Siirry sisältöön Siiry hakuun

Talk Journal

ISSN 2984-4207

Tekijät | Authors

puro

Luonnosta tukea työttömien toimijuuteen – kokemuksia hyvinvointia tukevasta ryhmätoiminnasta

14.11.2025

Luonto tarjoaa voimakkaan vastavoiman työttömyyden mukanaan tuomille haasteille. Se tukee hyvinvointia, vahvistaa toimijuutta ja auttaa löytämään uusia mahdollisuuksia arkeen. OmaTuki-hankkeessa luontolähtöiset ryhmätoiminnot osoittautuivat merkittäväksi keinoksi osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin edistämisessä. Kokemusten pohjalta syntyi käsikirja, ohjaustyöhön ja osallisuuden vahvistamiseen.

Suomessa työttömyys koskettaa satojatuhansia ihmisiä. Se on paitsi yksilön kriisi, myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta haaste, joka vaikuttaa laajasti hyvinvointiin, palvelujärjestelmän kuormitukseen ja osallisuuden toteutumiseen.

Toukokuussa 2025 työllisiä oli Suomessa 2 626 000 ja työttömiä 308 000. Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste arvioi käännettä parempaan vuoden 2026 alussa mutta pitkäaikaistyöttömyyden riskin arvioidaan kasvavan. Samalla työnhakijan oikeuksiin liittyy velvollisuuksia, kuten aktiivinen työnhaku ja palveluihin osallistuminen työttömyysetuuden ehtona.

Vaikuttava tuki pitkäaikaistyöttömyydessä syntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen ja työllisyyspalvelujen rajapinnassa. TE-palvelut siirtyivät kunnille 1.1.2025, ja työllisyyspalveluista tuli osa kuntien peruspalveluja. Muutos luo sekä riskejä että mahdollisuuksia yhteistyölle. Kun palvelut integroidaan pysyviksi rajapinnoiksi (esimerkiksi ryhmämuotoinen, osallistujalähtöinen luontotoiminta), voidaan madaltaa osallistumiskynnystä, tukea toimijuutta ja kiinnittää haavoittuvia ryhmiä palveluihin.

On tärkeää, että työllisyyspalveluissa huomioidaan sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmat.

Näiden lukujen ja yhteiskunnallisten vaikutusten valossa on entistä tärkeämpää tarkastella, millaiset tukirakenteet ja palvelut voivat tehokkaimmin vastata pitkäaikaistyöttömyyden haasteisiin. On tärkeää, että työllisyyspalveluissa huomioidaan sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmat, ja pyritään tukemaan yksilön toimijuutta, osallisuutta sekä hyvinvointia laaja-alaisesti. Suomessa meneillään olevien työllisyyspalveluiden muutosten keskellä on oiva mahdollisuus kehittää uusia, tukevia toimintamalleja.

Tässä artikkelissa pohditaan, miten luontolähtöinen ryhmätoiminta voi vahvistaa pitkäaikaistyöttömien toimijuutta ja auttaa heitä tunnistamaan omat vahvuutensa. Esimerkkinä toimii Turun ammattikorkeakoulun OmaTuki-hanke, jossa luontolähtöisiä menetelmiä on sovellettu osatyökykyisten ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi Varsinais-Suomessa.

 

Työttömyys ja toimijuuden kriisi

Kun työ arjesta katoaa, katoavat usein myös arjen rytmi, sosiaaliset suhteet ja tunne siitä, että on tarpeellinen. Tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt työttömyys ja epävarmuus työtilanteesta voivat lisätä sekä henkisiä että fyysisiä oireita ja heikentää terveyttä ja tyytyväisyyttä elämään.

Toimijuus, joka on kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä saattaa horjua tällaisessa tilanteessa. Banduran sosiaalikognitiivisen teorian mukaan toimijuus tarkoittaa kykyä asettaa tavoitteita, suunnitella ja arvioida omaa toimintaa sekä oppia ja vahvistua yhdessä muiden kanssa. Lisäksi toiminta voi nojata sijaistoimijuuteen (toiset auttavat) ja kollektiiviseen toimijuuteen (ryhmän voima). Elämänkulun näkökulma muistuttaa, että toimijuutta rajaavat myös rakenteet ja että arjen “pieni toimijuus” (rutiinit, pienet teot) voi silti kantaa.

 

Miksi luonto? Tutkimusnäyttö hyvinvointivaikutuksista

Luonto auttaa vähentämään arjen kuormitusta ja edistää palautumista. Tutkimusten mukaan luonnossa oleilu voi laskea sykettä ja verenpainetta sekä vähentää stressiä.

Luonnon vaikutukset näkyvät monella tavalla:

  • altistumme vähemmän haitallisille asioille
  • mieli ja keho palautuvat
  • liikumme enemmän
  • kohtaamme muita ihmisiä ja
  • kehomme puolustusjärjestelmä vahvistuu.

Kun stressi helpottaa, jaksamme paremmin hallita arkea. Se on juuri sitä, mitä toimijuus tarvitsee.

Tuoreen kansainvälisen katsausartikkelin mukaan vaikuttavat luontolähtöiset toimintatavat eli interventiot (Nature-Based Interventions, NBI) ovat yleensä moniosaisia kokonaisuuksia. Parhaiten ne toimivat, kun ympäristö on helposti saavutettavissa, toiminta on ammattilaisen ohjaamaa ja osallistujat saavat vaikuttaa suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden tekijöiden yhdistelmä tukee onnistumista ja vaikuttavuutta.

 

Miten käytännössä yhdistää luonto ja ryhmätoiminta toimijuuden tukemiseksi?

OmaTuki-hankkeessa järjestettiin pienryhmiä Turussa ja Salossa. Toiminta vietiin lähelle osallistujien arkea: helposti saavutettaviin lähiluontokohteisiin, joissa korostettiin turvallisuutta, selkeää opastusta ja esteettömyyttä.

Myös sisätiloissa luonto tuotiin mukaan kuvien ja luonnonmateriaalien avulla. Ryhmissä yhdistyivät luonto, vertaistuki ja dialogisuus, ja tapaamisissa tehtiin voimavarakeskeisiä harjoituksia sekä jaettiin yhteinen kahvi- ja välipalatauko tai evästuokio, joka vahvisti yhteisöllisyyden tunnetta.

Toiminta oli osallistujalähtöistä. Tapaamisten päätteeksi koottiin toiveet seuraavaa kertaa varten; osallistujat vaikuttivat retkikohteisiin ja teemoihin, mikä lisäsi sitoutumista ja harjoitutti Banduran kuvaamia toimijuuden taitoja (pienet tavoitteet, ennakointi, itsesäätely ja reflektointi).

Tiivistetysti OmaTuki -hankkeessa noudatettiin ryhmäkerroilla seuraavia periaatteita:

  • Ympäristö: saavutettava, turvallinen, moniaistinen lähiluonto ja luontoelementit sisätiloissa.
  • Toiminta: aktiivinen, ammatillisesti ohjattu, vertaistukea vahvistava.
  • Osallistujat: yhteissuunnittelu joka tapaamisen jälkeen.
  • Tavoite: vahvistaa niin henkilökohtaista kuin sijais- kuin kollektiivista toimijuutta arjen tasolla.

Palautteet ryhmistä olivat myönteisiä. Osallistujat kuvasivat rytmin ja sisällön löytymistä arkeen, osallisuuden vahvistumista sekä vertaistuen merkitystä.

 

Katse tulevaan – käsikirja ohjaustyön tukena

OmaTuki-hankkeen pohjalta syntynyt Uuden äärellä – Ryhmänohjaajan opas hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi tarjoaa konkreettisia menetelmiä ja ohjeita ryhmätoiminnan toteuttamiseen.

Käsikirja toimii arvokkaana työkaluna ammattilaisille, jotka haluavat tukea osatyökykyisten ja työttömien toimijuutta käytännönläheisesti ja osallistujalähtöisesti.

Luontolähtöiset, digitaaliset ja voimavarakeskeiset menetelmät ovat suunniteltu muunneltaviksi eri ryhmille ja tilanteisiin. Käsikirja auttaa ohjaajia rakentamaan turvallisen ja merkityksellisen ryhmäprosessin, jossa jokaisen osallistujan ääni tulee kuulluksi. Se tarjoaa myös välineitä yksilö- ja etäohjaukseen sekä itsenäisiin tehtäviin.

Käsikirjaa voidaan hyödyntää laajemmin esimerkiksi työllisyyspalveluissa, järjestöjen toiminnassa tai osana koulutuksia. Se tukee menetelmällisyyden juurtumista osaksi arjen ohjaustyötä ja tarjoaa rakenteen, jonka avulla pienistä teoista voi kasvaa suuria vaikutuksia- kohti osallisuutta, hyvinvointia ja työelämää.

OmaTuki-hankkeen kokemukset osoittavat, että luonto, yhteisö ja ammattimaisesti ohjattu tekeminen muodostavat vaikuttavan yhdistelmän toimijuuden vahvistamiseen. Kun tuki tuodaan lähelle arkea ja rakennetaan yhdessä osallistujien kanssa, pienet teot voivat kasvaa suureksi muutokseksi, kohti osallisuutta ja toimijuutta, joka kantaa eteenpäin.

Luonto ei ratkaise kaikkea, mutta se voi olla voimakas väline siltojen rakentamisessa takaisin yhteisöön. Jo pienillä askelilla kuten yhdessä ulkoilulla, luonnon havainnoinnilla tai merkityksellisten luontokuvien ja tarinoiden jakamisella voi olla merkittävä vaikutus yksilön hyvinvointiin, itsetuntemukseen ja elämänhallintaan.

 

Lähteet

Bandura, A. (2001). Social cognitive theory: An agentic perspective. Annual Review of Psychology, 52, 1–26. https://doi.org/10.1146/annurev.psych.52.1.1

Griep, Y., Kinnunen, U., Nätti, J., De Cuyper, N., Mauno, S., Mäkikangas, A., & De Witte, H. (2016). The effects of unemployment and perceived job insecurity: A comparison of their association with psychological and somatic complaints, self-rated health and life satisfaction. International Archives of Occupational and Environmental Health, 89(1), 147–162. https://www.researchgate.net/publication/276850978_The_effects_of_unemployment_and_perceived_job_insecurity_a_comparison_of_their_association_with_psychological_and_somatic_complaints_self-rated_health_and_life_satisfaction

Lipponen, M., Vehmasto, E., Simkin, J., Keränen, K., Räty, A., & Pursiainen, P. (2023). Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-797-6

Shrestha, T., Voon Yi Chi, C., Cassarino, M., Foley, S., & Di Blasi, Z. (2025). Factors influencing the effectiveness of nature-based interventions (NBIs) aimed at improving mental health and wellbeing: An umbrella review. Environment International, 196, 109217. https://doi.org/10.1016/j.envint.2024.109217

Tilastokeskus. 25.6.2025. Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän toukokuussa 2025 verrattuna vuoden takaiseen. Viitattu 26.6.2025. https://stat.fi/julkaisu/cm0xna6qg01dy07w39dnt3mgi

Työ- ja elinkeinoministeriö. 20.5.2025. Ennuste: Tilanne työmarkkinoilla kääntyy parempaan vuoden 2026 alussa. Viitattu 26.6.2025. https://tem.fi/-/ennuste-tilanne-tyomarkkinoilla-kaantyy-parempaan-vuoden-2026-alussa

Twohig-Bennett, C., & Jones, A. (2018). The health benefits of the great outdoors: A systematic review and meta-analysis of greenspace exposure and health outcomes. Environmental Research, 166, 628–637. https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.06.030

Vanhalakka-Ruoho, M. (2014). Toimijuus elämänkulussa – ohjaustyön perusta? Aikuiskasvatus, 34(3), 192–201. https://doi.org/10.33336/aik.94099

Kirjoittajat:
Anu Kuikkaniemi, lehtori, Turun AMK, sisältöasiantuntija OmaTuki -hankkeessa
Johanna Kurtti, lehtori, Turun AMK, sisältöasiantuntija OmaTuki -hankkeessa
Asta Salmela, Turun AMK, toimintaterapeuttiopiskelija
Maija Sjöroos, Turun AMK, toimintaterapeuttiopiskelija

Kuva: Anu Kuikkaniemi

Artikkeli on osa New Ways of Promoting Performance -tutkimusryhmän julkaisuja.
Tutustu tutkimusryhmään

 

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *