21.11.2024

Kuvittele maailma, jossa hoivakodit eivät ole vain ikääntyneiden hoitopaikkoja, vaan älykkäitä ympäristöjä, joissa teknologia parantaa elämänlaatua ja helpottaa hoitajien työtä. Tämä ei ole enää pelkkää science fictionia vaan todellisuutta. Älyhoivakodit hyödyntävät uusinta teknologiaa tarjoten asukkaille turvallisemman ja mukavamman elinympäristön. Samalla ne vastaavat hoitotyön kasvaviin haasteisiin, joita ikääntyvä väestö ja muistisairauksien lisääntyminen tuovat mukanaan.

 

 

Kun elinajanodote pitenee ja muistisairauksien määrä kasvaa, ikääntyvä väestö asettaa yhä suuremman haasteen hoivakodeille ja terveydenhuoltojärjestelmälle. Tällä hetkellä maailmassa on yli 46 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät dementiasta. Vuosittain diagnosoidaan lähes kahdeksan miljoonaa uutta tapausta. Hoitokodeissa on jo nyt pulaa hoitohenkilökunnasta. Kirjaaminen vie yhä enemmän hoitohenkilökunnan aikaa, joka taas on pois itse potilashoidosta. (Staab, Abt, Schmid, Luderschmidt, Wetter &  Martin 2024.) Teknologia on yhä tärkeämpi osa sosiaali- ja terveyspalveluja, joissa tarvitaan uusia ratkaisuja yhä suurempiin haasteisiin.

Älyhoivakodit voivat olla tulevaisuuden trendi, joka korvaa perinteiset hoivakodit. Älyhoivakodit ovat teknologia-avusteisia hoivakoteja, jotka mahdollistavat asukkaiden elämänlaadun parantamisen. Ne hyödyntävät I oT-teknologioita, pilvipalveluita, big dataa ja tekoälyä. Niiden avulla voidaan seurata asukkaiden terveydentilaa, havaita poikkeamia, avustaa päivittäisissä toiminnoissa ja tarjota etälääketieteellisiä palveluja. Teknologian avulla voidaan myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta sekä vähentää hoitohenkilökunnan työtaakkaa. Älyhoivakodit voivat tarjota turvallisemman ja mukavamman ympäristön asukkaille.  (Zhao, Rokhani, Sazlina, Devaraj, Su. & Chew 2022.) Erilaisten sensorien avulla voidaan myös helpottaa henkilökunnan hoitodokumentaation taakkaa. Näiden lisäksi teknologian avulla voidaan parantaa asukkaiden ja hoitajien viihtyvyyttä.

 

 

 

Älyteknologia voi olla hoivakodeissa sekä mahdollisuus että haaste

 

Älyteknologian käyttöönotto hoivakodeissa tarjoaa lupaavia tulevaisuuden näkymiä mutta sen onnistuminen vaatii huolellista suunnittelua, riittävää tukea ja koulutusta. Vaikka älyhoivakodit voivat parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta, niiden toteuttamisessa on merkittäviä haasteita.

Älyteknologian käyttöönoton kustannukset voivat olla merkittävä este. Teknologian luotettavuus ja mahdolliset virheet käytön aikana ovat myös huolen aiheita. Esimerkiksi teknologian herkkyys ja virheet voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ja lisätä kustannuksia. Käyttäjät ovat halukkaampia hyväksymään teknologian, jos sen kustannukset eivät ole korkeammat kuin perinteisten hoitomallien.  Toiseksi jotkut terveydenhuollon ammattilaiset kokevat uuden teknologian käyttöönoton rasitteena, joka häiritsee heidän rutiinejaan tai lisää työtaakkaa. Tämä voi vähentää heidän aikaansa antaa olennaista hoitoa asukkaille. Käyttäjien kokemukset teknologian hyödyllisyydestä ja helppokäyttöisyydestä vaikuttavat olennaisesti sen hyväksyttävyyteen. Käyttäjät odottavat riittävää teknistä tukea ja säännöllistä koulutusta. (Zhao et al. 2022.)

Älyteknologian onnistunut käyttöönotto hoivakodeissa vaatii kaikkien sidosryhmien hyväksynnän varmistamista. Se edellyttää avointa viestintää ja yhteistyötä eri osapuolten välillä, jotta teknologian hyödyt ja haasteet ymmärretään ja hyväksytään laajasti. (Zhao et al. 2022.)  Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet tulee ymmärtää. Teknologiayritykset eivät välttämättä tunne alaa, jonka vuoksi voi olla vaikeaa ottaa huomioon esimerkiksi alan resurssihaasteita tai regulaatiovaateita kuten lupakäytänteitä sekä niiden tuomia lisäkustannuksia. (Mört & Eloranta 2023).

 

 

 

Tulevaisuuden älyhoivakotien suunnittelua edistetään Turun ammattikorkeakoulussa

 

Tarvitaan tietoa teknologisten sovellusten soveltuvuudesta hoivakotien päivittäiseen arkeen, jotta älyhoivakoteja pystytään perustamaan. Jotta taas uudet hyvinvointi- ja terveysteknologian ratkaisut pääsevät markkinoille, yritysten on osoitettava, että ratkaisut noudattavat viranomaisvaatimuksia ja lainsäädäntöä. Näytön saaminen edellyttää ratkaisun valvottua testaamista.

Soma-hanke on kaksivuotinen projekti, jota koordinoi Turun ammattikorkeakoulu ja rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi kokeilualustan toimintamalli, joka mahdollistaa, että terveys-, hyvinvointi- ja hoivateknologiayritysten tuotekehitys nopeutuu ja kilpailukyky paranee.

Campuskoti Merihelmi on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät selviydy omassa kodissaan, vaikka sinne olisi järjestetty tehostettua kotihoitoa. Suurin osa asukkaista on muistisairaita. Campuskoti Merihelmi on paikka, jossa pyritään suunnittelemaan Soma-hankkeen kokeilualustan toimintamallintamisen avulla tulevaisuuden älyhoivakoteja. Campuskoti Merihelmen asukkailla on jo käytössään älykellot, Vivago-rannekkeet, jotka tarjoavat arvokasta tietoa ikäteknologian hyödyistä ja haasteista. Älykellot ovat erinomainen esimerkki siitä, miten älyteknologia voi tukea terveydenhuoltoa hoivakodeissa.

 

Älykellot ovat tehokas apu terveydenhuollon arjessa

 

Älykellot ovat nousseet suureen suosioon terveydenhuollossa ja niiden käyttö yleistyy jatkuvasti. Pienet mutta tehokkaat laitteet voivat seurata monenlaisia terveysindikaattoreita kuten unen laatua ja fyysistä aktiivisuutta. Älykellot ovat osoittautuneet erityisen hyödyllisiksi erilaisten sairauksien oireiden diagnosoinnissa. Ne voivat esimerkiksi havaita sydänsairauksien, liikehäiriöiden ja jopa COVID-19:n varhaisia merkkejä. (Hosseini, Toktam, Hosseini, Qayumi, Hosseinzadeh & Saba & Tabar, 2023.)

Älykellot voivat tallentaa ja näyttää tärkeitä lääketieteellisiä tietoja kuten sykettä, verenpainetta, hiilihydraattien, verensokerin ja insuliiniyksiköiden määrää. Se mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon potilaiden terveydentilasta, jolloin voidaan reagoida niihin nopeasti. Lisäksi älykellot voivat seurata ja tallentaa fyysistä aktiivisuutta, mikä auttaa potilaita pysymään aktiivisina ja terveinä. Älykellot voivat muistuttaa potilaita ottamaan lääkkeitä ajallaan tai käymään lääkärin vastaanotolla. Näin voidaan varmistaa, että potilaat noudattavat hoitosuunnitelmiaan ja saavat tarvittavaa hoitoa oikeaan aikaan. (Al-Maroof,  Alhumai, Alhamad, Aburayya & Salloum 2021.)

Vivago-ranneke on suomalainen innovaatio, joka on suunniteltu erityisesti ikääntyneiden ihmisten terveydentilan seurantaan ja turvallisuuden varmistamiseen. Ranneke seuraa käyttäjän terveydentilaa reaaliajassa ja kerää tietoa, joka siirtyy automaattisesti hoitohenkilökunnalle. Tämä mahdollistaa hoidon vaikuttavuuden seurannan ja ennaltaehkäisevän hoidon tarjoamisen oikeaan aikaan. (Vivago 2024.)

 

 

Älykellon käytössä on etuja ja haasteita tehostetun palveluasumisen yksikössä

 

Campuskoti Merihelmen hoitohenkilökunnan näkökulmasta Vivago-ranneke on osoittautunut erittäin hyödylliseksi hoitotyön suunnittelussa. Se kerää reaaliaikaista tietoa asukkaiden terveydentilasta, unen laadusta ja fyysisestä aktiivisuudesta, mikä auttaa ennaltaehkäisemään terveysongelmia ja reagoimaan asukkaiden hoitotarpeisiin ajoissa. Rannekkeen poistumisvalvontaominaisuus on erityisen hyödyllinen muistisairaiden asukkaiden turvallisuuden varmistamisessa. Lisäksi rannekkeen automaattiset hälytykset auttavat huomioimaan, jos asukas on poikkeuksellisen pitkään passiivinen tai täysin liikkumaton. (Asikainen & Havukainen 2024.)

Älykellon käyttö Merihelmen arjessa on osoittanut, että teknologian avulla voidaan parantaa hoitotyön suunnittelua ja asukkaiden hyvinvointia. Älykellon keräämä tieto auttaa hoitohenkilökuntaa tekemään parempia päätöksiä ja reagoimaan hoitotarpeisiin ajoissa.

Vaikka Vivago-rannekkeen käyttö toi merkittäviä hyötyjä hoitajien päivittäiseen työhön Merihelmessä, myös haasteita ilmeni. Kaikkia rannekkeen ominaisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Esimerkiksi sykkeenseuranta, hyvinvointiyhteenveto, aktiivisuuden seuranta ja vuorokausirytmin seuranta jäävät osittain vajaakäytöisiksi. Näiden ominaisuuksien täydellinen hyödyntäminen voisi parantaa hoitotyön suunnittelua ja asukkaiden hyvinvointia entisestään. Hoitohenkilökunnan koulutusta Vivago-rannekkeen ominaisuuksista ja käytöstä voitaisiin vielä tehostaa. Jatkuva koulutus ja perehdytys ovat avainasemassa, jotta teknologian kaikki mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. (Asikainen & Havukainen 2024.)

On kuitenkin korostettava, että älykellojen diagnostiikan luotettavuudesta terveydenhuollossa käydään edelleen keskustelua. Huolimatta älykellojen tarjoamista potentiaalisista eduista sairauksien havaitsemisessa, niiden tuottamien tietojen tulkintaan on suhtauduttava varovaisesti. Algoritmien tarkkuus ja luotettavuus ovat ratkaisevia, samoin kuin älykellojen kyky havaita muutoksia terveydentilassa. (Hosseini et al. 2023.)

Älykellojen käytön haasteita terveydenhuollossa ovat muun muassa käyttäjäystävällisyyden puute ja epämukavuus. Akunkeston parantaminen on myös tärkeää, jotta käyttäjät eivät joudu lataamaan laitetta liian usein. Tarjoamalla erilaisia hihna- ja rannekevaihtoehtoja käyttäjät voivat valita itselleen parhaiten sopivan ja mukavimman vaihtoehdon. Lisäksi älykellojen keräämien tietojen tietoturva ja yksityisyys ovat tärkeitä kysymyksiä, erityisesti kun kyse on terveydenhuollon tiedoista. On tärkeää varmistaa, että kerätyt tiedot ovat suojattuja ja että niitä käsitellään asianmukaisesti. (Hosseini et al. 2023.)

 

 

 

Innovaatiot ja yhteistyö vievät kohti parempaa tulevaisuutta

 

Tyypillisesti teknologian testaaminen ei ole sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien organisaatioiden ydintoimintaa, jota ovat hoito-, tutkimus- ja opetustoiminta. Uusien tuotteiden ja palvelujen yhteiskehittäminen sekä testaaminen sote-ammattilaisten kanssa aidossa tai vähintäänkin simuloidussa ympäristössä on kuitenkin ehdoton edellytys sosiaali- ja terveysalan markkinoille pääsemiseksi ja älyhoivakotien tulevaisuuden turvaamiseksi. Älykkäiden teknologiaratkaisujen integroinnin haasteet ovat tärkeitä huomioida. Siten teknologian käyttöönotto sujuu mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti.

Kaikkien sidosryhmien aktiivinen osallistuminen on keskeistä onnistuneelle kokeilualustatoiminnalle. Tämä vaatii sidosryhmien sitoutumista ja osallistumista alusta alkaen teknologian käyttöönottoon. Sidosryhmien kuten hoitohenkilökunnan ja asukkaiden hyväksyntä on tärkeää teknologian onnistuneelle käyttöönotolle. Älyteknologian hyväksyntä vaihtelee eri sidosryhmien keskuudessa. Korkeammin koulutetut ja teknisesti taitavammat terveydenhuollon ammattilaiset sekä vakavammista sairauksista kärsivät vanhukset hyväksyivät älyteknologiat paremmin. (Zhao et al. 2022.).

Hosseini et al. (2023) esittävät mielenkiintoisen ehdotuksen, että kehittyvään ja jo käytössä olevaan teknologiaan tarvittaisiin ns. sairaala-avustajia. He voisivat auttaa potilaiden seurannassa, ajanvarauksissa ja lääkkeiden hallinnassa. Lisäksi avustajat voisivat kouluttaa potilaita ja vastata yleisiin kysymyksiin, vapauttaen terveydenhuollon ammattilaiset keskittymään monimutkaisempiin tehtäviin. Mikseivät nämä teknologia-avustajat sopisi myös sote-ammattilaisten avuksi?

Soma-hankeessa kehitetään kokeilualustatoimintamalli, joka on tarkoitettu kaikille sote-alan toimijoille, jotka haluavat kokeilla ja testata uusia teknologisia ratkaisuja. Malli perustuu hankkeen aikana kerättyyn kokemukseen ja havaintoihin, ja se on saatavilla tämän vuoden lopussa. Mallin avulla kokeilualustatoimintaa voidaan integroida osaksi sote-yksiköiden ydintoimintoja ja parantaa näin teknologian käyttöönoton tehokkuutta ja turvallisuutta. Somahanke tukee siten terveys-, hyvinvointi- ja hoivateknologia-alan pk-yritysten tuotekehitystä ja kilpailukykyä sekä sote-alan innovaatiotoimintaa koko Varsinais-Suomen alueella.

Älyhoivakodit ovat vastaus moniin ikääntyvän väestön ja hoivakotien kohtaamiin haasteisiin. Teknologian avulla voidaan parantaa asukkaiden elämänlaatua ja viihtyvyyttä, vähentää hoitohenkilökunnan työtaakkaa ja tarjota tehokkaampaa ja laadukkaampaa hoitoa. Vaikka älyteknologian käyttöönotto vaatii investointeja ja huolellista suunnittelua, sen tuomat hyödyt ovat kiistattomia. On aika testata teknologisia ratkaisuja sekä omaksua näitä innovatiivisia ratkaisuja ja rakentaa parempaa tulevaisuutta.

 

 

Lähteet

 

Al-Maroof, R.S., Alhumaid,K., Alhamad, A.Q 3, Aburayya, A. & Salloum, S. 2021. User Acceptance of Smart Watch for Medical Purposes: An Empirical Study. Future Internet · May 2021. https://www.researchgate.net/publication/351523619

Asikainen, J. & Havukainen, S. 2024. Vivago-rannekkeen käytön hyödyt hoitotyön suunnittelussa Campuskoti Merihelmessä. 2024. Opinnäytetyö (AMK), Turun ammattikorkeakoulu. Asikainen_Havukainen.pdf; jsessionid=4BFDFD6C4CDB334E917996836EEFC8E2 (theseus.fi)

Hosseini, M.M., Toktam, S., Hosseini, M., Qayumi, K., Hosseinzadeh, S. & Saba, S. & Tabar, S. 2023. Smartwatches in healthcare medicine: assistance and monitoring; a scoping review. BMC Medical Informatics and Decision Making (2023) 23:248. https://doi.org/10.1186/s12911-023-02350-w

Mört, S. & Eloranta S. 2023. Teknologia avuksi ikäihmisen hoitotyöhön. Health Campus Turku. Blogi 28.9.2023.  https://www.healthcampusturku.fi/blogs/teknologia-avuksi-ikaihmisten-hoitotyohon/

Staab, S., Abt, V.  Schmid, H., Luderschmidt, J., Wetter, M. &  Martin. L. 2024. Classification of Nursing Care Activities Using Smartwatches.  IEEE Conference Publication | IEEE Xplore https://ieeexplore.ieee.org/document/10652176

Vivago 2024. Ainutlaatuiset turvallisuuden ja hyvinvoinnin ratkaisut ennakoivaan hoitoon vivago.com

Zhao, Y., Rokhani F. Z., Sazlina, S-G. & Devaraj, N.D., Su, J. & Chew B-H. 2022. Defining the concepts of a smart nursing home and its potential technology utilities that integrate medical services and are acceptable to stakeholders: a scoping review. BMC Geriatrics (2022) 22:787. https://doi.org/10.1186/s12877-022-03424-6