehon ja mielen yhteyden ymmärtämiseen sekä asiakaslähtöiseen työskentelyyn. Aistimodulaatio on käytännönläheinen menetelmä, jota voidaan soveltaa monissa erilaisissa ympäristöissä. Aistimodulaatio on nouseva kuntoutusmuoto nyt ja tulevaisuudessa.

 

Aistimodulaatio on terapeuttinen menetelmä, jossa aistimuksia hyödyntämällä pystytään vaikuttamaan olotilaan. Jos aistimodulaatio menetelmänä ei ole tuttu, siihen voi perehtyä lisää Mielenterveystyön kehittäminen ja tutkiminen ry:n verkkosivujen blogissa. Aistimodulaatio-menetelmää ovat hyödyntäneet eritoten toimintaterapeutit  mielenterveyskuntoutuksessa jo pitkään (Brown ym. 2019). Sen käyttö on lisääntynyt myös moniammatillisessa mielenterveyskuntoutuksessa sen hyötyjen tunnistamisen myötä (Azuela 2018).

 

 

Aistimodulaatio tuo uusia mahdollisuuksia ja hyötyjä

 

Aistimodulaation hyötyjä ovat esimerkiksi kustannustehokkuus ja sovellettavuus monenlaisiin ympäristöihin (Adams-Leask ym. 2018), innovatiivisuus (Barbic ym. 2019) ja henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen lisääntyminen (Andersen ym. 2017). Kustannustehokkuuteen liittyy esimerkiksi se, ettei aistimodulaation toteuttaminen vaadi kalliita erityislaitteita tai -ympäristöjä: sitä voidaan toteuttaa jopa täysin ilmaiseksi. Aisteja voidaan aktivoida hyödyntämällä aistivälineitä, sensomotorisen toiminnan avulla sekä ympäristöä muokkaamalla (O’Sullivan & Fitzgibbon 2018). Useat aistivälineet ovat hyvin yksinkertaisia ja edullisia, kuten myös sensomotorinen toimintakin kuten luonnossa liikkuminen. Kustannustehokkuus on myös siirtovaikutusta tukeva, joka nähdäänkin erittäin merkittävänä tekijänä aistimodulaatiossa. Siirtovaikutusta lisää aistimodulaation mahdollisuus tukea henkilökohtaista kuntoutumista ja kotiuttamista sairaalasta (Barbic ym. 2019).

Asiakasnäkökulmasta aistimodulaatio tarjoaa myös monia hyödyllisiä mahdollisuuksia: sitä voidaan hyödyntää terapeuttisena interventiona itsessään, terapian tai keskustelun tukena ja mahdollistajana sekä esimerkiksi asiakkaan vireysikkunan ylläpitoon. Aistimodulaation käyttö ei vaadi asiakkaalta korkean tason kortikaalista toimintaa kuten ongelmanratkaisutaitojen käyttöä.  Omana terapeuttisena interventiona toteutettaessa suositellaan silti psykoedukatiivista lähestymistapaa (Adams-Leask ym. 2018; Williamson & Ennals 2020).

Aistimodulaatiota hyödynnettäessä asiakas voi tehdä valintoja psykiatrisessa hoidossa (Gardner 2016) ja saa voimaantumisen kokemuksia (Barbic ym. 2019). Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on erittäin tärkeää mielenterveyshoidossa ja mahdollisuus valintoihin tukee sitä. Erityisesti pakon käytön vähentäminen nousee esille useissa tutkimuksissa yhdeksi aistimodulaation hyödyksi (mm. Väkiparta ym. 2019; Williamson & Ennals 2020; Meredith ym. 2018).

Yleisesti aistimodulaatiota hyödynnetään vireystilan säätelyn tukena, esimerkiksi uneliaisuuteen, vetämättömyyteen, keskittymisvaikeuksiin ja levottomuuteen. Toinen yleinen käyttötarkoitus on tunteiden säätely ja voimakkaiden tunnetilojen kuten aggressiivisuuden hallinta. Tutkimuksissa on tunnistettu aistimodulaatiosta olevan hyötyä myös erilaisiin psykiatrisiin oireisiin kuten mieliala- ja ahdistuneisuusoireisiin, epätodelliseen oloon, dissosiaatioon tai ääniharhoihin. Myös kiputiloihin voidaan saada apua aistimodulaation avulla. Hoitoon sitoutumisen näkökulmasta tärkeää on se, että toivottomuuden tunteisiinkin voidaan saada muutosta. (mm. Gardner 2016; Barbic ym. 2019; Adams-Leask ym. 2018; O’Sullivan & Fitzgibbon 2018.)

 

 

Aistitila tai aistihuone tukee asiakasta monin tavoin

 

Tyypillisin ympäristö, jossa aistimodulaatiota hyödynnetään tietoisesti, on aistimodulaatiohuone, josta usein käytetään myös termiä aistihuone. Tutkimuksissa (Barbic ym. 2019; Björkdahl ym. 2016) aistihuonetta on kuvattu muusta osastosta tai yksiköstä erillisenä tilana tai huoneena, jonka sisällä oli erilaisia aistivälineitä asiakkaiden vireystilan säätelyyn tai aististrategioiden kokeilemiseen. Tilaa voi käyttää joko valvotusti tai itsenäisesti.

Aistimodulaation näkökulmasta aistihuoneen on tärkeä olla asiakkaan voinnin säätelyn tukena ja se saatetaan kohdentaa tiettyyn tarkoitukseen kuten rauhoittumiseen. Aistihuoneen ei myöskään tarvitse olla kokonainen huone vaan esimerkiksi pienimuotoisesti toteutettu aistinurkkaus asiakkaan kotiin tai hoitolaitokseen. (Champagne 2017; Champagne 2018.)

Aistihuoneita ovat myös erilaiset multisensoriset tilat, joista usein puhutaan Snoezelen ®- termillä. Tällaiset ympäristöt on alun perin suunniteltu vaikeasti kehitysvammaisille, mutta niitä hyödynnetään myös vanhusten parissa. Esimerkiksi ikääntyessä aistijärjestelmien toiminnot heikentyvät, ja siksi olisi hyvä mahdollistaa aistirikkaampien toimintojen sekä ympäristöjen käyttö. Multisensoriset aistihuoneet ovat usein erittäin stimuloivia ympäristöjä, jotka sisältävät esimerkiksi kuituvaloja, kuplaputkia ja valoprojektoreja. (Champagne 2017; Champagne 2018).

Mitä eroa siis on aistimodulaatioon perustuvalla aistihuoneella ja multisensorisella aistihuoneella? Multisensoriset aistihuoneet ovat perinteisesti kohdentuneet erityisesti näkö- ja kuuloaistien aktivoimiseen, joskin niissä huomioidaan nykyisin paremmin myös tuoksu- ja tuntoaistit. Aistimodulaation näkökulmasta aistihuoneessa on tärkeää erityisesti tehoaistimusten, tuntoaistin, asento- ja liikeaistin sekä tasapainoaistin, aktivointi, sillä niillä on tutkitusti pitkäkestoisia ja positiivisia vaikutuksia tunteiden säätelyyn ja hermoston toiminnan tasapainottamiseen (O’Sullivan & Fitzgibbon 2018). Iso ero näiden huonetyyppien välillä on asiakkaan arkeen siirrettävyys, sillä harvalla asiakkaalla on mahdollisuus hankkia omaan kotiinsa multisensoristen huoneiden kalliita välineitä.

Aistihuoneiden mahdollisuudet psykiatrisessa hoidossa on tunnistettu myös Suomessa, ja useasta psykiatrisesta sairaalasta löytyykin jo vähintään yksi aistihuone, tai sellainen on suunnitteilla. Turun ammattikorkeakoulun Kunnonkotiin on rakennettu aistinurkkausta, jossa aistimodulaatiomenetelmään ja erilaisiin aistivälineisiin on mahdollista tulla tutustumaan.

 

 

Moniammatillinen kouluttautuminen auttaa käyttämään aistimodulaatiota

 

Moni tekijä vaikuttaa siihen, miten aistimodulaatiomenetelmä saadaan jalkautumaan osaksi mielenterveyskuntoutusta myös täällä Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa aistimodulaation implementointia osastoympäristöihin on tutkittu ja merkitystä on niin organisaatio- ja tiimitason toiminnalla kuin yksittäisellä työntekijälläkin (Azuela ym. 2023). Yksi tärkein mahdollistaja on henkilöstön kouluttautuminen.

Hyödyllisimmiksi kouluttamismuodoiksi on tutkimuksissa tunnistettu käytännön harjoittelu yhdistettynä teoreettiseen asiantuntijuuteen. (Azuela & Robertson 2016; Proterra ym. 2021. Azuela ym. 2023). Lisäksi painotetaan resurssoinnin merkitystä sekä kouluttamiseen että aistimodulaatio- materiaaleihin liittyen. (Azuela & Robertson 201; Azuela ym. 202; Barbic ym. 201; Proterra ym. 2021). Koulutusmateriaalien tulee olla helposti ja nopeasti saatavilla sekä sovitettavissa osastojen arkeen.

Turun ammattikorkeakoulussa on järjestetty säännöllisesti jo muutaman vuoden ajan täydennyskoulutusta aistimodulaation käytöstä niin moniammatilliselle henkilöstölle kuin toimintaterapeuteillekin ja myös työyhteisöille räätälöityinä. Kouluttajina ovat toimineet Irina Katajisto-Korhonen ja Riikka Takala, jotka ovat aistimodulaatiomenetelmän käytön edelläkävijöitä Suomessa. Aistimodulaatio tuo uutta näkökulmaa asiakastyöhön sekä ymmärrystä kehon ja mielen yhteydestä. Käytännön potilastyössä sekä osastoilla että avopalveluissa on ensiarvoisen tärkeää, että menetelmä on helposti lähestyttävä ja toteutettava. Aistimodulaation laaja näyttöpohja ja arviointityökalut vahvistavat osaltaan aististrategioiden sisällyttämistä omaan työhön.

Turussa Varsinais-Suomen hyvinvointialue rakentaa tällä hetkellä uutta psykiatrista sairaalaa, johon on tulossa ennätykselliset kahdeksan aistihuonetta. Psykiatrisen sairaalan projektipäällikkö Pekka Makkosen mukaan aistimodulaatio tulee muuttamaan psykiatrisen hoidon kokonaan ja henkilöstö on hyvin innostunut asiasta. Lisäksi Makkonen korostaa aistimodulaation merkittävyyttä lääkkeettömänä hoitokeinona. Tärkeä tavoite uudessa psykiatrisessa sairaalassa on myös vähentää pakon käyttöä, mihin aistimodulaatio ja aistihuoneet tarjoavat erinomaisen lisäkeinon.

Turun AMK:n toimintaterapian liiketoimintapalvelut on mukana aistihuoneiden sisällön suunnittelussa ja aistihuoneiden toimintakäsikirjan teossa ja tuottaa henkilöstölle  täydennyskoulutusta. Siten tulevia aistihuoneita osataan hyödyntää optimaalisesti.

Mielenterveyden sairaudet ovat tällä hetkellä johtava työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen syy (Eläketurvakeskus 2020). Aistimodulaatio tarjoaa erinomaisen lääkkeettömän hoitomuodon mielenterveystyöhön ja se toimii hyvin myös ennaltaehkäisevässä työssä.

 

 

Lähteet

 

Adams Leask, K.; Varona, L.; Dua , C.; Baldock , M.; Gerace , A. & Muir Cochrane , E. 2018. The benefits of sensory modulation on levels of distress for consumers in a mental health emergency setting. Australasian Psychiatry. Vol. 26, No 5, 514 519.

Andersen, Kolmos, Andersen, Sippel & Stenager (2017) Applying sensory modulation to mental health inpatient care to reduce seclusion and restraint: a case control study, Nordic Journal of Psychiatry, 71:7, 525 528

Azuela, G. & Robertson, L. 2016. The Effectiveness of a Sensory Modulation Workshop on Health Professional Learning. Journal of Mental Health Training, Education & Practice, 11 (5), 317–331. https://doi.org/10.1108/JMHTEP-08-2015-0037.

Azuela, G. F. 2018. The implementation and impact of sensory modulation in Aotearoa New Zealand adult acute mental health services: Two organisational case studies. PhD Thesis. Auckland University of Technology. School of Clinical Sciences.

Azuela, G., Sutton, D. & van Kessel, K. 2023. Sensory modulation implementation strategies within inpatient mental health services: an organisational case study. Mental Health Review Journal

Barbic, S., Chan, N., Rangi, A., Bradley, J., Pattison, R., Brockmayer, K., Leznoff , S., Smolski , Y., Toor , G., Bray , B., Leon, A., Jenkins , M. & Mathias, S. 2019. Health provider and service user experiences of sensory modulation rooms in an acute inpatient psychiatry setting. Plos One.

Björkdahl, A., Perseius, K.-I., Samuelsson, M. & Lindberg, M. H. 2016. Sensory Rooms in Psychiatric Inpatient Care: Staff Experiences. Int J Ment Health Nurs, 25 (5), 472–479. https://doi.org/10.1111/inm.12205.

Brown, C.; Steffen-Sanchez, P. & Nicholson, R. 2019. Sensory Processing. Teoksessa Brown, C.; Stoffel, V. C. & Munoz, J. P. 2019. Occupational Therapy in Mental Health: A Vision for Participation. 2. painos. Philadelphia, PA: F. A. Davis Company.

Champagne, T. 2017. Sensory modulation environment Essential elements of occupation. 3rd edition revised. Pearson

Champagne, T. 2018. Sensory modulation in dementia care Assessments and activities for sensory enriched care. Jessica Kingsley Publishers

Eläketurvakeskus 2020. Mielenterveyden sairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Viitattu  8.4.2020. https://www.etk.fi/ajankohtaista/mielenterveyden-sairaudet-yleisin-tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtymisen-syy/

Gardner, J. Sensory modulation treatment on a psychiatric inpatient unit. Journal of Psychosocial Nursing, 4, 44-51.

Meredith, P., Yeate , H., Greaves, A., Taylor, M., Slattery, M., Charters, M. & Hill, M. 2018. Preparing mental health professionals for new directions in mental health practice: Evaluating the sensory approaches e learning training package. International Journal of Mental Health Nursing 27, 106 115.

Mielenterveystyön kehittäminen ja tutkiminen ry 2023. Mieli tutkii -blogi.  https://mielitutkii.fi/blogit

O’Sullivan & J. Fitzgibbon 2018. Sensory modulation Changing how you feel trough using your senses. Resource manual.

Proterra, K., Ehrlich, S. & Romani, P. W. 2022. Training Direct‐care Staff to Implement Sensory Integration Strategies on a Psychiatric Inpatient Unit. Journal of Child & Adolescent Psychiatric Nursing, 35 (2), 150–156. https://doi.org/10.1111/jcap.12357.

Williamson, P. &  Ennals, P. Making sense of it together Youth families co-create sensory modulation assessment and intervention in community mental health settings to optimize daily life. Australian Occupational Therapy Journal 67, 458 469.