Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Hiilikädenjälki kannustaa yrityksiä päästövähennyksiin

28.06.2022

Suomi haluaa olla hiilineutraali ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta vuonna 2035. Suurempi hiilikädenjälki auttaa yrityksiä menestymään maailmassa, jossa ilmastoystävällisyys on kilpailuvaltti.

Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan usein hiilijalanjäljestä. Se tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, miten paljon toiminnasta tai tuotteesta syntyy kasvihuonekaasuja sen elinkaaren aikana. Hiilikädenjälki on hieman tuoreempi käsite.

Hiilijalanjälkeen verrattuna sillä on positiivisempi kaiku: se kuvastaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä eli päästövähennyspotentiaalia käyttäjälle.

– Yrityksen näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että yritys pystyy tarjoamaan asiakkailleen tuotetta, jossa on pienempi hiilijalanjälki kuin toisessa vastaavassa tuotteessa. Kun tuotteen hiilijalanjälki on pienempi kuin toisen tasavertaisen tuotteen, asiakkaan hiilijalanjälki pienenee ja tuotetta tarjoavan yrityksen hiilikädenjälki suurenee”, selventää Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden asiantuntija Maarit Jaakola.

Yritykset ja organisaatiot avainasemassa

Yritykset ja organisaatiot ovat avainasemassa alussa mainittujen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä heidän tuottamansa pienempi hiilijalanjälki auttaa myös kuluttajia pienentämään omaa hiilijalanjälkeä, mikä taas kasvattaa tuottajan hiilikädenjälkeä.

– Tulevaisuudessa yrityksien asiakkaiden vaatimukset ilmastoasioissakin kovenevat. Ajatus on, että yrityksien pitää tiedostaa oma hiilijalanjälkensä ja tehdä suunnitelmia siitä, miten toteuttaa päästövähennyksiä yrityksessä. Jos se ei näin tee, yrityksen kyky menestyä tulevissa kilpailutuksissa voi heiketä, kun yrityksiltä vaaditaan ilmastovastuullisuutta, sanoo Jaakola.

Jaakola toimii asiantuntijana CarbonWise-hankkeessa, jossa autetaan yrityksiä lisäämään ymmärrystä hiilijalanjälkensä koostumisesta, sen vaikuttavimmista pienennyskeinoista ja viestinnän keinoista.

Tulevaisuudessa yrityksien asiakkaiden vaatimukset ilmastoasioissakin kovenevat.

Yritykset ja organisaatiot ovat alkaneet laskea hiilijalanjälkeään, tavoitteenaan hiilineutraalius. Tämän lisäksi vaikuttaa yrityksen tuottama hiilikädenjälki eli positiiviset ilmastovaikutukset.

– Päivittäistavarakaupan osalta yritykset voivat esimerkiksi hinnoittelullaan vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat ostavat vaikkapa lihatuotteita suhteessa kasvistuotteisiin. Jos kasvistuotteita myydään enemmän, on kauppaketjun hiilikädenjälki varmasti suurempi kuin jos asiakaskunta ostaisi enemmän lihatuotteita, Turun ammattikorkeakoulun ilmastovastaava ja yliopettaja Juha Kääriä havainnollistaa.

Kääriä on ollut esimerkiksi mukana kehittämässä ammattikorkeakoulujen yhteistä hiilijalanjälkilaskuria osoitteessa arene.fi.

Jos esimerkiksi päivittäistavarakauppaketjussa suositaan vähähiilisiä tai hiilineutraaleja tuotteita, on niitä tarjoavien yritystenkin alettava miettimään omaa hiilijalanjälkeään. Näin syntyy positiivinen kehä, jossa niin kysyntä (kuluttajat) kuin tarjonta (yritykset) vaikuttavat ilmaston hyväksi.

Kestävyyshaasteista voi syntyä uutta liiketoimintaa

Vastuullisuus on yrityksille myös kilpailuvaltti, ja kestävyyshaasteista voi syntyä uutta liiketoimintaa. Alun perin haitallisena pidetylle materiaalille voidaan esimerkiksi keksiä uusia käyttötarkoituksia.

Turun ammattikorkeakoulussa on tutkittu järviruo’on poistoa Saaristomereltä ja sen hyödyntämistä. Projekteissa on luotu kaupallisia edellytyksiä järviruo’on poistoon, ja samalla ilmastonäkökulmasta katsottuna luonnosta saadaan kerättyä talteen hiiltä. Kun Järviruo’on kerää pois, se ei jää mätänemään luontoon, jolloin siitä ei myöskään vapaudu haitallista kasvihuonekaasua metaania.

Järviruoko voisi myös toimia hyvin rakennusmateriaalina, sillä se sitoo hiiltä samoin kuin puut.

– Siitä voidaan tuottaa myös arvokasta biohiiltä ja näin voidaan sitoa järviruo’on hiiltä pois luonnonkierrosta erittäin pitkäksi aikaa. Järviruo’on keräämisestä hyötyvät Saaristomeri, Itämeri, ilmasto ja kaupalliset toimijatkin, joista viimeiseksi mainitut pystyvät järviruo’on poiston kautta kasvattamaan omaa hiilikädenjälkeään tuottaessaan hyvää muille, vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä toimiva Kääriä selittää.

Toinen materiaali, joka on tutkimuksen ja kokeilujen kautta saatu hyödynnettyä uudelleen, on poistotekstiili. Vielä kuusi vuotta sitten tekstiili käsiteltiin Suomessa muun jätteen seassa eikä sille ollut näköpiirissä kierrätysratkaisuja. Pitkällisen kehityksen ja yhteistyön tuloksena tänä syksynä avattiin Paimioon poistotekstiilin pilottilaitos, jossa kierrätetään sekä kuluttajien poistotekstiilejä että yritysten tekstiilivirtoja. Paikalliset jätelaitokset keräävät kuluttajien poistotekstiilit ja keräys koskee jo noin 3,2 miljoonaa suomalaista.

Kaksi henkilöä pitelee kangasta hallissa, jossa on vaatesäkkejä.

Poistotekstiilien lajittelussa erotellaan kierrätykseen sopivat ja uudelleenkäytettävät materiaalit. Hyväkuntoinen tekstiili kannattaa pitää käytössä loppuun asti ja sitten vasta kierrättää uudeksi kuiduksi.

Poistotekstiilien lajittelussa erotellaan kierrätykseen sopivat ja uudelleenkäytettävät materiaalit. Hyväkuntoinen tekstiili kannattaa pitää käytössä loppuun asti ja sitten vasta kierrättää uudeksi kuiduksi.

– Ilman eri toimialojen välistä yhteistyötä tällaisia uusia teollisuudenaloja ei pystytä rakentamaan. Nykyisessä maailmassa tällainen pitkäjänteinen työ vaatii uskoa unelmiin ja aika paljon rohkeutta, sanoo poistotekstiilihankkeissa mukana oleva palvelumuotoilija Inka Mäkiö Turun ammattikorkeakoulusta.

Korkeakoulut voivat edistää kestävää kehitystä kouluttamalla uusia osaajia ja ratkaisemalla kestävyyshaasteita tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Turun ammattikorkeakoulu vastaa ilmastonmuutokseen tarjoamalla tarvittavaa tietoa, osaamista ja ratkaisuja. Kehitämme tuotteita, palveluja ja toimintatapoja eri alojen tarpeisiin.

Lue lisää hiilijalanjäljen pienentämisestä ja kädenjäljen kasvattamisesta.

Lue lisää kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta Turun ammattikorkeakoulussa.

Artikkeli on julkaistu alun perin 19.11.2021 Helsingin sanomien verkkosivuilla.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.