–Puhukaa hoitotyöstä ihmisille, kertokaa mitä sairaanhoitajat tekevät, olkaa rohkeita ja aktiivisia, astukaa esiin, kehottaa ICN 2025 -kongressin ydinviesti.

Kuvittele sali, jossa puheensorinasta kantautuu satojen kielten vivahteita, mutta kaiken yhdistävänä voimana on hoitotyö ja sairaanhoitajien globaali yhteisö. CARE-tutkimusryhmän tiimi pääsi osaksi tätä inspiroivaa tunnelmaa. Tapahtuman järjesti kansainvälinen sairaanhoitajajärjestöjen kattojärjestö International Council of Nurses (ICN) yhteistyössä Suomen sairaanhoitajien kanssa 9.6.–13.6.2025 Helsingin messukeskuksessa sopivasti Suomen sairaanhoitajien 100-vuotisjuhlavuotena. Tapahtuma oli loppuunmyyty ja suurin tähän asti Suomessa järjestetyistä hoitotyön kansainvälisistä kongresseista. Osallistujia oli lähes 7000 yli 130 maasta. CARE-tutkimusryhmällä oli vahva edustus konferenssissa: neljä posteriesitystä, yksi suullinen posteriesitys sekä lisäksi tutkimusryhmän vetäjä oli kutsupuhuja Sairaanhoitajien Koulutussäätiön omassa tutkimusrahoitukseen liittyvässä sessiossa.

ICN:n maailmankongressi teki 2025 historiallisesti paluun Helsinkiin sadan vuoden jälkeen. Edellinen kongressi järjestettiin Suomessa kesällä 1925, jolloin Sophie Mannerheim toivotti osallistujat tervetulleiksi ICN:n puheenjohtajana. Nyt, vuosisataa myöhemmin, Suomen Sairaanhoitajilla oli suuri kunnia isännöidä tapahtumaa, jonka teemana oli Nursing Power to Change the World. (Suomen sairaanhoitajat 2024.)

Kongressin teema kiteytti vahvasti sen, kuinka keskeisessä roolissa sairaanhoitajat ovat globaalien sosiaali- ja terveysalan haasteiden ratkaisemisessa. Sairaanhoitajat eivät ole vain hoitotyön arjen asiantuntijoita vaan myös keskeisiä toimijoita kestävien, tasa-arvoisten ja vaikuttavien terveyspalveluiden rakentamisessa sekä terveyspolitiikan muovaamisessa kaikilla hallinnon tasoilla. (ICN Congress 2025.) Sairaanhoitajien on rohkeasti osallistuttava työtään koskeviin keskusteluihin eri foorumeissa ja nostettava esille omaa osaamistaan. Hoitotyön ja laajemmin terveysalan johtamisen eri näkökulmat ja tasot korostuivat konferenssin sessioiden teemoissa ja sisällöissä. Konferenssin yhteydessä julkistettiin myös uusi määritelmä sairaanhoitajasta ja hoitotyöstä (ICN 2025). Lisäksi useissa esityksissä viitattiin Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n yhdessä ICN:n kanssa 2025 julkaistuun päivitettyyn State of Nursing 2025 -raporttiin (WHO Report 2025), joka on yksi keskeisimpiä sairaanhoitajien työn ja hoitotyön nykytilaa ja tulevaisuuden suuntaviivoja kuvaava dokumentti. WHO:n tietokannasta löytyy myös Suomea koskeva sivun mittainen infograafi (WHO 2025).

Sairaanhoitajien kliinisten urapolkujen ja laajavastuisten tehtävänkuvien edistäminen on tärkeää

Yksi kongressin keskeisistä ja ajankohtaisista viesteistä oli se, että on aika panostaa sairaanhoitajien kliinisiin urapolkuihin ja laajavastuisiin tehtävänkuviin maailmanlaajuisesti.  Eletään ratkaisevaa hetkeä, jossa sairaanhoitajien rooleja on tarkasteltava uudelleen ja päivitettävä vastaamaan muuttuvia terveydenhuollon tarpeita. WHO:n edustaja esitteli kongressissa tuoreimman State of the World’s Nurses 2025 -raportin ydinsisältöjä. Raportti korostaa sairaanhoitajien laajavastuisten tehtävänkuvien ja hoitotyön johtamisen ratkaisevaa merkitystä kestävien ja vaikuttavien terveyspalveluiden kehittämisessä ja turvaamisessa.

Sairaanhoitajat ovat investointi, johon sijoittamalla tuotetaan hyvinvointia yhteiskunnan kaikille tasoille.

Raportin ja kongressissa esitellyn tutkimusnäytön mukaan laajavastuisten tehtäväkuvien (Advanced Practice Nursing, APN) kehittäminen eri maissa on yhteydessä siihen, että terveyspalvelut ovat saavutettavampia, vaikuttavampia ja laadukkaampia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä tehtäväkuvat tukevat hoitoon pääsyä, parantavat hoidon laatua ja vaikuttavat myönteisesti niin potilastuloksiin, ammattilaisten työoloihin kuin koko organisaation toimintaan. Lisäksi APN-roolit (Nurse Practitioner, NP; Clinical Nurse Specialist, CNS) edistävät kustannustehokasta ja vaikuttavaa palvelutuotantoa eri terveydenhuollon ympäristöissä. Samalla kuitenkin korostettiin tarvetta yhdenmukaistaa laajavastuisten roolien määrittelyä, koulutusta ja sääntelyä sekä vaikuttaa aktiivisesti kansallisella ja kansainvälisellä politiikan tasolla, jotta tehtävät saadaan vakiinnutettua osaksi terveydenhuollon rakenteita globaalisti. Yhdenmukaistamista ja vakiinnuttamista voidaan edistää EFN:n (European Federation of Nurses Association) APN-työryhmän julkaiseman työkalupakin avulla. Se sisältää muun muassa mallin laajavastuisen hoitotyön tehtävien käyttöönottoon eri maissa sekä etenemissuunnitelman onnistuneen käyttöönoton tueksi. Suomessa roolit on käännetty muotoon asiantuntijasairaanhoitaja (NP) ja kliinisen hoitotyön asiantuntija (CNS).

Teema tuntui erityisen merkitykselliseltä meille CARE-tiimiläisille. CARE-tutkimusryhmä on aktiivisesti mukana monissa APN-verkostoissa ja työryhmissä sekä tekee TKI-työtä alalla. Olemme esimerkiksi mukana tässä muutoksessa kehittämässä asiantuntijasairaanhoitajien tehtävänkuvia ja kliinisiä urapolkuja yhteistyössä Länsirannikon hyvinvointialueiden ja alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Turun ammattikorkeakoulu määritteli sairaanhoitajien kliinisten urapolkujen edistämisen ja laajavastuisten tehtävänkuvien edistämisen yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi, kun vuonna 2024 jaettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön aluekehitysrahaa. Tällä rahoituksella perustettiin alueellinen yhteistyöryhmä hyvinvointialueiden ja ammattikorkeakoulujen kesken sekä vahvistettiin yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (Nurmi ym. 2025). Kongressissa esiteltiin tämän yhteistyön tuotoksia useamman posteriesityksen voimin. On inspiroivaa huomata, miten alueellinen vaikutustyömme kytkeytyy osaksi kansainvälistä kehitystä. Olemme todellakin ajan hermolla ja vaikuttamassa laajavastuisten tehtävänkuvien kehittymiseen.

Hoitotyön johtamista pitää vahvistaa

Toisena keskeisenä teemana kongressissa nousi esiin viesti siitä, että hoitotyön profession aseman vahvistuminen ja edelleen kehittyminen edellyttää vahvaa ja näkyvää johtajuutta. Johtajuusosaaminen on yksi kulmakivistä, joiden varaan vahva ja tulevaisuuden kestävä hoitotyö rakentuu. Keskusteluissa korostui hoitotyön johtajien poliittisen vaikuttamisen rooli terveyspolitiikassa ja asiantuntijaviestinnässä. Se on avain koko ammattikunnan vahvistamiseen ja tulevaisuuden terveydenhuollon rakentamiseen.

Kertokaa, mitä teette sairaanhoitajina ja hoitotyön johtajina. Ihmiset sitä muuten tiedä. Tehkää työstänne näkyvää.

Johtajuuden rooli on keskeinen myös koulutuksen kehittämisessä, urapolkujen rakentamisessa, työolojen parantamisessa ja hoitotyön aseman vahvistamisessa osana terveydenhuollon päätöksentekoa. Kongressissa tuotiin esiin, että vaikuttava hoitotyön johtajuus edellyttää selkeää mandaattia, resursseja ja osaamista sekä ennen kaikkea tunnustusta siitä, että hoitotyön ääni kuuluu myös strategisella ja poliittisella tasolla. Hoitotyön johtajat ovat muuttaneet maailmaa vaikuttamalla lainsäädäntöön ja hoitotyön rakenteisiin Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Näissä maissa hoitajamitoitus on saatu kirjattua osavaltiotasolla lakiin ja juurrutettua osaksi päivittäistä hoitotyötä. Kongressissa esitetyt tulokset osoittavat, että mitoituksen toteutuminen on lisännyt merkittävästi potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Samalla se on vahvistanut sairaanhoitajien sitoutumista työhönsä ja edistänyt heidän työssä pysymistään. Tulokset olivat siis vaikuttavia.

Keskustelut kongressissa toivat selkeästi esiin sen, että johtajuus on ratkaiseva tekijä, kun halutaan parantaa työoloja, kehittää koulutusta, rakentaa urapolkuja ja vahvistaa hoitotyön asemaa osana terveydenhuollon päätöksentekoa. Tämä edellyttää osaamista. Meillä kehittämisen ja johtamisen Master-koulutusohjelmassa koulutetaan sote-palveluihin johtamisen ja kehittämisen asiantuntijoita vaikuttamaan hoitotyön toteutukseen ja sen laatuun moninaisissa esihenkilö- ja asiantuntijarooleissa. Konferenssin antia on mahdollista hyödyntää myös heidän koulutuksessaan/opetuksessaan.

Digitalisaatio ja tekoäly tuo haasteita

Kolmantena teemana konferenssissa oli digitalisaatio ja sen hyödyntäminen koulutuksessa ja kliinisessä työssä. Huomio kiinnittyi vilkkaaseen tutkimukseen erityisesti Aasian maissa. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kaikilta osin tutkimuksen ja tutkimusetiikan taso ei Aasiassa ole eurooppalaista vastaavalla tasolla.

Kongressissa käydyssä globaalissa keskustelussa nousi esiin seikkoja, joihin tulee kiinnittää huomiota digitalisaation lisääntyessä hoitotyössä. Erityisesti korostettiin koulutuksen merkitystä niin hoitohenkilöstön kuin potilaidenkin osalta. Hoitajien tekoälyosaamisen kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia hoitotyön toteuttamiseen, hoidon seurantaan ja arviointiin sekä samalla tukee potilaiden omaa aktiivisuutta hoitoon osallistumisessa. Huomionarvoista on myös tekoälyn rooli ennustamisessa ja ennakoinnissa, toimintamallien luomisessa ja terveydenhuollon prosessien tehostamisessa. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa sairaanhoitajaa vaan sen merkitys korostuu kehityksen tukemisessa ja uusien ratkaisujen suunnittelussa. Onkin kriittisen tärkeää, että sairaanhoitajat osallistuvat aktiivisesti teknologioiden kehittämiseen ja ovat mukana niissä pöydissä, joissa tulevaisuuden palveluja muotoillaan, jotta ratkaisut palvelevat aidosti sekä potilaita että hoitotyön tarpeita.

Tekoälyn yleistyessä on tärkeää kiinnittää huomiota myös hoitotyössä käytettävien algoritmien turvallisuuteen ja eettisyyteen. Niiden tulee olla läpinäkyviä, syrjimättömiä ja potilasturvallisuutta varmistavia. Uusien innovaatioiden kehittämistä tulee tukea mutta samalla turvata potilaiden oikeudet ja tietosuoja. Tekoäly on tullut jäädäkseen hoitotyön koulutukseen, tutkimukseen ja käytäntöön. Olennaista on ottaa tekoäly haltuun ja hyödyntää sen mahdollisuuksia, kuitenkin kriittisesti arvioiden ja huomioiden myös sen käyttöön liittyvä luonnonvarojen kulutus.

Suomessakin kansallisessa keskustelussa on korostettu digitalisaation mahdollisuuksia esimerkiksi kotiin vietävissä palveluissa. Näiden palvelujen toimivuus edellyttää kuitenkin luotettavaa digitaalista infrastruktuuria. Se mahdollistaa esimerkiksi etäseurannan, kotona tapahtuvan hoidon sekä yksilöllisten hoitopolkujen tukemisen nykyaikaisin teknologisin ratkaisuin.

CARE-tutkimusryhmän esitykset

CARE-tutkimusryhmän jäsenillä oli useita posteriesityksiä, jotka käsittelivät muun muassa asiantuntijasairaanhoitajien tehtävänkuvien kehittämistä, Länsirannikon alueellista yhteistyötä sairaanhoitajan kliinisten urapolkujen edistämiseksi sekä Pohjois- ja Baltian maiden APN-opettajien verkoston yhteistyötä  Tutkimusryhmän vetäjä, johtava yliopettaja Virpi Sulosaari, piti kongressissa kaksi puheenvuoroa, joissa hän käsitteli kansainvälistä järjestöjen yhteistyötä ja hankesuunnitelman tekemistä kokemusperustaisesti. CARE-ryhmästä mukana oli digitalisaatioon liittyen posteripuheenvuoro DigiCanTrain-hankkeesta (DigCanTrain 2025). Hankkeessa edistetään syöpää sairastavien hoidossa työskentelevien ammattilaisten digitaalista osaamista.

Lopuksi

Kokemus ICN 2025 -kongressissa oli unohtumaton ja vielä erityisemmäksi sen teki se, että saimme olla mukana tapahtumassa juuri Suomessa, Helsingissä. Oli mahdollisuus kohdata kollegoita eri puolilta maailmaa, verkostoitua, jakaa kokemuksia, oppia uutta ja tuoda CARE tutkimusryhmän osaamista näkyväksi kansainvälisesti. Samalla saimme arvokkaita eväitä tulevaisuuteen, joita voimme hyödyntää opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa. Lähdimme ICN 2025-kongressista kotiin inspiroituneina ja ylpeinä siitä, että saamme olla osa tätä kansainvälistä sairaanhoitajayhteisöä ja edustaa professiota, joka todella muuttaa maailmaa.

Lähteet

DigiCanTrain Forum: Empowering the Future of Cancer Care – Digital Competence and Collaborative Practice  https://digicantrain.turkuamk.fi/

ICN Congress 2025. Helsinki ICN Congress – Nursing Power to Change the World 9 – 13 June, 2025. https://www.icn.ch/events/icn-congress-2025-helsinki

ICN 2025. ICN’s New Definition of Nurse and Nursing is a Global Milestone in Professional Identity. https://www.icn.ch/news/icns-new-definition-nurse-and-nursing-global-milestone-professional-identity

Nurmi, S-M., Haavisto, A-M, Berg, J., Kuusisto, H., Pernaa, H-K. & Sulosaari, V. 2025.Sairaanhoitajien kliinisten urapolkujen edistäminen Länsirannikon alueellisessa yhteistyössä. Talk Reports. Turun AMK. https://talk.turkuamk.fi/report/sairaanhoitajien-kliinisten-urapolkujen-edistaminen-lansirannikon-alueellisessa-yhteistyossa/

WHO 2025: National health Work Force Accounts Data Portal. https://apps.who.int/nhwaportal

WHO report 2025. State of the world’s nursing report 2025. https://www.who.int/publications/i/item/9789240110236