Digitalisaatio muuttaa sairaanhoidon opettajan työnkuvaa

Kasvatustieteen paradigman muutos oppimisesta ja opettamisesta on tuonut uudenlaisia haasteita opetusalan ammattilaisten työnkuvaan.

Uusi opettajuus edellyttää keinoja ja työkaluja muuttuvan maailman tarpeisiin ja tulevaisuudessa työskentelevien asiantuntijoiden kehittämiseen.

Meidän onkin syytä uudelleenarvioida, mitä opettajuus tarkoittaa ammatillisessa korkeakoulussa. Millä tavoin voimme omassa työssämme ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet?

Digitalisaation rynnäkkö sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipolitiikkaan, Turun AMK:n strategiaan, innovaatiopedagogiikaan ja jopa hallitusohjelman kärkiteemaksi tuovat tämän päivän ammatilliselle opettajalle esiin haasteita, joita ei 10 vuotta sitten kukaan osannut ajatella.

Onneksi on niin, että tässä nopeasti vyöryvässä muutoksessa kaikkia kiviä ei vielä ole käännetty. Innovaatiopedagogiikkaa korostavissa opetussuunnitelmissa yhteistyön toiminnalliset muodot ovat lisääntyneet. Myös monimuodon toimintaympäristössä osaamisen jakaminen ja tiimiopettajuus ovat keskeisiä opettajan työn välineitä.

Monimuodon opiskelijat ovat aiemman terveysalan ammatillisen tutkinnon omaavia ja toimivat opintojensa aikana työelämässä. Työelämästä työelämään onkin monimuodon pedagogisen vision yksi kulmakivi. Tämä on asettanut monimuotototeutuksen tarpeisiin joustavia ja digitaalisia ratkaisumalleja.

 

Cloud-ryhmän toteutus

Cloud-ryhmän koordinointi käynnistyi siten, että 20 opiskelijan ryhmä jaettiin neljään saman suuruiseen tiimiin ensimmäisellä lukukaudella.

Yhtenä kulmakivenä pidettiin digitaalisuutta, joten suurin osa luennoista ja tehtävistä oli tarkoitus pitää digitaalisena, kun taas ryhmätyöt, tiimityöskentely, simulaatiot ja käytännön harjoittelut toteutettiin lähiopetuksena. Lähtökohtana oli, että perustiedot opiskellaan yksin tai kavereiden kanssa kotona tai kirjastossa, mobiililaitteella tai ilman. Yhteinen aika käytetään keskusteluun tai vaikka käytännön käden taitojen oppimiseen.

Alun haparoinnin ja kompastelun jälkeen toteutettiin tiimivetoisesti ja käänteisen oppimisen metodein syventävän sisätautikirurgian kurssi. Sisätautikirurgian vaativa opintojakso kuuluu sairaanhoitajien loppuvaiheen opintoihin. Opintojakson lähtökohtana olivat erilaiset case-tapaukset, joita käsiteltiin jokaisessa paja-, eli lähipäivässä.

Casen purkupäivä aloitettiin valitsemalla niin sanottu fasilitaattoriryhmä, joka oli vetovastuussa oppimistapahtumassa. Fasilitaattoriryhmän vetämänä jokaisesta casesta tehtiin yhteinen Motorola®– työkalu, jonka avulla opiskelijat yhdessä määrittelevät omat oppimistavoitteensa opetussuunnitelman linjan mukaisesti.

Motorola® on yksi tiimioppimisen keskeisiä välineitä.
Se koostuu viidestä kysymyksestä:

  1. Mitkä ovat tämän teeman tavoitteet?
  2. Mikä on hoitajan rooli tässä teemassa?
  3. Mitä teoriaa tarvitset?
  4. Mitä taitoja treenataan​?
  5. Miten tämä teema auttaa minua sairaanhoitajana?

Motorolan rakentuminen edellyttää ryhmältä dialogia ja taitoa nostaa esille tärkeät asiat itselleen ja perustella ne muille ryhmän jäsenille.

Seuraavaan pajapäivään opiskelijat hankkivat itsenäisesti tietoa Motorolan mukaisesti ja purku tapahtui dialogin välityksellä. Pajapäivään liittyi myös käytännön taitojen, eli niin sanottujen kliinisten taitojen, harjoitteleminen joko ohjatussa harjoittelussa luokkahuoneessa tai simulaation keinoin.

Itsenäisen tiedonhaun lisäksi toteutettiin verkko-opintojakso, jolla opiskelijat suorittivat itsenäisesti kaikki jaksoon liittyneet kliinisen osaamisen alueet.

Opiskelijat kirjoittivat myös itsenäisesti oppimispäiväkirjaa, johon he kirjasivat mm. omat oppimistavoitteensa. Lisäksi he kirjoittivat palautetta opiskelijalähtöisestä opiskelusta. Jokaisen pajapäivän lopuksi kerättiin myös itseis-  ja vertaisarviointia tiimien toiminnasta.

 

Opiskelijoiden antama palaute

Opiskelijoiden palaute oli yksipuolisesti positiivista. Oman vastuun ottaminen ja mahdollisuus valita itselle tärkeitä asioita tukee opiskelijoiden palautteen perusteella työelämässä tarvittavia taitoja ja omaa ammatillista kasvua.

”…monet työssä eteen tullut asiat ymmärrän nyt ihan eri tavalla…”

Dialogin, eli yhteisöllisen toiminnan, käynnistyminen ja opiskelijan oman aktiivisuuden nostaminen keskiöön oli alkuun haasteellista. Tässäkin toisto osoittautui parhaaksi tavaksi toimia:

”…Oppimistapa oli loppujen lopuksi oikein hyvä kunhan tajusi mistä on kyse….keskusteleva tapa on paras vastaaville tunneille, tenttaus ei opeta….

Ammattikorkeakouluopiskelijan perusdigitaitoihin voidaan katsoa kuuluvan mm. taidon jakaa, jalostaa ja hyödyntää verkkotietoa.

”…kaikki pajapäivät toivat paljon uutta tietoa ja myös taitoa etsiä tietoja verkosta….”

…ViLLe-kurssi innosti hakemaan tietoa ohi tehtävien ja huomaamattaan perehtyikin asiaa paljon enemmän kuin olisi vaadittu…

Uusi opettajuus tuli todeksi

Cloud-ryhmä avasi myös vetäjänsä silmät käsitteelle uusi opettajuus. Vastuu oppimisesta on perinteisesti ollut opettajalla. Suurin haaste on luopua tiedon välittäjän ja substanssin hallitsijan roolista ja siirtyä ohjaamaan opiskelijoiden oppimisprosesseja.

Opiskelijan vastuu omasta oppimisestaan kasvaa sitä mukaa, kun opettaja antaa sitä itseltään pois.  Kaikkia opiskelijoita eivät mitkään pedagogiset menetelmät tavoita, eikä kaikkia saada itseohjautuviksi oman oppimisen asiantuntijoiksi, mutta ehkäpä pelkkä opiskelijan ymmärrys siitä, että vastuu on hänellä itsellään, voi vaikuttaa motivaaton syntymiseen.

Aktivoivat ja toiminnalliset menetelmät sekä yhteisöllisen oppimisen taidot ovat avainasemassa tulevaisuuden ammattilaisilla, joita ammattikorkeakoulu kouluttaa.

Opettajilla täytyy olla mielikuvitusta kuvitella, millaisen maailmaan opiskelijat tulevat sijoittumaan.

Lisäksi tarvitaan rohkeutta tehdä opetustyötä innovatiivisella ja uutta luovalla otteella.

The principle goal of education should be creating men and women who are capable of doing new things in new world, not simply repeating what other generations have done.
— Jean Piaget

LÄHTEET:

Bergmann, J & Sams, A. 2012. Flip YOUR Classroom Reach Every Student in Every Class Every Day. International Society for Technology in Education,USA. Viitattu 15.2. 2018

Hirard, T & Takaeilola, M. 2017. Uudistuva opettajuus – yksi innovaatiopedagogiikan kulmakivi. AMK-lehti/UAS journal 3/2017. Haettu 2/2018 osoitteesta  https://uasjournal.fi/3-2017/uudistuva-opettajuus/

Lonka, K. Publications: Report for EU Parliament 2015. European Parliament (Ed.). 2015. Innovative Schools: Teaching & Learning in the Digital Era – Workshop Documentation. Brussels: European Parliament. Viitattu 1.2.2018  

Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Otava.

Partanen, J. 2017. Tiimivalmentajan parhaat työkalut. Partus. Tiimiakatemia.

Why teach like this -kuvion alkuperäislähde: Education Rick Shaw

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php