16.09.2024

Ohjauksen avulla mahdollistetaan nuoremmille opiskelijoille toistoja sekä madalletaan kynnystä kysyä epävarmoista asioista omalta lähiohjaajalta. Ohjausta tehdään Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutuksen lähes kaikkien erikoisalojen harjoitteissa.

Työhyvinvoinnin edistäminen ja työssä tukeminen on jokaisen työnantajan velvollisuus (STM n.d.). Terveysalalla työskentelevän työnkuva saattaa vaihdella hyvin paljon, mutta lähes varmaa on, että jokainen potilastyötä tekevä perehdyttää opiskelijaa tai kollegaa jossakin työuransa vaiheessa.

Terveysalalla työskentely kuormittaa työntekijöitä välillä niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja samalla alaa haastaa jatkuva henkilöstövaje (Työturvallisuuskeskus n.d.). Alan houkuttelevuus on lähivuosina kokenut mittavia kolahduksia muun muassa koronan sekä palkkaukseen liittyvien epäkohtien vuoksi, eikä tilanne tai haasteisiin liittyvä keskustelu näytä rauhoittuvan.

Se, että työ terveysalalla itsessään koetaan merkitykselliseksi, on voimavara, minkä varaan voidaan rakentaa paljon. Yksin se ei kuitenkaan riitä, vaan työolojen ja ympäristön tulee olla sellainen, että merkityksellisen työn tekeminen hyvin, on aidosti mahdollista. (Tevameri, 2021.) Se, miten alan houkuttelevuutta tulevaisuudessa edistetään, vaatii paljon työtä, mutta erityisen tärkeää on säilyttää mielekäs, hyväksyvä sekä turvallinen työympäristö niille, jotka jo alalla toimivat.

Muuttuva ympäristö edellyttää osaavaa ohjausta

Terveysalalla työympäristöt muuttuvat jatkuvasti ja uuteen perehtyminen on osa arkipäivää. Ensisijaisen tärkeää on myös osata tunnistaa keinot, joilla muutoksen vaiheita ja prosesseja sujuvoitetaan (Kangasniemi, ym. 2018). Ohjaajana toimiminen on jokaisen terveydenhuollon parissa työskentelevän velvollisuus (Terveydenhuoltolaki 1326/2010), mutta vain harvoin ohjaustaitojen kehittämiseen tarjotaan lisää perehdytystä tai koulutusta.

Ohjaaminen ei ole aina helppoa. Tilanteeseen tuo lisää haastetta ja stressiä usein kiire sekä muun muassa perehtyvän epävarmuudesta johtuva jännitys. Ohjattava on ohjaajalle pääsääntöisesti täysin vieras. Vain harvoin ohjaajalla on etukäteen tietoa opiskelijan osaamisesta tai siitä, miten hän toimii potilaan seurassa.

Ohjaus vaatii tilanteen hallintaa, kontrollointia ja tarvittaessa nopeaa reagointia.

Ohjaajan rooli edellyttää ohjaajalta monipuolista ammatillista ja pedagogista osaamista, mutta myös reflektiota ja ihmissuhdetaitoja. Ohjaajan tulee yrittää tukea opiskelijan oppimista huomioimalla aiemmin hankittua osaamista ja yksilöllisiä ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä. (Ruuskanen, ym.2018.)

Ohjaajan tulee olla jatkuvasti silmä tarkkana ja tarvittaessa reagoida nopeasti myös paikkaamaan ohjattavan erheitä. Ohjaus vaatii tilanteen hallintaa, kontrollointia ja tarvittaessa myös nopeaa reagointia. Tietyissä ammattiryhmissä opiskelijoiden ohjaajat saavat tästä vastuullisesta tehtävästä myös erillisen korvauksen (JHL 2020), mutta terveydenhuollossa tämä ei ole tavallista.

Ohjausosaamiseen kiinnitettävä yhä enemmän huomiota

Ohjaukseen vaikuttaa paljon ohjaajan asenne. Asenne ohjaukseen muodostuu pitkälti aiempien ohjauskokemusten pohjalta ja on suoraan liitoksissa tunteisiin, käyttäytymiseen, ratkaisuihin ja valintoihin. (Kangasniemi ym. 2018.)

Parhaimmillaan ohjaus antaa ohjaajalle voimavaroja. Ohjattavan positiivinen asenne ja into motivoivat usein myös ohjaajaa jakamaan osaamistaan. Vastaavasti epävarmuus tai motivaation puute ohjauksessa saattaa jopa päättää opiskelijan uran alalla. (Ruuskanen, ym. 2018.) Näihin ”drop outteihin” ei terveysalalla ole varaa, ja sen vuoksi ohjaustaitoihin panostaminen on välttämätöntä.

Ohjausosaamiseen panostaminen koulutuksessa ei kuitenkaan edellytä muusta sisällöstä luopumista. Kun hyödynnetään loppuvaiheen opiskelijoita nuorempien opiskelijoiden kliinisissä harjoitteissa, edistetään vanhempien opiskelijoiden ohjaustaitojen harjaantumista sekä molempien osapuolten ammatillista kehitystä.

Useamman ohjaajan läsnäolo lisää etenkin invasiivisten harjoitteiden turvallisuutta.

Harjoituksissa ohjaajana toimiva joutuu aktiivisesti vastaamaan ohjattavan kysymyksiin sisällöstä ja vastaavasti nuorempi opiskelija saa tarttumapintaa tulevasta ammatistaan vertaisoppimisen kautta. Kaiken hyvän ohella useamman ohjaajan läsnäolo tehostaa ja lisää etenkin invasiivisten harjoitteiden turvallisuutta, sillä suurentuvien ryhmäkokojen vuoksi opettajan on entistä vaikeampaa seurata yksittäin jokaisen opiskelijan suoritusta.

Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutuksessa ohjausosaaminen on sisällytetty projektioppimisen kokonaisuuteen (Turun AMK 2023). Opiskelijoiden viimeisen vuoden käytännön harjoitteluun lukeutuvassa projektisaamisessa ulkopuolisten projektien lisäksi opiskelijat pääsevät ottamaan ohjausvastuuta nuorempien opiskelijaryhmien laboraatioharjoituksissa.

Opettaja on harjoituksissa varmistamassa turvalliset ja oikeaoppiset toimintatavat sekä ohjeistaa tuntien kulun, mutta apukädet ja silmäparit mahdollistavat tuntien sujuvan etenemisen. Ohjaajat kuin automaationa kertaavat kattavasti eri erikoisaloihin sekä muun muassa laatuun liittyviä sisältöjä.

Ohjaustaidot kehittyvät yhteistyössä

Pandemia opetti, miten sosiaali- ja terveysalla osaamistarpeita haastetaan välillä hyvin nopeasti. Aiemmin keskeisimmiksi taidoiksi nostettiin muun muassa sosiaaliset taidot ja ongelmanratkaisutaidot, mutta viimeisten vuosien jälkeen epävarmuuden sietäminen on ollut keskeinen taito työelämässä selviytymisessä (Moisanen, ym. 2020).

Vaikka perinteisten opetusmenetelmien, kuten luentojen, kautta voidaan pyrkiä poistamaan tai ainakin vähentämään tiedollista epävarmuutta, esimerkiksi ohjaustilanteisiin sekä tiimityöhön liittyvä epävarmuus ei ole millään pedagogisella ratkaisulla poistettavissa. Epävarmuutta tulee kokea ja elää, jotta se konkretisoituu merkitykselliseksi. (Pirhonen, ym. 2020.)

Ohjaustaitoja harjoittamalla jo opintojen aikana edistetään ammatillista kehitystä, kun ohjaaja joutuu itse pohtimaan opettamaansa. Ohjaamalla toisia opiskelijoita ohjaaja automaationa kertaa jo aiemmin opittua. Asiat, jotka omien opintojen aikana jäivät hieman epäselviksi, tarkentuvat ja konkretisoituvat muun muassa kesätöistä sekä harjoittelujaksoilta saadun kokemuksen myötä.

 

 

Bioanalyytikkokoulutuksessa kahden lukukauden ajalle jakaantuvan opintokokonaisuuden myötä näkee selvästi, miten ohjaajina toimivien opiskelijoiden ammatillinen taito ja osaaminen kehittyvät jakson aikana. Moni opiskelija kokee toisten opiskelijoiden ohjaamisen innostavana ja vastuullisena tehtävänä. Ohjaustehtävät kehittävät vuorovaikutus- ja viestintäosaamista, vahvistavat ammatillista identiteettiä ja itsevarmuutta sekä edistävät yhteisöllisyyden kokemusta bioanalyytikkokoulutuksessa.

Jakson aikana useampi opiskelijoista ymmärtää sen, miten vaativaa ohjaus todellisuudessa on, mutta myös tiedostavat ohjaajan roolin oppimisprosessissa. Vanhempien opiskelijoiden hyödyntäminen ohjaajina saa paljon kiitosta bioanalyytikkokoulutuksen omilta opiskelijoilta, mutta myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoilta, joille toteutetaan näytteenoton harjoituksia.

Osaamisen jakaminen on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa

Terveysalan työvoimapula on hyvin todellinen, ja veto- ja pitovoiman kehittäminen on välttämättömyys (Tevameri, 2021.). Koulutuksen tulee varmistaa, että opiskelijoilla on riittävät tiedot ja taidot kohdata työelämä. Jatkuvan henkilöstövajeen ja muutoksen ympäröimänä osaamisen jakamisen taidot korostuvat entisestään. (Kangasniemi ym.2018.)

Ohjaustaitojen todelliset käytännön harjoitukset tulisi saada osaksi kaikkia terveysalan opintoja, eikä pelkästään keksittyjen simulaatioiden kautta. Harjoittamalla ja vahvistamalla tätä tärkeää osaamista jo koulutuksen aikana, voidaan edistää ohjausmyönteisyyttä myös valmistumisen jälkeen.

Koulutus ei kuitenkaan yksin pysty vastaamaan ohjausosaamiseen liittyvistä taidoista, vaan näiden taitojen omaksumiseen tarvitaan tukea myös työelämässä. Lisäksi ohjaukseen ja opiskelija-arviointiin tarvitaan jatkossa riittävästi aikaa, kollegiaalista tukea sekä lisäkoulutusta (Ruuskanen ym. 2018).