28.03.2024

Mielenterveyshaasteisiin liittyy Kaakkois-Aasiassa edelleen paljon stigmaa ja korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyshaasteet jäävät usein huomaamatta ja hoitamatta. Mielenterveyden lukutaitoa kehittämällä voidaan vähentää stigmaa sekä edistää haasteiden tunnistamista ja hoitamista. Korkeakoulut tarjoavat sopivan ympäristön tähän.

 

Mielenterveys on keskeinen osa ihmisen kehitystä, ja mahdolliset mielenterveyshaasteet vaikuttavat heikentävästi mm. yksilön työtehokkuuteen, kykyyn tavoittaa omaa osaamistaan sekä kykyyn sopeutua yhteisöön. Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyttä haastavat isot elämänmuutokset, uuteen ympäristöön sopeutuminen sekä usein myös kaukana perheestä asuminen. Diagnosoitavista mielenterveyssairauksista 75 prosenttia kehittyy varhaisaikuisuudessa.

WHO:n (2018) kansainvälisessä tutkimuksessa kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kertoi kokeneensa jonkinlaisen mielenterveyteen liittyvän ongelman. Koronapandemian aikainen etäopiskelu sekä sairastumisen pelko heikensivät opiskelijoiden mielenterveyttä entisestään.

 

Kaakkois-Aasian korkeakouluopiskelijoilla on haasteita mielenterveydessä

 

Yleisimmät Kaakkois-Aasian korkeakouluopiskelijoiden kohtaamat mielenterveyshaasteet ovat erilaisia masennus- ja ahdistusoireita. Lisäksi opiskelijat kärsivät itsetuhoisuudesta, syömishäiriöistä, post-traumaattisista stressihäiriöistä sekä runsaan alkoholinkulutuksen tai internetin käytön aiheuttamista ongelmista.

Eräässä Aasiassa toteutetussa kvantitatiivisessa tutkimuksessa puolet opiskelijoista arvioi mielenterveytensä heikoksi. Lisäksi 26 prosenttia raportoi itsetuhoisista ajatuksista. Opiskelijoiden mielenterveyshaasteet heikentävät kykyä keskittyä ja oppia. Ne vaikuttavat siten opintomenestykseen ja lisäävät opintojen keskeyttämisen riskiä.

 

 

Mielenterveyshaasteiden esiintyvyys opiskelijoilla on maailmanlaajuisesti samalla tasolla, mutta Kaakkois-Aasiassa, kuten muissakin alemman tulotason maissa, hoitoon hakeudutaan merkittävästi ylemmän tulotason maita vähemmän. Syynä voidaan pitää vaikeutta hakeutua hoitoon, mutta myös matalan kynnyksen ja opiskelijaystävällisten palveluiden heikkoa saatavuutta. Mielenterveyttä ei juuri terveydenhuollossa priorisoida.

 

Mielenterveyshaasteisiin liittyy edelleen voimakasta stigmaa

 

Hoitoon hakeutumisen hankaluutta Aasian kehittyvissä maissa selittää voimakas stigma mielenterveyshaasteista kärsiviä sekä myös mielenterveysammattilaisia kohtaan. Esimerkiksi Vietnamissa mielenterveyshaasteiden syyt nähdään usein huonona karmana tai rangaistuksena pahoista teoista. Mielensairauksia ei nähdä oikeina sairauksina: usein ajatellaan, että yksilö voi parantua niistä tahdonvoimalla.

Mielenterveyden ongelmista kärsiviä pidetään myös usein vaarallisina ja perheen maineelle haitallisina. Psykiatrista hoitoa sekä lääkitystä pidetään enemmän haitallisena kuin hyödyllisenä. Korkeakouluopiskelijat hakeutuvatkin mielenterveysasioissa ennemmin läheisten kuin ammattilaisten luokse.

Mielenterveyden lukutaito voidaan määritellä kykynä saavuttaa ja ylläpitää mielenterveyttä, ymmärtää haasteita ja hoitoa, vähentää mielenterveyshaasteiden stigmaa sekä edistää avun hakemista. Nuorten mielenterveyden lukutaidon lisääminen on erityisen merkityksellistä, jotta mielenterveyshäiriöt tunnistetaan ajoissa, jolloin niitä voidaan hoitaa. Erilaisilla koulu- ja opiskeluympäristön tarjoamilla interventioilla opiskelijoiden mielenterveyden lukutaitoa voidaan edistää.

 

Korkeakouluissa piilee huomattavia voimavaroja

 

Muodollisen koulutuksen lisäksi korkeakouluympäristössä opiskelijoiden persoonallisuus ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Korkeakoulut ovat siis avainasemassa mielenterveyttä edistävinä toimintaympäristöinä, jotka voivat tarjota opiskelijoille matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita.

Korkeakouluilla on suuri vastuu vähentää aktiivisesti mielenterveysongelmien stigmaa ja ennaltaehkäistä mielenterveyshäiriöitä. Ne voivat myös tarjota varhaisen vaiheen interventioita sekä auttaa tarvittaessa saumattomasti tiiviimmän tuen piiriin. Jotta korkeakoulujen voimavaroja voidaan hyödyntää ja rakentaa niistä kestäviä mielenterveyttä edistäviä toimintaympäristöjä, tarvitaan kokonaisvaltaista ja yhtenäistä lähestymistapaa.

 

MentalHigh -hanke kehittää korkeakoulujen valmiuksia edistää mielenterveyttä

 

MentalHigh –  Raising Mental Health Awareness at Higher Education Institutes in Europe and Southeast Asia  -hankkeessa on useita korkeakoulutoimijoita. Mukana ovat Hampurin ammattikorkeakoulu Saksassa, Jaumen yliopisto Espanjassa, Turun ammattikorkeakoulu sekä viisi yliopistoa Vietnamissa sekä kaksi Kambodzassa.

MentalHigh-projektin tavoite on kehittää Vietnamin ja Kambodzan korkeakoulujen valmiuksia edistää mielenterveyttä. Pitkän aikavälin tavoite on muuttaa korkeakoulut terveyttä edistäviksi ympäristöiksi, joissa sekä henkilökunnalla että opiskelijoilla on mahdollisuus menestyä parhaalla mahdollisella tavalla. Projektin päätuloksena kehitetään digitaalinen mielenterveysalusta vastaamaan korkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin.

Mielenterveyden lukutaitoa, avun hakemista sekä digipalveluiden käyttämistä kartoitettiin fokusryhmähaastatteluilla kaikissa korkeakouluissa Vietnamissa ja Kambodzassa. Haastateltavina olivat päättäjät, korkeakouluhenkilökunta, tukipalveluiden henkilökunta sekä opiskelijat. Haastateltavien on usein ryhmätilanteissa helpompi tunnistaa ja selventää näkemyksiään kuin yksilöhaastatteluissa. Ryhmän avulla voidaankin rikastuttaa kuvailua esimerkiksi rohkaisemalla yksilöitä kommentoimaan, selittämään, olemaan eri mieltä ja jakamaan näkemyksiään.

Hankkeessa Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijat vastaavat Vietnamin ja Kambodzan yhteistyökumppaneiden kouluttamisesta fokusryhmähaastatteluiden toteuttamiseen sekä aineiston temaattiseen analysoimiseen.

Vietnamin ja Kambodzan yhteistyökumppanit jakavat digitaalisten interventioiden oikeudet ja lisenssit, joita ylläpidetään vähintään viisi vuotta projektin päättymisen jälkeen. Näin voidaan taata hankkeen tulosten merkittävä ja pitkäaikainen vaikutus korkeakouluissa projektin päättymisen jälkeenkin. Projektin tulosten odotetaan edistävän alueellisen hallinnon, rauhan, turvallisuuden sekä inhimillisen kehityksen painopisteitä Aasiassa.

 

 

Lähteet

 

Auerbach, R., Alonso, J., Cuijpers, P., Ebert, D., Hasking, P., Nock, M., Stein, D.,  Mortier, P., Bruffaerts, R., Benjet, C., Demyttenaere, K., Green, J., Murray, E., Pinder-Amaker, S., Sampson, N., Vilagut, G., Zaslavsky, A., Kessler, R. & WHO WMH-ICS Collaborators (2018) WHO World Mental Health Surveys International College Student Project: Prevalence and Distribution of Mental Disorders. Journal of Abnormal Psychology 127(7), 623–638. DOI:10.1037/abn0000362.

Backhaus, I., Fitri, M., Ngo, HT., Lin, L., Yamanaka, A., Alhumaid, MM., Qin, L., Khan, A., Fadzullah, N. & Khoo, S. (2023) Mental Health, Loneliness, and Social Support Among Undergraduate Students: A Multinational Study in Asia. Asia Pacific Journal of Public Health 4(35), 244–250. DOI: 10.1177/10105395231172311

Dessauvagie, A., Dang, H-M., Nguyen, T. & Groen, G. (2021) Mental Health of University Students in Southeastern Asia: A Systematic Review 2–3(34). DOI: 10.1177/10105395211055545

Dessauvagie, A., Dang, H-M., Truong, T., Nguyen, T., Nguyen, BH, Cao, H., Kim, S. & Groen, G. (2022) Mental Health Literacy of University Students in Vietnam and Cambodia. International Journal of Mental Health Promotion 3(24), 443–456. DOI: 10.32604/ijmhp.2022.018030

Kamimura, A., Trinh, H., Johansen, M., Hurley, J., Sin K. & Nguyen, H. (2018) Perceptions of mental health and mental health services among college students in Vietnam and the United States. Asian Journal of Psychiatry 37, 15–19. DOI: 10.1016/j.ajp.2018.07.012

Nguyen, BD., Tran, BT. & Nguyen TMA. (2023) Public stigma and attitudes towards seeking professional psychological help of undergraduate Psychology students and students of other majors in Hanoi, Vietnam. Asia Pacific Journal of Counselling and Psychotherapy 14(2), 97–111. DOI: 10.1080/21507686.2023.2278741

Tausch, A. & Menold, N. (2016) Methodological Aspects of Focus Groups in Health Research: Results of Qualitative Interviews with Focus Group Moderators. Global Qualitative Nursing Research 2, 1–12. DOI: 10.1177/2333393616630466