23.01.2023

Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa, U-sotessa, toteutettiin kehittämisprojekti, jonka myötä käynnistettiin avosairaanhoidon hoitajavastaanotto verenpainetautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille. Projektin ansiosta potilaan polku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sekä jatkohoitoon toimii paremmin.

Väestön ikääntyessä pitkäaikaissairauksien ja monisairaiden määrän lisääntyminen on kasvava haaste. Pitkäaikaissairaiden potilaiden seuranta- ja kontaktivastuu tulee jatkossa olemaan enenevästi sairaanhoitajien vastuulla.

U-sotessa haasteena oli se, että potilaan polku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon puolelle ei toiminut ongelmitta. Esimerkiksi sydämen vajaatoimintapotilaan määräaikaiskontrollit saattavat viivästyä tai unohtua, kun hoitosuhde erikoissairaanhoidossa päättyy. Oli myös tarpeen suunnitella sitä, miten lääkäriajat saadaan paremmin kohdennettua niille potilaille, jotka aikaa oikeasti tarvitsevat. Näin säästyy sekä aikaa että rahaa.

Itsenäisen hoitajavastaanottotoiminnan suunnitteluvaiheessa tuli yhteistyötoive myös Tyks Vakka-Suomen sairaalan sydänpolilta. Sydämen vajaatoimintapotilaan kotiuduttua sairaalasta potilas ohjattiin ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen muun muassa laboratoriokontrolleja varten. Sairastuminen ja runsas tietotulva aiheuttavat unohduksia, ja osa potilaista “putosi” pois palveluiden piiristä. Potilas ei tiennyt, keneen ottaa yhteyttä, eikä muistanut, mitä oli saanut ohjeeksi. Oman haasteensa muodostivat erilaiset potilastietojärjestelmät.

Suunnittelulla ja valmistelulla uuden toiminnan alkuun

Hoitajavastaanottotoiminnan käynnistettäessä suunniteltiin vastaanotolle ohjautuminen, ajanvaraus, hoitajavastaanoton mallikirjauspohja, konsulttilääkärin tuki sekä tilajärjestelyt.

Hoitajavastaanotto toteutettiin käytännössä niin, että muutettiin vähäisellä käytöllä ollut niin sanottu INR-poli vastaaman verenpainetautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien avosairaanhoidon vastaanotoksi. Kyseinen INR-poli oli tarkoitettu Marevan verenohennuslääkettä käyttävien potilaiden hoitajavastaanotoksi, mutta sen tarve oli vähentynyt. Marevania käyttävien potilaiden INR-pikanäytteille ei ollut entisenlaista tarvetta, koska uudet veren hyytymistä estävät lääkkeet olivat pitkälti korvanneet kyseisen lääkkeen.

Hoitosuunnitelma antaa raamit vastaanotolle

Potilaat ohjautuvat sairaanhoitajan vastaanotolle Tyks Vakka-Suomen sairaalan sydänhoitajan sisäisellä postilla lähettämän hoitopalautteen perustella tai terveyskeskuslääkärin potilastietojärjestelmään kirjaaman tiedoksi-viestin kautta. Kummassakin tapauksessa tulee olla selkeä kirjallinen hoitosuunnitelma, jotta sairaanhoitaja voi turvallisesti toteuttaa potilaan jatkohoitoa.

 

 

Hoitosuunnitelman perusteella sairaanhoitaja ottaa yhteyttä potilaaseen joko soittamalla tai lähettämällä kutsukirjeen suunnitelmassa suositellun ajan kuluttua. Hoitaja käy potilaan kanssa hoitoon liittyvä keskustelun joko puhelimitse tai vastaanotolla.

Keskustelussa käydään läpi potilaan nykytilanne hyödyntäen mallikirjauspohjaa ja sovitaan, miten hoito etenee sekä milloin ja miten jatkokontrolli tullaan järjestämään. Sairaanhoitajalla on mahdollisuus konsultoida lääkäriä vastaanoton aikana tai sen jälkeen.

Mallikirjauspohja sujuvoittaa vastaanottoa

Hoitajavastaanoton mallikirjauspohja toimii vastaanoton aikana tarkistuslistana. Mallikirjauspohja sujuvoittaa ja ohjeistaa jokaista hoitajavastaanoton sairaanhoitajaa toimimaan vastaanotolla samankaltaisesti. Vastaanoton sisältöä ohjaa luonnollisesti myös Käypä hoito -suositus.

Mallikirjauspohjan sisältö:

• tulosyy
• diagnoosi
• laboratoriovastaukset
• suvun sairaudet
• esitiedot
• lääkkeet
• itsehoito
• nykytila
• Audit-C
• verenpaine
• pulssi
• pituus
• vyötärönympärys
• ohjaus ja neuvonta
• ravitsemus
• liikunta
• uni
• elintavat
• suunnitelma
• seuraava käynti
• käyntisyy/diagnoosi
• tiedoksi

 

 

Konsulttilääkäri hoitajan tukena

Itsenäisen hoitajavastaanoton tukena toimii konsulttilääkäri. Konsulttilääkäritoiminta aloitettiin 6. kesäkuuta vuonna 2022. Sen tarkoituksena on helpottaa lääketieteen kandidaattien, vastavalmistuneiden lääkäreiden sekä hoitajien kynnystä pyytää apua kokeneemmalta lääkäriltä.

Konsulttilääkärillä ei ole varsinaista potilasvastaanottoa konsultointipäivänä, vaan hänet tavoittaa helposti puhelimitse tai Teamsilla esimerkiksi hoidon tarpeen arviointiin. Konsulttilääkärin kanssa voidaan yhdessä pohtia, pitääkö potilaalle varata vastaanottoaika vai voidaanko asia hoitaa jollain muulla tavalla. Konsulttilääkäritoiminnalla mahdollistettiin se, että vastaanottoa pitävien lääkäreiden työ ei keskeydy.

Kesän 2022 aikana tehtiin huonejärjestelyjä, jotta konsulttilääkärin toimintaa pystyttiin tehostamaan entisestään. Itsenäistä vastaanottoa pitävän sairaanhoitajan huoneet ovat konsulttilääkärin huoneen läheisyydessä.

 

 

Potilaspalautetta kehittämisen tueksi

Hoitajavastaanoton alkuvaiheessa potilailta kerättiin palautetta palautekyselyllä. Kyselyllä selvitettiin, miten potilaat ohjautuvat vastaanotolle, saivatko he vastaanotolla riittävästi tietoa, tulivatko he riittävästi kuulluiksi ja miten jatkohoito järjestyi.

Tulosten perusteella vastanotolle saavuttiin yleensä terveyskeskuslääkärin lähettämänä ja jatkoon ei aina tarvittu uutta vastaanottoaikaa, välillä puhelinaika oli riittävä. Tuloksia hyödynnettiin sairaanhoitajan vastaanoton toiminnan kehittämisessä, ja se tullaan tekemään uudelleen, kun toiminta on vakiintunut.

 

 

Lainsäädäntö mahdollistaa joustavan työnjaon terveydenhuollossa

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää terveydenhuollon toiminnan olevan laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Lainsäädäntö mahdollistaa joustavan työnjaon eri ammattiryhmien välillä.

Kaikkien ammattiryhmien osaamista on järkevää hyödyntää tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Sairaanhoitajien laajavastuisilla ja itsenäisillä toimenkuvilla pyritään helpottamaan potilaiden hoitoon pääsyä, ohjaamaan lääkärien työaikaa lääketieteellisesti vaativampien potilaiden hoitoon sekä säästämään terveydenhuollon kustannuksia.

Terveydenhuollon työnjakoa voidaan joustavoittaa tehtävänkuvia laajentamalla tai syventämällä. Tehtäviä voidaan myös delegoida tai luoda uudenlaisia tehtäviä.

Sairaanhoitajan vastaanotolla kartoitetaan potilaan kokonaistilanne

Sairaanhoitajan vastaanotot ovat tärkeä osa toimivaa palveluketjua. Toimintamalleina ovat kiireettömät vastaanotot sekä kiire- ja akuuttivastaanotot.

Kiire- ja akuuttivastaanotoilla potilaat ohjautuvat ensin sairaanhoitajalle ja vasta hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen konsultoidaan tarvittaessa lääkäriä joko etänä tai niin, että lääkäri tulee paikalle. Hoitajavastaanotoilla pyritään selvittämään potilaan kokonaistilanne perusteellisesti.

Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnan osalta potilaiden palaute on yleensä ollut positiivista. Sairaanhoitajan vastaanottoa on pidetty usein kokonaisvaltaisempana kuin lääkärin vastaanotolla käyntiä, koska sairaanhoitajalla on ollut enemmän aikaan potilaalle ja vastaanotolle on päässyt nopeammin.