15.11.2019

Erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ja ongelmat luovat osaamistarpeita, joihin työelämän ammattilaisten ja heitä kouluttavien tahojen tulisi reagoida. Noin neljännes väestöstä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä sellaisista mielenterveys- tai päihdeongelmista, joiden hoitamisessa tarvittaisiin ammatillista apua.

Yhä useammin sairauspoissaolojen tai työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla ovat mielenterveyden häiriöt.

Mielenterveysongelmista toipuminen on yhä vaikeampaa erityisesti työelämän haasteiden ja isojenkin muutosten takia. Mielenterveysongelmat muodostavat niin suuren tautitaakan, että niitä voidaan hyvällä syyllä pitää tärkeänä myös yhteiskunnallisesti. Yhä useammin sairauspoissaolojen tai työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla ovat mielenterveyden häiriöt. Tämä on valtava haaste ajatellen 75 prosentin työllisyystavoitetta.

Perinteisille opetusmuodoille mietitään vaihtoehtoisia tapoja

Sairaanhoitajakoulutuksella ja mielenterveyshoitotyön opetuksella on pitkät perinteet Suomessa. Mielenterveyshoitotyön opetukseen, kuten muuhunkin koulutukseen, on kohdistunut säästö- ja uudistamispaineita.

Perinteisten opetusmuotojen lisäksi on mietitty erilaisia vaihtoehtoisia tapoja tulevien ammattilaisten osaamisen kehittämiseen. Yhtenä mahdollisuutena on kokemusasiantuntijoiden osaamisen hyödyntäminen koulutuksessa.

Turun ammattikorkeakoulussa on tehty yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa useita vuosia. Yhteistyö on ollut kuitenkin melko sattumanvaraista sisältäen pääasiassa luennointia. Kokemusasiantuntijat ovat kertoneet oman tarinansa ja kokemuksiaan sekä vastailleet opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin. Opiskelijoiden palaute näistä lyhyistäkin vierailuista on ollut erittäin kiittävää.

Kokemusasiantuntijuutta opetuksessa on tutkittu

Kansainvälisesti kokemusasiantuntijuutta ja kokemusasiantuntijoiden osallistamista opetukseen on tutkittu laajasti. Suomessa kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa on vielä uutta.

Turun ammattikorkeakoulu on tässä asiassa eturintamassa. Korkeakoulu on mukana kansainvälisessä Co-Produced Mental Health Nursing Education -hankkeessa (Commune-hanke), jonka yhtenä tavoitteena on tutkia kokemusasiantuntijoiden toteuttaman opetuksen vaikuttavuutta sairaanhoitajaopiskelijoiden keskuudessa.

Hankkeen tutkimusta toteutettiin osaltaan Master Schoolin (YAMK-koulutus) opiskelijoiden kehittämisprojekteina. Yhdessä kehittämisprojektissa tutkittiin, miten kokemusasiantuntijoiden suunnittelema ja toteuttama opetus vaikutti sairaanhoitajaopiskelijoiden asenteisiin mielenterveystyöstä ja mielenterveyspotilaista.

Tutkimus toteutettiin opetukseen osallistuneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden fokusryhmähaastatteluna. Tämän pohjalta suunniteltiin kokemusasiantuntijuutta hyödyntävä mielenterveyshoitotyön malliopintojakso.

Kokemusasiantuntijat toteuttivat opintojakson

Mielenterveyshoitotyön opintojakso oli suunnattu sairaanhoidon opiskelijoille ja se toteutettiin Turun AMK:ssa. Opintojakson suunnittelusta ja opetuksesta vastasivat kokemusasiantuntijat yhdessä opettajien kanssa. Mielenterveyshoitotyön opintojakso sisältyi opiskelijoiden vapaasti valittaviin opintoihin.

Opintojakso oli yhden opintopisteen laajuinen ja se sisälsi viisi erillistä lähiopetuskertaa. Opetus alkoi johdatuksella, jonka tavoitteena oli ymmärtää kokemustiedon merkitys osana oppimista ja hoitotyötä laajemmin sekä esitellä Commune-hanketta.

Opintojakson sisällöllisinä teemoina käsiteltiin sitä, miten asettua mielenterveysasiakkaan asemaan, ymmärtää mielenterveystyön hoitokulttuuria, valta-asemia hoitotyössä, vuorovaikutusta ja ymmärtää hoitajan läsnäolon merkitys mielenterveysasiakkaalle sekä hoitokulttuurin jatkuvaa muutosta kokemusasiantuntijan näkökulmasta.

Opintojakso sisälsi yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä harjoituksia ja pienryhmäkeskusteluja. Lisäksi opiskelijat pitivät henkilökohtaista reflektiopäiväkirjaa oppimiskokemuksistaan. Opintojakson lopussa reflektoitiin omaa oppimista sekä pohdittiin sen mahdollisia hyötyjä ja opintojakson käytännön hyödyntämistä tulevana sairaanhoitajana.

Opintojakso kiinnosti ja täydensi teoreettista osaamista

Ryhmähaastattelussa mukana olleiden sairaanhoitajaopiskelijoiden mukaan kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Turun ammattikorkeakouluun toi opetukseen uutta ja erilaista näkökulmaa. Heidän toteuttamansa opetus koettiin ajankohtaisena ja kiinnostavana tapana oppia ja saada tietoa mielenterveydestä sekä mielenterveyssairauksien hoidosta.  Opiskelijat ottivat mielenkiinnolla uudenlaisen opetustavan ja mielenterveyshoitotyön opintojakson vastaan.

Mulla ainakin ensireaktio oli ihan erilailla semmonen kiinnostus tätä kurssia kohtaan.

Käsitykset ja mielikuvat mielenterveystyöstä erosivat opiskelijoiden kokemusten ja omien ennakkokäsitysten mukaan. Osa opiskelijoista piti mielenterveyspotilaita vaikeasti hoidettavina ja väkivaltaisina sekä psykiatrisia osastoja pelottavina.

Sairaanhoidon opiskelijoille mielenterveyshoitotyön opintojakso antoi ymmärrystä asiakkaan ja potilaan kohtaamisesta. Ymmärrys mielenterveyspotilaan sairastamisen aikana tarvitsemasta hoidosta, hoitajan merkityksestä ja läsnäolosta kasvoivat.

Mulla on ollut sellanen mielikuva et  mielenterveyspotilas on väkivaltainen fyysisesti ja et mielenterveystyö ei oo mun juttu, ja et ne ihmiset on pelottavia, ne on arvaamattomia ja ne voi tulla päälle tilanteessa kuin tilanteessa.

Kokemusasiantuntijoiden avoimuus sekä herkkyys opintojakson aikana lisäsi opiskelijoiden empaattisuutta ja ymmärrystä mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita kohtaan. Opintojakso vahvisti opiskelijoiden asennetta tasa-arvoisesta hoitotyöstä kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille. Opiskelijat olivat opintojakson jälkeen valmiimpia laajentamaan kokemuksiaan hoitotyössä.

Alushan siin heti tehtiin selväks että he ei mene rikki siitä, et kysykää vapaasti ja sitä toistettiin aika monta kertaa et kysykää vapaasti!

Kokemusasiantuntijoiden kokemukset ja ajatukset hoidosta ja hoitajuudesta toivat uusia näkökulmia käytännön hoitotyöhön.  Kokemustieto täydensi ammattilaisen tuottamaa tietoa ja teoreettista tietoa.

Opintojakson keskeisimmäksi anniksi koettiin kokemusasiantuntijoiden tuoma lisäarvo opetukselle. Tämän kautta opiskelijat kokivat, että oli helpompi ymmärtää asiakkaan kohtaamisen ja hoitajan läsnäolon merkitys.  Sairaanhoidon opiskelijat olivat innokkaita ideoimaan mielenterveystyön opintojaksoa omien kokemustensa ja tarpeidensa pohjalta.

Sit semmost omaa osuutta siinä sitten niin, mikä on ollu se  oma osuus siinä, mitä haluaa ja kaipaa  ja mikä heidän mielestä on ollu vaikka se hyvä hoitaja tai huono hoitaja,  tai hyvä hoitomuoto  heidän kohdallaan.

Tuloksena syntyi mielenterveystyön malliopintojakso

Mielenterveystyön malliopintojaksossa kokemusasiantuntijoita hyödynnetään sosiaali- ja terveysalan opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.  Opintojakson tavoitteena on tarjota teorian ja kokemustiedon synteesi, jossa painottuu mielenterveystyön hoidollisuus ja kuntouttava ote.

Tärkeimpänä tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti sairaanhoidon opiskelijoiden asenteisiin mielenterveystyötä ja mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita kohtaan sekä vähentää mielenterveystyöstä vallitsevia negatiivisia käsityksiä.

 

Mielenterveystyön malliopintojakson laajuus on kaksi opintopistettä ja se sijoittuu vapaasti valittaviin opintoihin. Opintokokonaisuus on jaettu kahteen yhden opintopisteen laajuiseen osioon, joista on mahdollista suorittaa molemmat tai vain toinen osio.

Ensimmäinen osio on johdatus mielenterveystyöhön. Toinen osio on mielenterveyden syventävä osio. Opintokokonaisuuden ensimmäinen osio sijoittuu kevät ja jälkimmäinen syyslukukaudelle. Tämä mahdollistaa opintojaksolle osallistumisen sekä ennen että työelämän käytännön harjoittelun jälkeen.

..et just ne jotka oli jo ollu harjoittelussa, ensiks käyny sen harjoittelun, sai ehkä irti enemmän ja pysty tuomaan niit omia kokemuksiaan.

Opintokokonaisuus muodostuu lähiopetuksesta, verkkotyöskentelystä sekä käytännön työelämälähtöisen raportin laadinnasta. Verkkotyöskentely koostuu workshoptyöskentelyn suunnittelusta ja pohdinnasta, joita hyödynnetään lähiopetuspäivinä.

Verkkotyöskentelyllä opiskelijoita osallistetaan opintojen sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Kokemusasiantuntijoiden antama opetus ja kokemusasiantuntijuus ovat opintokokonaisuuden keskiössä.

Vertailupohjaa siihen teoriapohjan pääl  kans, vähän kokemuksii ja teoriaa ja niit keskenään käsikädessä.

Malliopintojakson ensimmäisessä osiossa tutustutaan erilaisiin mielenterveyssairauksiin ja hoitopolkuihin sekä järjestöihin, jotka voivat olla niin mielenterveyskuntoutujan kuin omaisten tukena. Samalla tutustutaan psykiatriseen hoitotyöhön yleisesti.

Mielenterveystyön syventävällä opintojaksolla pureudutaan mielenterveystyöhön laajemmin opettajien ja kokemusasiantuntijoiden avulla. Syventävä osio sisältää teoriaopetusta rajoitustoimenpiteistä mielenterveyshoitotyössä ja potilaiden sekä hoitajien oikeuksista. Kokemusasiantuntijuus on opintokokonaisuuden keskiössä.

Kokemusasiantuntijuus tuo lisäarvoa opetukseen

Kokemusasiantuntijoiden toteuttama opetus tuottaa kiistatta lisäarvoa opetukseen, mikä on nyt todettu myös Turun AMK:ssa. Kokemusasiantuntijoiden käyttö sairaanhoidon opiskelijoiden opetuksessa tukee opiskelijoiden ymmärrystä mielenterveyspotilaista ja -hoitotyöstä.

Mielenterveyspalveluiden käyttäjien kokemukset ovat arvokkaita pyrittäessä vaikuttamaan opiskelijoiden asenteisiin mielenterveyspotilaiden kuntoutumisesta ja kohtaamisesta.

… mutta must tuntuu et meidän ryhmälle se oli semmonen positiivinen kokemus, me saatiin nähdä niinku, et he on ihan tavallisii ihmisii.