11.10.2024

Esipuhe: Oppimista muuttuvassa maailmassa – Tulevaisuuden osaamistarpeiden mahdollistaminen pedagogisin ratkaisuin

Turun AMK:n pedagogisen toiminnan ytimessä on opiskelijakeskeinen ja työelämälähtöinen oppiminen, jossa opiskelijalla on aktiivinen rooli. Uuden strategiamme toimintaohjelma ’Opimme muuttuvassa maailmassa’ tavoittelee henkilökohtaisia oppimiskokemuksia ja laadukkaita monipuolisia pedagogisia ratkaisuja. Muutos on nykymaailmassa jatkuvaa, ja epävarmuuden sietokykyä tarvitaan niin henkilöstölle kuin opiskelijoille.

Korkeakoulujen täytyy pysyä ajassa mukana ja kehittää uusia pedagogisia ratkaisuja nykyhetken nopeastikin muuttuviin tilanteisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tekoäly on hyvä esimerkki nopeasti kehittyvästä teknologiasta, joka tulee kiinnittymään jatkossa yhä monipuolisemmin tulevaisuuden työhön ja oppimiseen. Sen mahdollisuuksia on hyvä tutkia yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, ja tuoda esiin myös sen tuomat haasteet ja rajoitteet.

Tutkimuksen merkitys onkin olennaista oppimiskokemuksen parantamiselle ja opetusmetodien kehittämiselle. Työelämälähtöiset oppimisympäristöt, joissa toimitaan aidoissa työelämän tehtävissä alan ammattilaisten rinnalla, ovat antoisia niin opiskelijoille kuin heitä ohjaaville opettajille ja työelämän edustajille. Opiskelu kiinnittyy kokonaisvaltaisesti muuhun elämään. Arjen kohtaamiset opinnoissa ja työelämäyhteyksissä tuovat uusia kontakteja ja voivat osaltaan edistää opiskeluhyvinvointia.

Uudenlaisia oppimisympäristöjä tarvitaan, että oppiminen mahdollistuu uuden teknologian avulla ja edistää tulevaisuuden työn osaamistarpeita. Turun AMK:n uudessa strategiassa fyysinen ja virtuaalinen limittyy toisiinsa saumattomasti hybridimaailmassa. Pedagogisilla ratkaisuilla voimme hyödyntää teknologiaa siten, että oppiminen mahdollistuu vuorovaikutteisesti myös virtuaalisissa ympäristöissä. Virtuaalinen maailma oppimis- ja toimintaympäristönä tuo immersiivisen oppimiskokemuksen, jossa opiskelija voi harjoitella käytännön ja käden taitoa vaativia tehtäviä tarkoituksenmukaisissa työelämän tilanteissa tai ympäristöissä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Teknologian avulla voidaan saavuttaa uusia oppimiskokemuksia myös kansainvälisesti.

Opiskelijat voivat ottaa osaa kansainvälisiin tapahtumiin ja toimia yhteistyössä korkeakoulujen ja organisaatioiden kanssa ympäri maailmaa. Myös henkilöstö pääsee kehittämään osaamistaan ja viemään omaa osaamistaan kansainvälisesti osallistumalla koulutusvientiin tai hankkeisiin.

Alueemme kehittyy ja kansainvälistyy, ja kansainvälisiä osaajia tarvitaan lisää. Aitoja kohtaamisia tarvitaan luomaan ymmärrystä ja mahdollistamaan kiinnittyminen opintoihin ja paikalliseen (työ)elämään. Monikulttuurisuus- ja kansainvälisyysosaaminen on olennaista alueemme opiskelija- ja työyhteisössä, joka on yhä monimuotoisempi.

Jatkuva oppiminen mahdollistaa osaamisen kehittämisen joustavasti ja osana työuraa. Pienet osaamiskokonaisuudet tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia lisätä täsmäosaamista myös teknologiavälitteisesti, kuten osallistumalla webinaareihin tai nonstop-verkkokursseille. Työelämästä nousevat osaamistarpeet auttavat kehittämään oppimisympäristöjä, joissa oppiminen tapahtuu teknologiaa hyödyntäen osana aitoja kohtaamisia myös muuttuvassa maailmassa. Epävarmuutta sietämällä opimme toimimaan jatkuvassa muutoksessa ja lisäämään osaamistamme yhdessä kestävää tulevaisuutta ja sen tarpeita varten.

 

 

Kiinnostus XR-teknologian käyttöön lisääntyy opetuksessa

Motivaatiolla on suuri merkitys oppimistuloksiin ja siihen, että oppiminen ja opiskelu koetaan mielekkääksi. XR-pedagogiikka on osoittautunut tehokkaaksi innostuksen herättäjäksi ja antaa valmiuksia työelämän tulevaisuuden haasteisiin.

Opiskelijat eivät aina seuraa silmä kovana opettajan PowerPoint-esitystä vaan selaavat mieluummin puhelintaan. Kuulostaako tutulta? Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneita erilaisten teknologioiden käyttöön ja kokevat ne innostaviksi. Teknologian hyödyntäminen oppimisessa ja työelämässä kiinnostaa myös sosiaali- ja terveysalan opettajia ja opiskelijoita.

Kokemuksia XR-teknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveysalan opetuksessa kerrytettiin PedaXR-hankkeessa. Turun ammattikorkeakoulussa kehitettiin sosiaali- ja terveysalan opetukseen XR-teknologiaa hyödyntävää oppimateriaalia, jota testasi noin 400 opiskelijaa.

Opiskelu XR-todellisuudessa opettaa ja viihdyttää

Kun opiskeluun ollaan motivoituneita, jaksetaan työskennellä tavoitteen eteen. Sen sijaan kokemus tehtävän merkityksettömyydestä saattaa uuvuttaa. XR-todellisuudessa opiskeluun suhtaudutaan useimmiten positiivisen uteliaasti; oppiminen uudessa ympäristössä koetaan nautinnolliseksi ja viihdyttäväksi.

XR-työskentely motivoi myös siksi, että se poistaa aikaan, tilaan, tiedonsaantiin ja osallistumiseen liittyviä rajoituksia. Tähän kohdistuu entistä enemmän vaatimuksia, kun opiskelijoiden ajasta kilpailevat luokkahuoneen ohella monet muut houkuttelevat ympäristöt.

Motivaatio lisää opittavan asian harjoitteluun käytettyä aikaa. VR:ssä yhtenä muista opetusmenetelmistä poikkeavana ominaisuutena pidetäänkin teknologiaan liittyvää immersiota. Immersiolla tarkoitetaan kokemusta, jossa henkilö uppoutuu virtuaalimaailman tehtävään ilman ulkomaailman häiriötekijöitä.

Teorian yhdistyminen käytäntöön tukee oppimista

Mitä paremmin opiskelijat pystyvät hyödyntämään opittuja asioita eri tilanteissa, sitä paremmin he selviytyvät tulevaisuudessa muuttuvassa maailmassa. Näin kerrotaan OECD:n tulevaisuuden oppimista käsittelevässä raportissa (2018).

Yksi parhaista XR-teknologian oppimiseen tuomista ominaisuuksista on sen luomat teorian ja käytännön yhdistämisen mahdollisuudet. XR-ympäristöön voidaan rakentaa todentuntuisia oppimisympäristöjä esimerkiksi kopioimalla autenttisia ympäristöjä 3D-mallinnuksen avulla tai kuvaamalla 360-videota aidosta työympäristöstä.

Teoriaa voidaan toisaalta viedä XR-ympäristöihin myös konkreettisesti. Esimerkiksi sosionomiopiskelijoiden alueanalyysin opetukseen kehitetyssä AR-materiaalissa opiskelijat pääsivät omien puhelimiensa avulla tutustumaan Varissuon kaupunginosaan yhteisötyön näkökulmasta. Opiskelijan puhelimen näkymään nousee tietoa palveluista, tilastoja lähiöstä sekä kuvia. Näin hän saa kaupunginosasta monipuolisemman kuvan.

Kiinnostaako kokeilla omassa opetuksessa?

Kaikki uudet teknologiat vaativat aina joukon uudisraivaajia, jotka aloittavat niiden käytön ja saavat vähitellen vakuutettua muita tuoreen keksinnön hyödyistä. XR-teknologian hyödyistä opetuksessa on jo kokemuksia, ja XR-oppimateriaaleja syntyy lisää jatkuvasti.

XR-oppimisympäristössä oppiminen voi helpottaa monien haastavien kokonaisuuksien oppimista tuomalla oppimistilanteisiin pelillisyyttä, leikillisyyttä ja käytäntölähtöisyyttä. Oppiminen voi olla motivoivaa ja hauskaa – ja silti mahdollistaa sisällön laatu ja syvällinen ymmärtäminen.

XR-teknologiaa hyödyntäviä oppimateriaaleja on jo olemassa, joten alkuun päästäkseen opettajan ei tarvitse ryhtyä ohjelmistokehittäjäksi. Opettajan on kuitenkin hyödyllistä ymmärtää, mitä lisäarvoa XR-teknologia tuo opetustyöhön. Tärkeintä on suhtautua asiaan avoimin mielin ja tutustua siihen, miten XR-oppimisympäristöissä voidaan oppia. Valmiita XR-oppimateriaaleja on saatavilla esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi).

Jos XR-oppimateriaaleja haluaa kehittää itse, prosessi vie aikaa ja resursseja. Se vaatii pedagogiikan, pelin kehittämisen, koodaamisen ja mallintamisen osaajien yhteistyötä. Ensin on hyvä määritellä tuotettavan sisällön tavoite: ollaanko oppimassa uutta vai harjoitellaanko jo opittua – tehdäänkö materiaalia tutkintokoulutukseen vai työpaikalle? On myös hyvä pohtia koko oppimisprosessia, esimerkiksi sitä, mitä tulee ennen XR-oppimistilannetta ja miten oppimista käsitellään sen jälkeen.

 

 

 

 

Uutta teknologiaa, osaamista ja pedagogiikkaa

Kaksivuotinen PedaXR-hanke on vahvistanut XR-teknologiaan liittyvää oppilaitosten ja yritysten verkostoyhteistyötä. Projektissa on lisätty ammattikorkeakoulujen henkilöstön XR-osaamista ja kehitetty XR-oppimateriaaleja sote-alan koulutuksiin opettajien, opiskelijoiden ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke päättyi kesällä 2023. Hankkeen toteuttajina olivat Haaga-Helia, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Metropolia ja Turun ammattikorkeakoulu.

 

 

Virtuaalituotannot – kupla vai koulutuksen tulevaisuus?

 

 

Tekoäly, todellisuuden virtuaalinen laajentaminen (XR) ja uudet teknologiat herättävät keskustelua myös elokuva- ja media-alalla. Miten uudet mahdollisuudet vaikuttavat sisällöntuotantoon? Syntyykö uusia osaamistarpeita vai ajautuuko elokuva- ja media-ala syvenevään kriisiin? Miten alan uudistuminen ja siihen liittyvät kysymykset näkyvät elokuva- ja media-alan koulutuksessa?

Tekijät tapailevat uusia mahdollisuuksia tilanteessa, jossa suuren yleisön huomiota on jakamassa yhä laajempi spektri elämysalustoja. Edelläkävijät hehkuttavat virtuaalilasipäissään alustoja ja applikaatioita metaversestä tekoälysovelluksiin. Uuden teknologian pölynimurikauppiaat markkinoivat uutta rautaa ja softaa päät punaisina.

Pystyykö XR tarjoamaan jotain sellaista, joka murtautuu vau-vaiheen tuolle puolen – suuren yleisön suosioon, taide- ja viihdeteollisuuden työkaluksi?

Mikä virtuaalituotanto?

Virtuaalituotannossa fyysinen ja digitaalinen maailma kohtaavat. Kyse on studiotyöskentelystä, jossa yhdistetään teknologioita ja tekemisen tapoja tuotantotarvekohtaisesti. Virtuaalistudioita hyödynnetään laaja-alaisesti elokuva- ja mediatuotannoissa.

Virtuaalituotannot eivät ole tulevaisuutta. Ne ovat nykypäivän tuotantoympäristöjä useilla audiovisuaalisuuteen pohjaavilla aloilla. Elokuva- ja peliala lähenevät toisiaan. Uudet alustat tarjoavat mahdollisuuksia luoville kokeiluille, uusille innovaatioille ja tutkimukselle niin taiteen kuin teollisuuden aloilla.

Alan koulutuksen tulee vastata työelämän tarpeisiin pysyäkseen houkuttelevana ja elinvoimaisena. Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö alan toimijoiden ja koulutusten välillä on välttämätöntä. Teknologinen kehitys avaa uusia ilmaisullisia ja tuotannollisia mahdollisuuksia: syntyy uusia ammatteja ja toimintaympäristöjä.

Kaikki toimijat ovat uuden, osin tuntemattoman äärellä. Inspiroivaa, eikö totta?

 

 

 

Luento metaverseympäristössä keräsi ennätyssuuren opiskelijajoukon

Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä on luonut pelillistämistä käsittelevän kurssin, joka toteutetaan kokonaan metaverseympäristössä.

– Gamification and Serious Games -kurssi on kolmannen vuoden insinööriopiskelijoille tarkoitettu kurssi, jossa interaktiivisesti ja yhteistyössä sovelletaan hyötypelien ja pelillistämisen teoriaa metaverseympäristössä, selventää metaverseympäristöä ja kurssia kehittänyt Turun ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkija Werner Ravyse.

Metaverseympäristöllä tarkoitetaan virtuaalista alustaa, jossa fyysinen ja virtuaalinen maailma yhdistyvät. Turun AMK:n metaverseen pääsee omalta tietokoneeltaan käsin. Ympäristössä toimitaan avatarien kautta, mutta jokainen voi kommunikoida oman äänensä avulla ympärilleen oleville ihmisille. Metaversessä toimiminen ei ole paikkasidonnaista.

Uutta pelillistämistä ja hyötypelejä käsittelevässä kurssissa on se, että siihen osallistui iso joukko opiskelijoita yhtä aikaa

Pelillistämisellä puolestaan tarkoitetaan videopeleissä käytettyjen pelimekaniikoiden hyödyntämistä oppimisessa. Hyötypeli taas on peli, joka on suunniteltu pääasiassa muuta kuin viihdekäyttöä varten, kuten opettamisessa tai kuntoutuksessa. Tutkimusryhmä kehitti aikaisemmin muun muassa paloturvallisuuteen liittyvän hyötypelin lapsille.

Uutta pelillistämistä ja hyötypelejä käsittelevässä kurssissa on se, että siihen osallistui iso joukko opiskelijoita yhtä aikaa, yhteensä peräti 57 opiskelijaa. Aikaisemmin yhtä suurta joukkoa ei ole voitu opettaa yhtä aikaa metaverseympäristössä.

– Tietääkseni mikään toinen korkeakoulu Suomessa ei ole testannut vastaavaa aiemmin, eli metaverseympäristössä opettamista yhtä isolla opiskelijaporukalla. Tekniikka toimi hyvin, ja kaikki pystyivät kommunikoimaan keskenään, sanoo Ravyse.

Kurssi toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Tarkoituksena on siirtää luento myöhemmin avoimen AMK:n opinnoiksi. Ravyse uskoo, että kurssilla voi yhtä aikaa olla jopa 200 opiskelijaa.

– Tällä kurssilla on kahdenlaisia tehtäviä: sarja pieniä tehtäviä, kuten käsitekaavioita, jotka käsittelevät pelillistämisen ja hyötypelien teoreettisia näkökulmia. Sen lisäksi on suurempia tehtäviä, joissa opiskelijoiden tulee oikeasti hyödyntää oppimaansa. He joutuvat luomaan itse oman ympäristönsä, jossa luovat oman pelillistetyn ratkaisunsa, sanoo Ravvse.

Kurssin rakenteessa on hyödynnetty jo olemassa olevia materiaaleja, vaikka uusiakin on luotu. Tekniikan suhteen kurssien luominen ei ollut Ravysen mukaan haastava tehdä.

– Tämä on osa pidempiaikaista kehitystyötä, jota olemme tutkimusryhmässämme tehneet. Tavoitteenamme on rakentaa oppimisympäristö, jota voidaan laajalti hyödyntää AMK:n opetuksessa, mutta myös jatkossa Digivisio 2030 -tarjottimella. Toivotamme myös muut korkeakoulut tervetulleiksi testaamaan uutta oppimisympäristöä, toteaa Turun AMK:n johtava yliopettaja ja Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmän vetäjä Mika Luimula.

 

Käytäntölähtöinen pedagogiikka -tutkimusryhmässä panostetaan opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämiseen

Yliopettaja Meiju Keinäsen luotsaama Käytäntölähtöinen pedagogiikka -tutkimusryhmä tutkii ja kehittää korkeakoulutuksen ja oppimisen eri osa-alueita. Nyt fokuksessa ovat erityisesti osaamisen tunnistaminen ja joustavat oppimispolut sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukeminen pedagogisin keinoin.

Kasvatustieteen tohtori Meiju Keinänen on itse tutkinut väitöskirjassaan korkeakouluopiskelijoiden innovaatiovalmiuksia ja miten niiden kehittymistä voidaan tukea oppimisratkaisuilla ja -ympäristöillä sekä arviointityökaluilla.

Vaikka innovaatiovalmiudet ovat edelleen tapetilla, nyt tutkimusryhmän fokuksessa on etenkin opiskelijoiden hyvinvointi, ja miten sitä voidaan tukea pedagogisilla menetelmillä.

Koronapandemia vahvisti monia pinnan alla olleita ongelmia ja heikensi yhteisöön kiinnittymistä sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemusta, kun vaikkapa lukiolaisten vanhojen tanssit ja monet sosiaaliset tapahtumat jäivät välistä.

Puhumme padagogisesta hyvinvoinnista. Eli siitä miten pedagogiikan keinoin voidaan tukea hyvinvointia ja opiskelukykyä. Se vaatii ymmärrystä opetuksesta, oppimisesta, hyvinvoinnista sekä niiden välisistä keskinäisistä yhteyksistä. Pedagoginen hyvinvointi sisältää sekä opettajan että opiskelijoiden näkökulman, määrittelee Meiju Keinänen.

Opiskelija- ja opettajahyvinvoinnin lisäksi ajankohtaista ovat osaamisen tunnistaminen ja joustavat oppimispolut, ja tätä sivuten erilaisten pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoamat kouluttautumismahdollisuudet. Toki itseoikeutetusti myös digipedagogiikka sekä kestävän kehityksen teemat ovat esillä.

Oppimista käytäntölähtöisesti

Kuten tutkimusryhmän nimikin kertoo, ammattikorkeakouluille ominainen käytännön kautta oppiminen on myös tutkimusryhmän toiminnan ja tutkimuksen lähtökohta ja opetuksen ja oppimisen perusolettamus.

Käytännönläheisyyttä korostavat myös Turun AMK:n lanseeraama käsite Innovaatiopedagogiikka, sekä tälle läheinen tekniikan koulutuksen CDIO-konsepti. Innovaatiopedagogiikkaa myydään myös InnopedaTM koulutustuotteena, myös kansainvälisesti.

Pähkinänkuoressa innovaatiopedagogiikka tarkoittaa innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää oppimisotetta, jota leimaa käytäntölähtöisyys ja oppijan aktiivisen rooli korostaminen.

CDIO (Conceive-Design-Implement-Operate) lähestymistapa korostaa käytännönläheisyyttä, työelämälähtöisyyttä ja aktiivisia oppimismenetelmiä, sekä vielä ehkä innopedaa painokkaammin ratkaisukeskeistä ajattelutapaa.

Ohjauksen merkitys

Nykyisin entistä heterogeenisempi opiskelijajoukko korostaa ohjauksen merkitystä. Pinnalle on noussut oppimisen erilaisia vaikeuksia ja tuen tarpeita. Erilaiset oppijat pitää entistä paremmin huomioida opetuksessa, linjaa Meiju Keinänen.

Opiskelukyvyn tukeminen monipuolisin ohjauksen keinoin on keskeistä. Tätä edustavat Käytäntölähtöinen pedagogiikka -tutkimusryhmän projektisalkussa muun muassa hankkeet ”Yhdessä eteenpäin” ja ”PUNC”.

Yhdessä eteenpäin -hankkeen (2022–2023) tavoitteina oli lisätä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja tukea heidän opintojensa edistymistä Opiskelijakunta TUO:n ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja vertais- ja opettajatuutoritoimintaan sekä luotiin uusia opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisöllisyyttä edistäviä toimintoja.

Jo päättynyt PUNC (Professional Uncertainty competence)-hanke kehitti menetelmiä korkeakouluopettajien ja -opiskelijoiden epävarmuusosaamiseen. Kyky käsitellä epävarmuutta voimavarana on ratkaisevan tärkeää nykypäivän ammattilaisille.

Opiskelijoiden kiinnittyminen tärkeää

Oppimisen haasteet ovat yhteisiä eri oppilaitoksille. Kokemuksia on hyvä jakaa vertaisverkostoissa. Käytäntölähtöinen pedagogiikka -tutkimusryhmäkin tekeekin verkostoyhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa.

Maailma on täynnä erilaista houkuttelevaa tarjontaa, ja nuoren huomiosta kilpailee moni asia

Loppukaneettina Meiju Keinänen haluaa vielä korostaa yhteisöllisyyttä ja kiinnittymistä.

Kilpailemme opiskelijoiden ajasta. Opiskeluaika on merkittävä satsaus. Kun maailma on täynnä erilaista houkuttelevaa tarjontaa, ja nuoren huomiosta kilpailee moni asia, se millaisena yhteisönä oppilaitos näyttäytyy ja miten siihen kiinnitytään on meille haaste.

 

Opiskelijoiden osaaminen näkyviin – tuoretta tietoa kaikkien saatavilla 

Tiesitkö, että pääset tutustumaan opiskelijoittemme opinnäytetöiden ja projektien aiheisiin verkkolehtemme Talk by Studentsin artikkelien kautta?

Osoitteesta talkbystudents.turkuamk.fi löytyvä verkkojulkaisu esittelee valmistuvien opiskelijoiden osaamista monialaisesti. Yleistajuiset ja kiinnostavat artikkelit pohjautuvat opinnäyte- ja projektitöihin. Valmistuvat opiskelijat kirjoittavat opinnäytetyöhön liittyvän kypsyysnäytteensä artikkeliksi, ja näistä parhaat valitaan julkaistaviksi Talk by Students -julkaisussa.

Opiskelijoille artikkelin kirjoittaminen omasta asiantuntijuusalueestaan on samalla yksi oppimistehtävä ja tärkeä työelämätaito. Tämän päivän työelämässä tarvitaan joka alalla taitoa kirjoittaa kiinnostavasti ja selkeästi.

Vuonna 2022 käyttöönotettu verkkojulkaisu sisältää jo yli 700 artikkelia, ja määrä kasvaa koko ajan.

Tällä hetkellä verkkolehti sisältää artikkeleita sosiaali- ja terveysalalta sekä tekniikan ja liiketoiminnan aloilta. Taideakatemian opiskelijoiden artikkelit ovat tulossa mukaan julkaisuun kevään 2024 aikana.

Näyteikkuna opinnäytetöiden aiheisiin ja uusimpaan tietoon

Mitä vaikkapa insinööri- ja tradenomiopiskelijat tutkivat opinnäytetöissään? Vilkaistaanpa muutama aihe:

• Kylmäkäynnistyspäästöissä suuret erot eri automallien välillä
• Tiimiälytaidot nousevat keskeiseen rooliin tiimityöskentelyssä – haasteet vaativat huomiota
• Tekoälyllä tehokkuutta rekrytointiprosessin alkuvaiheeseen.

Sosiaali- ja terveysalan artikkeleista löytyy esimerkiksi seuraavia otsikoita:

• Tunneälytaidot osaksi Suomen hoitotyön johtamista
• Ruskon kunnan palvelut pian entistä saavutettavampia – myös esteettömyyden tila on huomioitu
• Fysioterapeutin ohjaama perhevalmennus – mihin kannattaa keskittyä ja mikä auttaa odottavaa äitiä voimaan paremmin?

Vuonna 2022 käyttöönotettu verkkojulkaisu sisältää jo yli 700 artikkelia, ja määrä kasvaa koko ajan.

 

 

Campuskoti Merihelmessä sukelletaan suoraan vanhustyöhön

Kansallisesti ainutlaatuinen Campuskoti Merihelmi on oppimisympäristö, jossa sairaanhoitajaopiskelijat pääsevät mukaan perushoitotyön arkeen alusta alkaen. Salolaisessa hoivakodissa opitaan moniammatillisesti ja vastavuoroisesti: teoria, käytäntö ja harjoittelu limittyvät sujuvasti toisiinsa, mikä mahdollistaa tiedon syventämisen opiskelijoiden ja työntekijöiden kesken. 

Salo IoT Campuksella sijaitseva Campuskoti Merihelmi avattiin marraskuussa 2022. Se on ympärivuorokautinen, 30-paikkainen palveluasumisen yksikkö, jossa sairaanhoidon opiskelijoiden työharjoittelu alkaa heti kahden viikon alkuperehdytyksen jälkeen.

– Opiskelijat tekevät kaksi tai kolme harjoitteluvuoroa viikossa neljän kuukauden ajan. Ideana on, että heillä on aikaa kypsyttää saamiaan oppeja ja huomata oma kehittymisensä. Perinteisessä mallissa opiskellaan teoriaa puoli vuotta ennen perushoidon harjoittelua. Opiskelijat siis käytännössä sukeltavat suoraan työelämään, lehtori Sari Mäkinen Turun AMK:sta esittelee.

Merihelmessä kohtaavat opiskelijat ja opettajat, asukkaat ja läheiset sekä yksikön henkilökunta. Konsepti on Mäkisen mukaan ainutlaatuinen kansallisesti, tiettävästi myös kansainvälisesti. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Salon kaupungin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa.

”Kun motivaatio on kohdallaan, oppiminen sujuu”

Ensimmäiset sairaanhoitajaopiskelijat aloittivat Merihelmessä keväällä 2023, toinen ryhmä saman vuoden syksyllä. Yksi uusista opiskelijoista on Jasmine Fabricius, joka on työskennellyt hoitotyön parissa ennenkin. Hän päätyi kotihoitoon vastaavaa työtä tehneiden ystäviensä kannustamana.

– Pystyn ammentamaan aiemmista työkokemuksistani nykyisiin opintoihini. Olen oppinut muun muassa toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Fabriciuksen mukaan uuden oppiminen on ollut haastavaa mutta palkitsevaa. Hän kiittää erityisesti hyvää perehdytystä ja yhteishenkeä.

– Monia asioita piti prosessoida samanaikaisesti, mutta opiskeluarki helpottui vähitellen. Meillä on mahtava opiskeluporukka, ja olen saanut harjoittelusta irti tosi paljon, Fabricius iloitsee.

– Käytännön oppiminen käy kuin luonnostaan, kun motivaatio on kohdallaan ja opiskelutaidot kehittyvät. Teoriaopinnot ovat toisinaan tuntuneet hankalilta, mutta olen oppinut siirtämään opittua tietoa käytäntöön.

Hoivavietti vei sairaanhoidon pariin

Saman vuosikurssin opiskelija Anni Ahola kokee olevansa nyt oikealla alalla. Ahola toimi ensin ravintola-alalla, mutta päätti hakea sairaanhoidon opiskelijaksi.

– Hoivavietti on ollut aina kova, joten ajattelin, että sairaanhoitajaopinnot voisivat olla luonteva vaihtoehto. Tunne oikeasta valinnasta vahvistuu päivä päivältä.

Opiskelijoilla on harjoittelua Merihelmessä muutamana päivänä viikossa ja simulaatioita opetustiloissa kerran viikossa. Lisäksi teoriatunteja pidetään paikan päällä harjoittelun ohessa. Opiskelijat ovat päässeet tutustumaan muun muassa katetrointiin, haavanhoitoon ja anatomiaan.

Asiatietoa ja käytäntöä on ollut Aholan mukaan sopivassa suhteessa.

– Aluksi pää oli pyörällä kaikesta uudesta, mutta huomaan, etten enää arkaile niin paljon. Esimerkiksi asukkaiden aamu- ja iltatoimet hoituvat vaivatta, eikä tarvitse pohtia, missä järjestyksessä tulee tehdä mitäkin.

– Opiskelijoita ei lasketa miehitykseen, joten meillä on eri tavalla aikaa istua viereen juttelemaan. Toisinaan avustamme aktiviteeteissa, kuten tietovisailussa tai bingossa. Asukkaat ja työntekijät ovat ottaneet meidät hyvin vastaan, Ahola hymyilee.

Käytännön oppimista eri tasoilla

Merihelmessä oppiminen on osa jokapäiväistä arkea ja harjoittelu tapahtuu moniammatillisessa työryhmässä. Opiskelijat toimivat tiimeissä, joita ohjaavat yksikön henkilökuntaan kuuluvat työntekijät.

– Opiskelijat vastaavat asukkaiden arjen toteutumisesta ohjaajan tukemana, ja vastuuta lisätään vähitellen. He näkevät työskentelyä lähietäisyydeltä ja tekevät myös itse aktiivisesti. Opiskelijat huomaavat samalla työn merkityksellisyyden, kertoo opettajatuutorina toimiva Sari Mäkinen.

Tiedon jakamista tapahtuu monella tasolla. Tällainen malli on täysin uutta.

Opiskelijat perehtyvät ensin käsiteltävään aiheeseen teoriatunneilla, työstävät sitten aihetta tiimeissä ja siirtävät teoriaa asiakastyöhön. Samalla he jakavat tuoreinta tutkittua tietoa työntekijöille, jotka puolestaan tuovat osaamisensa opiskelijoiden käyttöön.

– Ohjaajat voivat halutessaan osallistua ammattikorkeakoulun opetukseen, ja toisaalta opiskelijoiden on mahdollista oppia myös toisiltaan ja peilata omaa osaamistaan. Tiedon jakamista tapahtuu siis monella tasolla. Tällainen malli on täysin uutta, Mäkinen kiteyttää.

Campuskoti Merihelmen toimintaa sekä pedagogisia ja teknologisia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi muiden alojen opiskelijoita on tarkoitus ottaa mukaan tulevaisuudessa ja lisätä siten moniammatillista yhteistyötä opiskelijoiden kesken.

Merihelmen toimintaa kehitetään edelleen Osaamismalli ikääntyneiden hoitotyön vetovoimaksi -projektissa, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Yhteistyötä ja hanketta koordinoi Arvokas vanhuus -tutkimusryhmä.

 

 

Terveys- ja hyvinvointiteknologia vaatii rohkeaa kokeilua ja yritysyhteistyötä

SOMA-projektissa kehitetään uudenlainen kokeilualustatoimintamalli, jota pilotoidaan Salossa toimivassa hoivayksikössä. Terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yritykset voivat kokeilla ratkaisujaan autenttisessa ympäristössä.

Terveydenhuollon alalla teknologian käyttö on yleistymässä nopeasti. Esimerkiksi automaattiset lääkeannostelujärjestelmät auttavat hoitohenkilökuntaa lääkkeiden annostelussa oikeaan aikaan, mikä vähentää inhimillisiä virheitä ja varmistaa potilaiden saaman hoidon. Älykkäät valvontajärjestelmät puolestaan helpottavat asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Yhteistyö terveys- ja hyvinvointialan yritysten sekä sosiaali- ja terveysalan välillä on keskeistä, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaammin ja parantaa ikäihmisten elämänlaatua. Kehitteillä oleva kokeilualustatoiminta mahdollistaa teknologia-alan yrityksille ratkaisujensa testaamisen aidossa tai sitä mukailevassa ympäristöissä. Yritykset pääsevät arvioimaan ratkaisujensa toimivuutta ja hyödyllisyyttä käyttäjän näkökulmasta.

Sote-yksiköt terveysteknologian kehityksen mahdollistajana

Turun ammattikorkeakoulu ja Salon kaupunki ovat kehittäneet uuden sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelumallin Campuskoti Merihelmeen, jossa mallia pilotoidaan vuoden 2024 aikana. Taustalla on kaksivuotinen (2023–2024) SOMA-hanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa varsinaissuomalaisten terveys- ja hyvinvointiteknologiayritysten tuotekehitystä sekä kasvattaa niiden kilpailukykyä kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

Toiminta tarkoittaa käytännössä sitä, että Campuskoti Merihelmessä testataan yritysten kehittämiä tai kehityksessä olevia ratkaisuja tai tuotteita, jotka voivat olla esimerkiksi erilaiset älykellot tai kaatumisen ehkäisyyn tarkoitetut älymatot. Tavoitteena on, että kokeilualustatoiminta integroituu saumattomasti perustoimintaan. Onnistunut integrointi voi parantaa hoitotuloksia, tehostaa hoitoprosesseja ja tarjota asukkaille yksilöllisempää ja ihmisläheisempää hoitoa.

Terveys- ja hoivateknologian mukaanotto hoivayksiköihin edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää niin tekniset, koulutukselliset kuin eettisetkin näkökulmat. Toiminta ei häiritse Merihelmen perustoimintaa eikä vaaranna asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta. Henkilökunta koulutetaan ennen teknologian käyttöönottoa.

Teknologiaan tutustuminen on tärkeää jo opintojen aikana

SOMA-hankkeessa sairaanhoitajaopiskelijat pääsevät harjoittelemaan terveys- ja hoivateknologian käyttöä heti opintojen alussa. Opiskelijat ovat mukana myös uusien teknologisten ratkaisujen suunnittelussa ja kehittämisessä, mikä lisää ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista ja haasteista.

Kun terveysteknologia integroidaan osaksi hoitotyötä, opiskelijat voivat oppia ymmärtämään teknologiaa asukkaiden näkökulmasta. Tämä taas auttaa heitä soveltamaan teknologiaa yhä yksilöllisemmin tulevassa työssään. Campuskoti Merihelmen hoitotyöntekijät tarjoavat arvokasta tietoa ja tukea teknologian käyttöön hankkeen aikana.

Opiskelijat ovat mukana myös uusien teknologisten ratkaisujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

On tärkeää huomata, että terveys- ja hoivateknologia ei korvaa inhimillistä hoitoa ja vuorovaikutusta. Lisäksi teknologian käyttöön liittyy eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joiden vaikutuksia tulee pohtia yhteisesti. Jatkuva oppiminen on välttämätöntä ammattitaidon ylläpitämiseksi. Tämä luo perustan tulevaisuuden innovatiivisemmalle ja tehokkaammalle terveydenhuollolle.

 

 

Bioanalytiikan harjoittelu ja opinnäytetyö Puolustusvoimille

Kohtaamme arjessa bioanalyytikoita useimmin silloin, kun käymme laboratoriossa antamassa verinäytteen. Kuinka bioanalytiikan opiskelija Oona Erkkilä löysi tiensä Puolustusvoimiin tekemään harjoittelua ja opinnäytetyötä?

”Puolustusvoimat piti infotilaisuuden, jossa kerrottiin Suojelun erikoisosaston valmiusjoukkokoulutuksesta. Infon jälkeen keskustelin ohjaavan opettajani kanssa mahdollisuudesta hyväksilukea syventäviä opintoja varusmiespalveluksessa suoritettujen töiden avulla. Palveluksen aloitin 2022 tammikuussa.

Ennen palveluksen aloittamista kyselin Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta, voiko heille tehdä opinnäytetyön. Kun keskustelin myöhemmin uudelleen, heillä oli alustava idea opinnäytetyöstä, joka soveltuisi bioanalyytikkokoulutukseen. Olin neljä kuukautta korkeakouluharjoittelijana tutkimuslaitoksella. Harjoittelun yhteydessä tehtyä työtä käytettiin opinnäytetyön kokeellisena osana.

Kenttälaboratoriokoulutus aloitettiin palveluksen puolessa välissä. Saimme harjoitella laboratorion ylläpitämistä ja huoltoa, suorittaa erilaisia diagnostisia menetelmiä analyysivaiheissa, harjoitella luotettavaa tiedonetsintää, tuottaa riskinarvioita ja antaa asiantuntijatukea tehtävissä.

Opinnäytetyöni käsittelee kvantitatiivisen analyysimenetelmän kehittämistä nestekromatografialaitteistolle. Samalla pyrittiin löytämään näytteenkäsittelymenetelmät tutkittaville näytteille. Tutkittavina yhdisteinä olivat atropiini ja obidoksiimi, joita käytetään esimerkiksi hermokaasumyrkytyksen lääkehoidossa. Tavoitteena oli myös kehittää Puolustusvoimien suojelulääkintää ja parantaa Puolustusvoimien antaman suojelukoulutuksen työ- ja palvelusturvallisuutta.

Jos on mahdollista suorittaa harjoitteluja tai tehdä opinnäytetyö Puolustusvoimille, voin vain suositella. Heillä on tarve erilaisille osaajille, ja opiskelijana pääsee monipuolisesti oppimaan Puolustusvoimien erilaisista tehtävistä, tavoista ja arvoista.

Tärkein asia, jonka opin varusmiespalveluksen ja opinnäytetyön tekemisen aikana oli se, että yhteistyöllä kaikki asiat sujuvat paremmin. Henkilökohtainen osaaminen ja ymmärrys laboratorioprosessien eri vaiheissa kehittyi hurjasti. Kuitenkaan ilman yhteistyötä opiskelijakavereiden, palvelustovereiden, AMK:n opettajien ja tutkimuslaitoksen henkilökunnan kanssa en olisi saanut puoliakaan niistä opeista, mitä olen tämän bioanalyytikkokoulutuksen aikana kerännyt.”

 

 

Oppimista kädet savessa ja iholla

Kuvat: Martti Komulainen (MK), Aleksi Rajamäki (AR), Antti Ala-Könni (AAK), Terveyskampus

Vaikka online-oppiminen ja erilaiset virtuaalisovellukset koulutuksessa tarjoavat paljon mahdollisuuksia etenkin teoria-aineksen opetuksessa, kaikkea opetusta ei voi digitalisoida, vaan asioita pitää harjoitella käytännössä.

Ammattikorkeakoulujen opetus on käytännönläheistä. Oleellinen osa opetusta ovat työelämälähtöiset projektit ja oppimisympäristöt, joissa teoriaa sovelletaan, harjoitellaan, mitataan, testataan, tutkitaan ja kehitetään.

Seuraavassa on kurkistuksia Turun AMK:n oppimisympäristöihin Kupittaan kampuksella, Salossa ja Linnankadun taidekampuksella.

 

Suuhygienistikoulutus

Suuhygienistikoulutuksen oppimisympäristössä yhdistyvät aidot asiakastilanteet, moniammatillinen harjoittelu ja yrittäjämäinen toiminta. Opiskelijat tutustuvat alaansa sekä toteuttavat ennaltaehkäiseviä ja esteettisiä suun terveyspalveluja asiantuntijoiden ohjauksessa.

 

SimuCenter

Korkeatasoiset simulaattorit, asianmukaiset välineet ja muunneltavat tilat. Medisiina D -rakennuksessa sijaitsevassa simulaatio-oppimisympäristössä ovat kaikki edellytykset todellisuutta jäljittelevien tilanteiden harjoittelemiseen sekä niiden jälkipuintiin.

 

Fysioterapia

Liikunta- ja toimintakykylaboratorio antaa askelmerkit liikkumisen ja toimintakyvyn arviontiin. Fysioterapeuttiopiskelijat tuottavat palveluja yksityis- ja yritysasiakkaille osana opintojaan. Harjoittelu- ja testausympäristö edustaa modernia teknologiaa.

 

Autotekniikka

Auton pyöräntuennan mittaaminen ja laskenta sisältyy Ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa vuosittain toteutettavaan Alustarakenteiden suunnittelu -kurssiin.

 

Rakennustekniikka
Rakennustekniikassa opiskellaan kädet savessa – sananmukaisesti. Saven rakennusteknisten ominaisuuksien tunteminen on tuleville rakennusinsinööreille tärkeää etenkin Varsinais-Suomessa, missä on laajalti savimaita.

 

Kemiantekniikka
Labriikki on laboratoriokompleksi, johon kuuluvat kemiallisen analytiikan, mikrobiologian, biotekniikan, elintarviketekniikan, tutkimuspanimon ja materiaalitekniikan laboratoriot.

Lisäksi Labriikin suojissa toimii Uudet materiaalit ja prosessit -tutkimusryhmä, jonka sovellusalueina ovat lääketieteessä käytettävät materiaalit ja kiertotalous.

 

Vesi- ja ympäristötekniikka

Vettä vihmoo taivaalta kun Turun AMK:n energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat Anna ja Konsta virittelevät veden virtausmittauslaitteistoa pieneen kaupunkipuroon Turussa. Sade on tervetullutta kun mitataan purojen virtaamaa osana hulevesiin liittyvää ISMO (Intelligent and sustainable stormwater management) -projektia. Tutkimus- ja kehittämisprojektit tarjoavat käytännönläheisen oppimisympäristön opiskelijoille.

 

BisnesAkatemia

BisnesAkatemiassa opitaan innovatiivisen liiketoiminnan, tiimityön ja yrittäjyyden osaajiksi. Opiskelijat toimivat yrittäjänä omassa osuuskunnassa ja kehittävät samalla omaa liiketoimintaansa. BisnesAkatemiassa opitaan työelämän käytännöt ja hankitaan oma laaja verkosto.

 

FIT Turku -osaamiskeskus (Futuristic Interactive Technologies)

FIT Turku on paitsi interaktiivisten teknologioiden, mm. lisätyn- ja virtuaalitodellisuuden, tutkimus- ja osaamiskeskus, myös merkittävä oppimisympäristö ICT-alan opiskelijoille.

 

Taideakatemia

Kulttuurikampuksella Linnankadulla opitaan esimerkiksi esitystuotantojen kautta valmiuksia työelämään.

 

Auttamishalu yhdistää

Mistä on tehty vuoden opiskelija ja vuoden opettaja? Tutustumme Turun AMK:n vuoden 2023 opiskelijaan Lumi Kososeen ja vuoden opettajaan Juha Saariseen.

Minkä asioiden luulet vaikuttaneen valintaasi? 

Lumi: Olen erittäin sosiaalinen ja avoin persoona. Uskon, että minua on helppo lähestyä ja olen aina valmis kuuntelemaan, jos jollain on huolia tai murheita. Olen myös valmis tukemaan ja auttamaan, jos jollain on ongelmia opinnoissa.

Juha: Minusta opettaja on asiakaspalveluammatissa. Opetuksessa minulle on tärkeää avuntarjoamisen lisäksi, että kursseilla on tarjolla mahdollisuus haastaa itseään riippumatta osaamisen tasosta. Toivon, että nämä asiat ja oma innostuminen ovat välittyneet opiskelijoille.

Mikä on parasta opiskelussa tai työssäsi? 

Lumi: Uuden oppiminen, ystävät ja järjestötoiminta. Olen työskennellyt kokkina kohta 10 vuotta, joten kaikki mitä opin koulussa, on uutta ja mielenkiintoista.

Juha: Monipuolisuus. On erilaisia kursseja opetettavaksi ja erilaisia hankkeita, joissa saa olla mukana. Näiden parissa kaikki erilaiset sisällöt, tehtävät ja ihmiset, joiden kanssa työskentelen. Kokemus siitä, että omalla osaamisella on arvoa. Toisaalta aiheita, joiden parissa työskennellessä on mahdollista oppia lisää uutta ja kiinnostavaa.

Miten maailman muutokset vaikuttavat opiskeluun ja opettamiseen? 

Lumi: Omalla kohdallani eniten vaikuttaa kaiken kallistuminen ja tukien määrät. Minulla on 4-vuotias tytär. Tuet menevät vuokraan ja lainaa ei saa tarpeeksi laskuihin, ruokaan, vaatteisiin ja muihin tarpeellisiin menoihin. Olen edelleen keittiössä töissä koulun ohella, että minulla on varaa taata tyttärelle kaikki tarvittava.

Juha: Opetuksen kannalta isoimmat viimevuosien tapahtumat ovat olleet korona, Ukrainan sota ja generatiivisen koneälyn kehitys. Koronan myötä tullut nopea siirtyminen etätyöskentelyyn toi opettajille teknistä osaamista tuottaa opetusta teknologialla, joka mahdollistaa paikasta ja jopa ajasta riippumatonta opetusta. En usko, että teknologia ja etäily juurikaan muutti opettajien opetustekniikoita tai -tapoja, vaan vaikutti enemmän tiedon ja aineiston välityksen tekniikoihin.

Opetuksessa minulle on tärkeää avuntarjoamisen lisäksi, että kursseilla on tarjolla mahdollisuus haastaa itseään.

 

Korona aiheutti etäisyyttä opettajien ja opiskelijoiden välillä, ja vaati opiskelijoilta paljon enemmän itsenäisen työskentelyyn ja työnhallintaan liittyviä taitoja. Nyt kun olemme palanneet lähiopetukseen, itseohjautuvuuden puute osalla opiskelijoista on tullut näkyväksi opettajille.

Seuraava jo käynnissä oleva iso mullistus on generoivat koneälyt. Isot kielimallit (ChatGPT, Bing/Copilot, Bard) mullistavat tiedonhaun. Parhaimmillaan koneäly toimii apuopettajana ja vastauksien lisäksi tarjoilee päättelyketjun; pahimmillaan se mahdollistaa tehtävien suorittamisen ilman omaa ymmärrystä.

Koneälyyn liittyy insinööriopintojen kannalta kiinnostava kysymys: minkä verran ja kenen opintoihin pitäisi kuulua koneälyjen syvempää osaamista?

 

 

 

 

 

 

Tekoäly avaa uusia ovia oppimisessa

”Digirohkeus tarkoittaa itseluottamusta, jonka avulla ihminen uskaltaa kokeilla ja ottaa käyttöön uusia tai päivittyneitä digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä.” (Digi- ja väestötietovirasto DVV, Digitaitoraportti 2022.)

Julkistaessaan digitaitoraporttinsa vuoden 2022 lopulla Digi- ja väestötietovirasto nosti esille merkittävämmän käsitteen kuin ehkä arvasikaan – digirohkeuden. Samoihin aikoihin ChatGPT:n julkaisu asetti organisaatiot ja ihmiset uuden äärelle. Tekoälysovelluksia julkaistiin lyhyellä aikavälillä moniin käyttötarkoituksiin. Olimmeko opetusalalla valmistautuneita ja vastasimmeko muutokseen digirohkeudella vai digipelolla?

Turun ammattikorkeakoulun osalta suhtautuminen tekoälyyn on ollut selkeä jo alkumetreiltä. Kannustamme tekoälyn hyödyntämiseen, sillä näemme tekoälysovellukset työelämän työkaluina ja tekoälyn hyödyntämisen yhtenä tulevaisuuden työelämän perusvalmiutena. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE julkaisikin toukokuussa 2023 kansalliset kannustavaan sävyyn laaditut suosituksensa ammattikorkeakouluille tekoälyn hyödyntämiseen organisaatio-, opettaja- ja opiskelijatasolla.

Pohdittaessa tarkemmin eri vaihtoehtoja oppilaitoksen ja opettajan kannalta, törmätään merkittävään ongelmaan. Mikäli tekoälysovellusten käyttö opinnoissa haluttaisiin kieltää, pitäisi sitä pystyä myös valvomaan. Valvontaa voidaan toki tehdä tietyllä tasolla valvotuissa ympäristöissä, mutta modernissa ajasta ja paikasta riippumattomassa opiskelussa on valvonta lähes mahdotonta. Opettajalla onkin eri vaihtoehtoja ohjeistaa tekoälyn käytöstä opintojaksoillaan, kuten ARENEn suosituksissakin on kuvattu (kuva 1). Koska kieltämistä on mahdoton valvoa aukottomasti, on syytä mahdollistaa käyttö, sekä kehittää osaamista ja toimintatapoja vastaamaan uuden teknologian tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tämä on myös ainoa tapa pysyä ajan hermolla ja kehittyä muuttuvan maailman mukana.

 

ChatGPT:n mahdollisuuksiin tarttuivat ensimmäisinä opiskelijat ja ottivat etumatkaa opettajiin. Turun AMK:ssa syksyllä 2023 tehdyn kyselyn perusteella, opiskelijat ovat käyttäneet tekoälysovelluksista pääosin ChatGPT:tä. Yleisimpiä käyttökohteita opiskelijoilla olivat

• tiivistäminen, tekstin analysointi ja uudelleenkirjoittaminen,
• ideointi tai tekstin luonnostelu,
• vieraskielisen tekstin muokkaaminen tai kääntäminen,
• opettajan tehtävänannon tai termistön selkeyttäminen,
• tiedonhaku, sekä
• koodaaminen tai koodaamiseen liittyvien ongelmien selvittäminen.

Kolme ensimmäistä käyttökohteista nousivat esille myös kysellessämme henkilökunnan kokeiluista elokuussa 2023. Kyselyjen tuloksissa ei nouse esille se valitettava tosiasia, että tekoälyä on myös käytetty apuna opetusalalla perinteisiin tehtävänantoihin vastattaessa. Tekoälyn vastauksia on myös muokkaamatta palautettu eikä tekoälyn tuotoksiin ole suhtauduttu tarvittavalla kriittisyydellä. Opettajat havahtuivat tilanteeseen alkaessaan saada tehtävänantoihinsa tekoälyn tuottamia vastauksia, mikä romutti perinteiset toimiviksi koetut tavat toimia.

Moni Turun AMK:n opettaja on aktiivisesti pyrkinyt muuttumaan maailman mukana ja käyttänyt tekoälyä osana opintojaksojaan. Käyttökohteita Turun AMK:ssa ovat mm.

• opetusmateriaalien ja tuntisuunnitelmien laatiminen,
• tehtävänantojen ja koetehtävien laatiminen ja testaaminen,
• koodaus, koodikatselmointi ja koodin dokumentointi,
• visuaalisen viestinnän harjoittelu tekstistä kuviksi -toimintojen avulla,
• verkkokurssin oppimateriaalien kirjoittaminen selkokielelle,
• yhteenvetojen laatiminen opiskelijoiden vastauksista, sekä
• suomi toisena kielenä opetuksessa keskustelut tekoälyn kanssa.

Organisaatiotason linjausten puuttuessa tai ollessa epäselviä, on hankala kannustaa tekoälyn hyödyntämiseen tai myöskään syyttää väärinkäytöksistä. Elokuun 2023 henkilöstön kehittämispäivässä suurimmaksi kehittämistarpeeksi nousikin tekoälyn hyödyntämisen ohjeistus ja tuki. Tarpeeseen vastattiin ja syksyllä 2023 laadittiin ARENEn suositusten pohjalta huoneentaulumainen ohjeistus tekoälyn hyödyntämiseen (kuva 2), sekä kehitettiin yksityiskohtaisempia ohjeita niin opettajille, TKI-toimijoille kuin opiskelijoille.

Tekoälyn uhkakuviin liitetään välillä kysymys ”Tekeekö tekoäly opettajasta tarpeettoman?”. Vastaus on mielestäni kaksijakoinen. Ei tee, mikäli hyväksymme maailman muuttumisen, osaamme delegoida osan perinteisistä työtehtävistämme tekoälylle ja mukautamme opetuksen suunnittelua ja toteutusta sen mukaisesti. Tekee, mikäli emme avaa ovia ympärillämme muuttuneeseen maailmaan ja astele sinne digirohkein askelin.

Näemme tekoälysovellukset työelämän työkaluina ja tekoälyn hyödyntämisen yhtenä tulevaisuuden työelämän perusvalmiutena.

Myöskään ammattikorkeakoulujen käytännönläheistä oppimisotetta ei tekoäly korvaa, joten osallistavilla ja vuorovaikutteisilla työelämälähtöisillä oppimisympäristöillämme ja -menetelmillämme on edelleen paikkansa. Hyödyt työn tehostamisessa ovat kuitenkin ilmeiset, joten hyödynnetään mahdollisuudet ja vapautetaan aikaa luovuudelle, ohjaukselle ja vuoropuhelulle – ihmiseltä ihmiselle.

Lähde: ARENEn suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille

 

 

Tekoäly kehittää kriittistä ajattelua ja osoittaa ihmisen luovuuden

Espanjankielinen opiskelija palautti erinomaisia esseevastauksia suomeksi. Hän osoitti niillä syvällistä asian ymmärrystä ja analyysiä. Hän oli käyttänyt tekoälyn tuottamaa käännösohjelmaa. Sekä opiskelija että opettaja kommunikoivat äidinkielellään, ja se antoi mahdollisuuden vivahteikkaaseen analyysiin, jota ei olisi tapahtunut englanniksi. Tämä on hieno esimerkki siitä, että tulevaisuus on jo täällä.

Olen SINCOE-hankkeen (Supporting Innovation Competence Development in Online Education) pilottiopintojaksolla opettanut ja rohkaissut journalismin opiskelijoita käyttämään ChatGPT-kielimallia apunaan ainakin seuraavilla tavoilla:

• Lukihäiriöinen opiskelija tarkistaa kielensä sen avulla.
• Jos ideointi takkuaa, tekoälyltä voi pyytää listan ajatuksista.
• Tekoäly auttaa myös jutun rakenteen kehittelyssä ja erilaisten haastateltavien keksimisessä.

Olen demonstroinut opiskelijoille luokan edessä kollegan kanssa haastattelun muuntamista suoraan jutuksi niin, että Wordin sanelin kirjoittaa haastattelun reaaliaikaisena tekstiksi, jonka syötän sellaisenaan tekoälylle. Annan sille sitten komennon kirjoittaa esimerkiksi 500 sanan journalistinen juttu, jossa se käyttää suoria lainauksia haastateltavalta. Juttu syntyy alle minuutissa.

Tekoäly kriittisen ajattelun ja luovuuden kehittämisessä

Kun sitten luemme ChatGPT:n reaaliaikaisesti tuottaman artikkelin, huomaamme, että kielimalli ei luo mitään uutta. Sen tekemä journalistinen juttu on lattea mutta siisti.

Tekoäly ei vie luovan toimittajan työtä, kuten ei Wikipedia vienyt tutkivien journalistien tai Google tieteentekijöiden. Ne ovat apuohjelmia.

Tekoäly myös keksii lauseita haastateltavan sanomiksi. Tämä on ehdottomasti journalismin eettisiä periaatteita vastaan. Sen osoittaminen käytännössä toivottavasti kirkastaa opiskelijoille, kuinka tärkeätä on suhtautua kriittisesti kaikkeen kielimallin tuottamaan.

 

 

”Vielä ollaan hengissä ja pystyssä”, sanoo Tanssii tähtien kanssa -valmentaja 

 

Valtteri Palin yhdisti intensiivistä unelmaansa korkeakouluopintoihin. Televisio-ohjelman tähtivalmentaja ei ehtinyt tavata kavereita, eikä nukkua tarpeeksi. Valtteri Palin sanoo kuitenkin, että vaikka työ olikin kuormittavaa, se palkitsi. 

Valtteri Palin haukottelee useasti haastattelun kuvauksien aikana ja toteaa olevansa hyvin väsynyt. Myös aamun ensimmäinen oppitunti oli jäänyt välistä, sillä edellisen yön unet olivat muutenkin jääneet vähäisiksi. 

Väsymys johtui siitä, että valmentaja oli ahkeroinut vielä koulutehtävien parissa yömyöhään palattuaan Helsingistä tanssitreeneistä. 

Palin oli uusi tähtivalmentaja suositussa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, ja opiskeli samaan aikaan toista vuotta Turun ammattikorkeakoulussa myyntityön tradenomiksi. 

Palin ja hänen kisaparinsa, räppäri Yeboyah, treenasivat joka arkipäivä. Lauantait olivat ainoita vapaa päiviä, sillä sunnuntaisin koko päivä meni suoraa lähetystä tehdessä. 

Palin kertoo, ettei juurikaan miettinyt ohjelmaan mukaan lähtemistä, koska se oli hänen tanssiuransa kannalta iso asia ja yksi hänen suurista unelmistaan.

– Vasta sen jälkeen, kun olin vastannut, todellakin aloin pohtimaan, miten koulun mahtaa käydä. 

Kun Palin sai varmistuksen, että oli mukana Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, hän otti nopeasti yhteyttä opinto-ohjaajaansa. Yhdessä he päätyivät siihen, että Palin suorittaisi kurssit normaalisti. 

Tällaiset tilanteet ovat Turun AMK:n opinto-ohjaaja Anu Lehtisen mukaan hyvin tapauskohtaisia, ja suunnitelmat koulun etenemisen suhteen tehdään yksilöllisesti opiskelijan tilanne huomioiden. 

Ensisijaisesti Lehtinen ei suosittele opiskelijoille opintojen pidentämistä, vaan miettimään, mitä pystyy sillä hetkellä tekemään, jotta kuormitus vähenisi, mutta alkuperäisessä suunnitelmassa opintojen suoritusajan suhteen pysyttäisiin. 

Jouluna saa sitten levätä ja syödä kinkkua ja maata sohvalla

Tanssii tähtien kanssa -ohjelman prosessi oli valmentajille todella intensiivinen, aikaa ja ajatusta vievä. 

Palin ei ehtinyt tavata kavereita muuten kuin kutsumalla heidät TTK-yleisöön. Vapaa-aikaa ei muutenkaan jäänyt paljoa. 

– Esimerkiksi eilen väänsin viimeisillä voimillani koulutehtäviä treenien jälkeen, kun pääsin kotiin. Yöunet ovat olleet välillä koetuksella, mutta vielä ollaan hengissä ja pystyssä.

Palin muistuttaa, että työ ei ole ollut vain tanssin opettamista, vaan siihen on kuulunut myös koreografian tekeminen, musiikin ja asujen suunnittelu sekä valojen ja kameroiden miettiminen. Työ jatkui siis aina myös kotona treenien jälkeen. 

– Oli se tosi kuormittavaa, mutta myös palkitsevaa. Sunnuntait olivat lempparipäiviäni. Oli ihana päästä tanssimaan ja esiintymään.

Opinto-ohjaaja Anu Lehtisen mukaan omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Jokaiselle tulee kausia, jolloin kuormitusta on enemmän kuin toisena. 

Palin kertoo, että myös moni muu opettaja teki paljon töitä TTK:n ohella. Ihmisistä näki, että he ovat väsyneitä ja töitä on paljon. 

– Mutta tämä on kuitenkin lyhyt prosessi, kyllä sen jaksaa. Jouluna saa sitten levätä ja syödä kinkkua ja maata sohvalla.

 

 

Turun AMK tukee ulkomaalaistaustaisten korkeakouluopiskelua 

Turun AMK tukee ulkomaalaistaustaisten etenemistä korkeakouluopintoihin ja tarjoaa ohjausta myös opintojen aikana. Vuonna 2021 käynnistynyt MOI-ohjauspalvelu on suunnattu paitsi Turun AMK:n opiskelijoille myös ulkoisille asiakkaille eli kaikille korkeakouluopinnoista kiinnostuneille ulkomaalaistaustaisille. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa OSKE-hankkeissa (2021–2023) MOI-palvelu on tehnyt ohjaustyötä yhdessä International House Turun sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö on lisännyt MOI-palvelun tunnettuutta, ja ohjaustapahtumien määrä on kasvanut tasaisesti (ks. kuvio).  Ohjaustapahtumia oli 195 vuonna 2021, 369 vuonna 2022 ja 478 vuonna 2023. 

Ulkoisia asiakkaita ohjataan pääasiassa opintoihin hakeutumisessa 

Ulkoisia asiakkaita ohjataan eniten tutkintokoulutukseen ja polkuopintoihin hakeutumisessa. Ohjauksessa painottuvat hakuajat, hakukelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset sekä valintatavat ja -kriteerit. 

Asiakkaille kerrotaan myös avoimen AMK:n opiskelumahdollisuuksista. Avoimessa AMK:ssa on tarjolla esim. korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattu osaajakoulutus, jonka tavoitteena on täydentää aiempia opintoja, saada valmiuksia mahdollisiin jatko-opintoihin sekä verkostoitua korkeakouluyhteisön ja suomalaisen työelämän kanssa. 

Jos asiakkaan suomen kielen taito ei riitä opiskeluun suomeksi, hänet voidaan ohjata korkeakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen. Tarjolla on myös muita suomen kielen opintoja, joista osa on saatavilla avoimessa AMK:ssa muillekin kuin tutkinto-opiskelijoille. 

Yksi yleinen ohjauksen aihe on aiemmin hankitun osaaminen tunnistaminen. Erillinen opiskeluoikeus on hyvä vaihtoehto silloin, jos asiakkaan tavoitteena on jo olemassa olevan tutkinnon laillistaminen Suomessa ja laillistuksen edellyttämien lisäopintojen suorittaminen. 

Opiskelijoita ohjataan eniten suomen kielen opinnoissa ja oppimistehtävissä 

Opintoihin hakeutumisen jälkeen ohjausta tarvitaan usein myös opiskelun aikana. MOI-palvelu pyrkii tukemaan arjen opiskelua niin, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat menestyvät opinnoissaan kielihaasteista huolimatta. Opiskelijoita ohjataan esim. sopivien suomen kielen kurssien löytämisessä ja myös muissa kieliopintoihin liittyvissä kysymyksissä.

Jos opiskelijoilla on suomen kieleen liittyviä haasteita oppimistehtävissä ja opinnäytetyössä, he saavat apua oman tekstinsä työstämisessä. Lisäksi opiskelijoita tuetaan esim. luku- ja muistiinpanotekniikkojen harjoittelemisessa, tenttiin valmistautumisessa ja tiedonhaussa. 

Lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita ohjataan usein yleiseen kielitutkintoon eli YKI-testiin liittyvissä asioissa. YKI-testi on edellytys apurahan saamiselle eli edullisemmalle lukuvuosimaksulle. Testissä arvioidaan myös puhumisen taitoa, ja MOI-palvelussa voidaan harjoitella opiskelijan kanssa myös suullista suomen kieltä. 

Joskus myös Turun AMK:n omia opiskelijoita ohjataan tutkinto- ja polkuopintoihin hakeutumisessa. Silloin on yleensä kyse valmentavan koulutuksen tai avoimen AMK:n opiskelijoista, joiden tavoitteena on jatkaa opiskelua tutkintokoulutuksessa. 

Ohjausta on saatavilla joustavasti tarpeen mukaan 

Ohjaus tapahtuu pääasiassa yksilöohjauksena. Aloittaville opiskelijoille järjestetään myös ryhmämuotoisia infotilaisuuksia suomen kielen opinnoista ja stipendijärjestelmästä. Ulkoisille asiakkaille järjestetään ryhmämuotoisia tilaisuuksia opiskelumahdollisuuksista yhteistyössä Turun kaupungin työllisyyspalvelujen ja esim. toisen asteen koulutuksenjärjestäjien kanssa. 

Ohjaus järjestetään asiakkaan toiveesta riippuen kasvotusten, verkossa tai sähköpostitse. MOI-palvelu toimii siis joustavasti ja matalalla kynnyksellä, ja tukea on saatavilla kaikissa opiskelupolun vaiheissa. 

 

 

Innopeda-koulutusviennin avulla uutta oppimisotetta brasilialaisille opettajille 

Turun AMK:ssa kehitetyn Innopedan yhtenä vahvana markkina-alueena on tällä hetkellä Brasilia. Suomen maine laadukkaan koulutuksen tekijänä on siellä hyvä, ja Innopeda-koulutettuja opettajia pidetään kilpailuvalttina paikallisella koulutuskentällä. Turun AMK:lla on kokemusta vientituotteiden kehittämisestä ja koulutusten toteuttamisesta myös muun muassa Indonesiasta.  

Brasiliassa opettajan rooli on perinteisesti hierarkkinen, ja oppijakeskeisyys on uusi asia. Innopedassa keskeistä on oppijan aktiivinen rooli ja osallistaminen oppimisen prosessiin, ja se aiheuttaa brasilialaiselle opettajalle opetuksen uudelleen miettimistä.  

Käytännön esimerkit Turun AMK:n Innopeda-toteutuksista pohdituttavat mutta myös innostavat: miten opiskelijat pystyvät itsenäisesti tai pienellä ohjauksella läpiviemään isojakin projekteja? Innopeda antaa oppijoille suuria vapauksia toimia itsenäisesti ja kantaa vastuuta omasta oppimisestaan.  

Kokemuksemme mukaan brasilialaisissa kouluissa usein uutta on myös Innopedan korostama monialaisuus ja yhteistyö oppilaitosta ympäröivän maailman kanssa. Esimerkiksi Innopedan avulla yhteistyötä on ryhdytty luomaan paikallisten toimijoiden kanssa tekemällä toiminnallisia projekteja. 

Tavoitteena pitkäjänteinen kehittämistyö 

Innopedan opettajakoulutuksessa ei tyydytä yksittäisiin kursseihin, vaan opettajilta edellytetään kehittävää työotetta: he laativat omat kehittämissuunnitelmansa ja tekevät suunnitelmien mukaisia kokeiluja sekä reflektoivat niitä.  

Brasiliassa kehittämistyöhön tarttuminen saattaa olla joillekin opettajille vielä haastavaa, sillä kehittämistyön lähtökohtana on itsereflektointi ja sitä kautta asioiden ja oman osaamisen kehittäminen. Itsearviointi ja vertaispalaute eivät ole vielä kiinteä osa oppimisprosessia, ja myös opettajat harjoittelevat sitä omassa työssään jakaen onnistumisia mutta myös kehittäen omaa opetustyötä Innopeda-opettajayhteisössä.   

Innopeda rohkaisee opettajia epäonnistumaan ja oppimaan virheistä. Koulutuksen osana onkin tärkeää sparrata opettajia uusiin kokeiluihin ja niiden reflektointiin, jotta kehittämistyö olisi pitkäjänteistä ja päästäisi aidosti oppijakeskeiseen työskentelyyn.  

Vaikka osa Innopeda-koulutuksen tehtävistä tuntuu opettajista usein haastavilta, monet kuvailevat koulutuksen antaneen suuria oivalluksia omaan opetusrooliin ja uusia, innostavia toimintatapoja oppimisen arkeen.  

 

 

Mikä epävarmuuden kokemuksesi laukaisi ja millaisia keinoja käytit tilanteesta selviytymiseen? 

 

Epävarmuus on usein läsnä, kun puhutaan oppimisesta. Epävarmuuden kokemuksia syntyy moninaisissa arjen oppimistilanteissa, joihin ei aina tule kiinnittäneeksi huomiota, ei oppijana kuin ei pedagoginakaan.  

Epävarmuuden tunne voi nostaa päätään esimerkiksi tenttitilanteessa mutta yhtä lailla myös silloin, kun oppija ratkaisee ongelmia, joita ei ymmärrä, kohtaa uusia vieraita ihmisiä, joutuu olemaan esillä tai altistamaan osaamisensa ja tuotoksensa arvioinnin kohteiksi.  

Epävarmuutta voi aiheutua myös tilanteissa, kun opiskelija pohtii pärjäämistään korkeakouluopinnoissa ja työelämässä, ehkä uudessa työharjoittelupaikassa tai alan vaihtajana.    

Epävarmuuden kokemus on vahva tunne ja tunteet ovat yhteydessä oppimistuloksiin. Viime aikoina epävarmuuden sietämisen vaikeuden onkin esitetty olevan monenlaisen oireilun taustalla. Vaikeus sietää epävarmuutta voi jumittaa etsimään varmuutta ja turvaa toiminnan sijaan, jolloin epävarmuus kääntyy lamauttavaksi tunteeksi, vaikuttaen näin myös onnistuneeseen oppimiskokemukseen. Vaikka viimeaikojen oppimistutkimuksessa on havahduttu ymmärtämään tunteiden merkitystä oppimisessa, on arjen pedagogiikan tasolla tunteiden huomioiminen osana oppimisprosessia ja sen suunnittelua vielä puutteellista.  

VUCA-maailma 

Elämme VUCA-maailmassa (Volatile, Uncertanty, Complex, Ambiguity), jossa epävakaus, epävarmuus, kompleksisuus ja monimutkaisuus ovat jatkuvasti läsnä. Sen sijaan, kun tarkastelemme koulutusta, se on usein selkeästi rajattua, valmiiksi palasteltua ja ennalta määriteltyä. Ollen näin ristiriidassa todellisen maailman kanssa. Epävarmuuden tarkoituksenmukainen ja tavoitteellinen integrointi osaksi oppimiskokemusta on siksi tärkeää.  

Epävarmuusosaamisen kehittäminen osana korkeakouluopintoja on olennaista VUCA-maailmassa selviämiseen ammatista riippumatta. Aikaisempien tutkimusten valossa korkeakouluopettajille ei kuitenkaan ole tarpeeksi tietoa, taitoja ja työkaluja, joilla he voisivat tukea opiskelijoitaan käsittelemään epävarmuutta positiivisella, luovalla ja tuottavalla tavalla. 

Epävarmuus voimavaraksi 

Mutta miten auttaa oppijaa tunnistamaan, kokeilemaan ja käsittelemään omaa epävarmuuttaan rohkaisevasti ja innostavasti? Miten kasvattaa kykyä kohdata epävarmuutta niin, että oppija pystyy kääntämään sen voimavaraksi, rohkeudeksi ja motivaattoriksi, lamauttamisen sijaan? Mikä on se rajapinta, jossa epävarmuus toimii katalysaattorina onnistuneelle oppimiskokemukselle ja milloin se taas kääntyy päinvastoin?  

Näihin kysymyksiin on pyritty löytämään vastauksia Eurooppalaisessa Erasmus+ -rahoitteisessa PUNC (Professional Uncertainty Competence) -tutkimus- ja kehittämisprojektissa, jossa tutkittiin ja määriteltiin, mitä on epävarmuusosaaminen ja millaisin keinoin opettaja voi auttaa opiskelijaa vahvistamaan kykyään hallita epävarmuuttaan. Projektissa haettiin sekä ymmärrystä mutta myös työkaluja siihen, miten opettaja voi suunnitella opetustaan niin, että opiskelija pystyy turvallisesti kohtaamaan ja harjoittelemaan tilanteita, joissa epävarmuus on läsnä. 

Onnistuneella pedagogiikalla epävarmuus voi siis olla mahdollistaja. Kun oppijalle kertyy paljon myönteisiä oppimiskokemuksia epävarmuutensa käsittelyssä, hän on valmis tekemään työtä oppimisen ja siitä seuraavan onnistumisen tunteen ja varmuuden kokemuksen lisäämiseksi. Tämä kuitenkin edellyttää, että siihen kiinnitetään tietoisesti huomioita ja se vaatii huolellista suunnittelua.  

Pedagogeina meidän tehtävänämme on kantaa siitä epävarmuuden kohtaamisesta vastuuta ja rakentaa turvallisia sekä innostavia oppimisympäristöjä, joissa epävarmuus on osa oppimisprosessia. Tällöin mahdollistamme sen, että epävarmuuden sietämisen vaikeus muuttuukin voimavaraksi.  

 

 

Uusia näköaloja ammatillisen elämäkertaprosessin kautta

Uran käännekohdat kutsuvat muutokseen, kehittymiseen ja sen pohtimiseen, kuka olen oman alani ammattilaisena. Tarvitaan reflektio-osaamista. Master School- eli ylemmissä AMK-opinnoissa tähän on tarjolla tukea.  

Identiteetissä on pysyvä ydin, mutta kokonaisuutena se muotoutuu jatkuvasti. Identiteettityötä tehdään vuorovaikutuksessa toisten kanssa, arkisissa toiminnan ja kommunikaation tilanteissa sekä ammattiin liittyen kerrottaessa omasta työstä – etenkin omaa osaamista esiteltäessä.  

Tarvitaan kykyä tunnistaa ja ilmaista omia ominaispiirteitä, reflektio-osaamista. Sen merkitys korostuu, kun työ limittyy samanaikaisiksi tai peräkkäisiksi työsuhteiksi.  

Reflektio-osaamisen tarve ei rajoitu rekrytointitilanteisiin. Sitä tarvitaan työtä uudelleen muotoiltaessa sekä elinikäisessä oppimisessa työn ohessa. On tarpeen tunnistaa omia vahvuuksia, kehittämisen kohteita, motivaatiota, tavoitteita, toiveita ja unelmia.  

Ammatti-identiteetti rakentuu työtä tehden, kertoen ja keskustellen 

Kulttuurialan Master School -koulutuksissa ammatti-identiteettityö on osa opintoja. Toteutustavat ja sisällöt vaihtelevat, mutta yhteistä on reflektiivinen työskentely. Taiteen uudet kontekstit -koulutukseen sisältyy opintojakso Ammatillinen elämäkertaprosessi, joka nivoo yhteen muidenkin opintojaksojen sisältöjä. Se sisältää kymmenen kontaktiopetusjakson aikana ja väleissä itsenäisiä tehtäviä, pienryhmä- ja koko ryhmän työskentelyä matalan kynnyksen taidelähtöisiä menetelmiä soveltaen.  

Opintojen alussa hahmotetaan siihenastista ammatillista polkua tekemällä siitä digitarina. Reflektiivinen työskentely jatkuu vain itselle kirjoitettavan päiväkirjan sivuilla. Päiväkirjan pohdintoja suunnataan kysymyksillä ja aineistoilla. Lopuksi katsellaan tulevaisuuteen: viiden vuoden päähän.  

Omasta ammatillisesta elämäkertaprosessista muotoutuu tutkimuskohde, jota tarkastellaan muun muassa päiväkirjaamisia reflektoiden. Mukana kulkee kysymys: millaista uratarinaa haluan kertoa – itselle ja muille.  

 

 

Uutta osaamista ja iloa

Työelämän muutoksen keskellä jatkuva oppiminen on entistä tärkeämpi työelämätaito. Monet meistä ovat kuulleet puhuttavan jatkuvasta oppimisesta ja osallistuneet koulutuksiin tietämättä, että olemme käyttäneet jatkuvan oppimisen palveluita. Jatkuva oppiminen on elinikäistä oppimista, painottaen työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja tähän suunnattua koulutustarjontaa.  

Kansallisessa jatkuvan oppimisen uudistuksessa on painotettu mahdollisuutta opiskella joustavasti työn ohessa. Monelle työn ohessa suoritettavaksi soveltuvat kokonaisia tutkintoja paremmin tutkinnon osat ja muut pienemmät opintokokonaisuudet. Samalla korkeakoulut pyrkivät hyödyntämään entistä enemmän digitaalisia opetuksen ja oppimisen välineitä.  

Opintoja tulee voida suorittaa myös etäopintoina ja verkko-opintoina siten, että opiskelu ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. Korkeakoulujen odotetaan tuottavan työelämän tarpeeseen uusia koulutuksia nopealla syklillä. Tutkintokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen sykli on pitkä, joten jatkuvan oppimisen uudistuksessa huomio on tutkintoja lyhyemmissä koulutuksissa.   

Jatkuvan oppimisen uudistuksessa pidetään tärkeänä, että korkeakoulut suunnittelevat yhdessä työelämän edustajien kanssa jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa ja koulutusmuotoja, jotka vastaavat työelämän ja työikäisen väestön osaamistarpeeseen. Koulutarjontaa suunniteltaessa ennakointitieto ja sen systemaattinen hyödyntäminen on entistä tärkeämpää.  

Kun jokin asia kiinnostaa, etsimme tietoa lisää ja positiivinen kierre alkaa. Samalla annamme oman panoksemme yhteiseen hyvään.

Osaamista itsellemme ja hyvinvointia muillekin 

Parhaiten motivoidumme itseämme kiinnostavista asioista. Kun jokin asia kiinnostaa, etsimme tietoa lisää ja positiivinen kierre alkaa. Samalla annamme oman panoksemme yhteiseen hyvään. Oppiminen on yksi hyvinvoinnin ja ilon lähde, joka auttaa meitä pärjäämään nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä.  

Turun ammattikorkeakoulun koulutustarjonta tuo laajat mahdollisuudet yksityisten, yritysten ja muiden työelämän organisaatioiden osaamisen kehittämiseen. 

Avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin voi osallistua kuka tahansa ja tehdä opiskeluvalinnat oman mielenkiinnon mukaan. Avoimessa AMK:ssa on myös mahdollista kerryttää ja laajentaa osaamistaan lyhyillä opintojaksoilla sekä laajemmissa opintokokonaisuuksissa kuten osaajakoulutuksissa (30-59 op) ja korkeakouludiplomeissa (60 op). Ne ovat eri alojen ammattilaisten tarpeisiin suunnattuja koulutuksia, joilla voi hankkia uutta osaamista sekä syventää tai laajentaa asiantuntijuutta ilman kokonaisen tutkinnon suorittamista. Useimmat korkeakouludiplomit ja osaajakoulutukset ovat avoimia kaikille ilman pohjakoulutusvaatimusta.  

Alan vaihto ja tutkintoon johtava koulutus on mahdollista myös polkuopintojen ja avoimen AMK:n väylän erillishaun kautta. Maahanmuuttajat saavat taitoja ja osaamista korkeakouluopiskeluun valmentavissa opinnoissa. Näiden opintojen pohjalta voi hakeutua tutkintoon johtavaan koulutukseen omassa erillishaussa.

Ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävät erikoistumiskoulutukset. Ne ovat hyvä tilaisuus syventää asiantuntijuutta ja suunnata osaamista uudelleen. Erikoistumiskoulutukset on mahdollista suorittaa työn ohessa.  

Täydennyskoulutukset on suunnattu yrityksille, yhteisöille ja ammattilaisille mahdollistaen yksilön oman sekä organisaation osaamisen täydentämisen ja päivittämisen.  Yritysten tarpeeseen räätälöidyt täydennyskoulutukset ja valmennukset voivat olla henkilöstökoulutuksia, laajempia koulutuskokonaisuuksia tai kehittämishankkeita.  

Tutkintoa lyhyempien opintokokonaisuuksien tunnustamista ja tunnistamista osana maamme koulutusjärjestelmää edistää OKM:n valmistelussa oleva kansallinen korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehys, jonka lähtökohtana on EU:n suositus. Pienellä osaamiskokonaisuudella (laajuus 1–59 op) tarkoitetaan käytännössä edellä mainittuja avoimen ammattikorkeakoulun opintokokonaisuuksia, erikoistumiskoulutuksia ja täydennyskoulutusta. Lähtökohtana on, että laatukriteerit täyttävä koulutustarjontamme tunnistetaan myös kansainvälisesti. 

Korkeakoulututkinnon suorittaneen näkökulmasta jatkuvaa oppimista on myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon eli YAMK-tutkinnon suorittaminen. Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. 

YAMK-tutkinnot jakautuvat kahden asiantuntijapolun alle:

• Leadership Excellence -polulla voi kehittyä esihenkilö- ja johtamistyöhön asiantuntijaksi.
• Professional Excellence -polulla syvennetään asiantuntijaosaamista.

Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohella. Kevään 2024 yhteishaussa oli mukana yli 20 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta neljältä eri alalta.

Kansallisena tavoitteena on, että 60 prosenttia työikäisestä väestöstä osallistuu vuosittain jatkuvan oppimisen koulutuksiin.

Kansallisesti jatkuva oppiminen nähdään osaavan työvoiman takeena ja edellytyksenä mm. hyvään työllisyyskehitykseen, julkisen talouden tasapainoon, kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Kouluttautumalla saamme kerrytettyä omaa pääomaa ja hyvinvointia. Se on tärkeintä.  

 

 

Taiteilijat ympäri Eurooppaa oppivat ja luovat yhdessä

Kuinka osallistaa ja tukea taiteilijoita, joilla on tavallista enemmän haasteita löytää työtilaisuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia? Tähän tuo ratkaisuja Turun AMK:n koordinoima, seitsemän organisaation yhteinen Professional Media Presence (PMP) -projekti.

Projektissa taiteilijat ottavat ammatillisesti haltuun digitaalisen median koko potentiaalin. Projekti tarjoaa heille mahdollisuuksia oppia ja luoda yhdessä uusia työkaluja ja -tapoja. Luoduilla toimintamalleilla ja työkaluilla tuetaan taiteilijoita niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

Projektin kohderyhmänä ovat erityisesti ammattitaiteilijat, jotka kohtaavat tavallista enemmän haasteita löytääkseen yhteistyömahdollisuuksia tai työtilaisuuksia. Haasteena voivat olla esim. sosiaaliset ennakkoluulot, taloudellinen tilanne, keholliset tai aistien rajoitteet.

PMP kutsuu ja osallistaa taiteilijoita verkkoseminaareihin, työpajoihin ja residensseihin sekä luo erilaisia oppimisen työkaluja.

Työpajat, verkkoseminaarit ja kaikki muu hanketoiminta rakentuu viiden teeman ympärille:

• media ja taide
• verkkomedia ja digitaalinen tarinankerronta
• sosiaalinen media ja median lukijakunta
• tulevaisuuden media
• media ja ammatti-identiteetti.

Turun AMK:n Taideakatemia toimii PMP-hankkeen koordinaattorina. Seitsemän kumppanin konsortiossa on vahva Euroopan unionin maantieteellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edustus Suomen pohjoisilta alueilta Turun kautta Maltalle Välimerellä, Slovakiasta Kroatian kautta Italiaan ja lopulta Espanjaan. Näitä kumppaneita ovat:

• Turun ammattikorkeakoulu, koordinaattori (Suomi)
• Lapin ammattikorkeakoulu (Suomi)
• Youth for Equality (Slovakia)
• Espronceda (Espanja)
• Perypezye Urbane (Italia)
• Culture Hub Croatia (Kroatia)
• Prisms (Malta).

Syksyllä 2023 Turun AMK tuotti ensimmäisen mediaan ja taiteeseen keskittyvän PMP-verkkoseminaarin, järjesti ensimmäisen työpajaviikon, sekä isännöi kahta taiteilijaa kahden kuukauden taiteilijaresidenssissä. He loivat ensimmäisen luvun ”Professional Media Practices for Artists” -työkalupakille.

Professional Media Presence -hanketta rahoittaa Euroopan unionin Luova Eurooppa -ohjelma.

 

 

Leikkausosasto tutuksi simulaation avulla

Turun ammattikorkeakoulu kehitti 360ViSi-projektissa virtuaalisen harjoituksen, jonka avulla sairaanhoitajaopiskelijat voivat perehtyä leikkausosaston työskentelyyn. Simulaatio-opetus tuo vaihtoehtoisen tavan tutustua heräämöön hoitoympäristönä ja lisää samalla harjoittelumahdollisuuksia.

Oppimissovelluksen avulla opiskelijat voivat harjoitella itsenäisesti ajasta tai paikasta riippumatta. Opettajalle se mahdollistaa oppijoiden työskentelyn ja oppimisen edistymisen seuraamisen. Sovellus toimii myös tarvittaessa apuna uuden työntekijän perehdytyksessä sairaalan leikkausosastolle.

– Harjoittelupaikkoja on niukasti, eivätkä kaikki sairaanhoitajaopiskelijat pääse harjoittelujaksoille leikkausosastoille ja heräämöön. Heidän kuitenkin tulisi osata keskeisimmät asiat potilaan heräämössä olon aikaisesta tarkkailusta ja hoidosta, kertoo yliopettaja, koulutusvastaava Tiina Nurmela.

360-tekniikkaa hyödyntävässä simulaatiossa yhdistetään avoimen videotuotannon keinoja ja VR-teknologian oppimiselementtejä.

– Opiskelijat innostuvat oppimaan, kun ympäristöön lisätään pelillisyyttä. Harjoitus on toistettavissa, jos haluaa kerrata tietämystään ja osaamistaan. Simulaatio jäljittelee hoitotyön realistista ympäristöä, Nurmela esittelee.

Koodattu editori

Kehitystyössä on ollut mukana Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajia ja virtuaalitekniikan osaajia. Hoitotyön osalta hanke kuuluu Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmään, teknisestä toteutuksesta on vastannut Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä.

Käytännössä tekniikan asiantuntijat suunnittelivat helppokäyttöisen 360-videoille sopivan editorin, jonka avulla on mahdollista laatia opetusmateriaalia sairaanhoitajien koulutukseen.

– Opettajat pystyvät itse rakentamaan simulaatioharjoituksen ja muokkaamaan siinä olevia kysymyksiä ja polkuja siten, että harjoituksesta on mahdollisimman paljon hyötyä opiskelijalle, sanoo teknistä ratkaisua kehittänyt lehtori Juha Saarinen.

– Editoria voi hyödyntää monessa muussakin asiassa kuin opetuksessa, kuten museon esittelykierroksen toteuttamisessa. Sen kehitys on vielä kesken, mutta lähdekoodi on avoimesti saatavilla Git Hubissa.

360ViSi eli Interactive 360° video simulation -projektia koordinoi norjalainen Stavangerin yliopisto, ja Turun ammattikorkeakoulu oli mukana kumppanina. ERASMUS+-ohjelman rahoittama hanke päättyi kesäkuussa 2023.

Lisätietoa 360ViSi-projektista

 

 

Myyntikilpailut mahdollistajana

Myyntikilpailuissa yhdistyy kokemusperäinen oppiminen, työelämäyhteistyö, TKI-toiminta sekä mahdollisuus myyntitaitojen kehittymiseen todenmukaisessa myyntivuorovaikutustilanteessa.

Myyntikilpailut ovat pedagoginen menetelmä, jonka Turun AMK reilut kymmenen vuotta sitten lanseerasi Euroopan koulutusmarkkinoille EU-hankkeen myötä. Alun perin USA:sta lähtöisin oleva oppimismenetelmä järjestetään nykyään vuosittain paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Käytämme Turun AMK:n paikallisia myyntikilpailuja oppimismenetelmänä, jossa jokaiseen kilpailuun liittyy kilpailevien opiskelijoiden valmentaminen ja harjoittelu osana opintojaksoa. Kilpailu toimii samalla opintojaksojen suullisena lopputenttinä.

Työelämän tarpeiden mukaisesti myyntikilpailut järjestetään nykyään hyödyntäen sekä online- että onsite- osiota. Myyntiä opitaan kokemuksen kautta. Siksi myyntikilpailut ovat Turun AMK:ssa käytetty menetelmä, jossa oppimisen ja opitun arviointi tehdään roolipeli-ympäristössä.

Myyntitilanne kehittyy kilpailun edetessä

Kilpailu perustuu mahdollisimman todenmukaiseen B2B-myyntitilanteeseen, joka kehittyy kilpailun edetessä. Myyntitilanne rakennetaan aina yhteistyössä työelämän yhteistyökumppanin kanssa vastaamaan todellista myynnillistä haastetta. Tuomarin ja ostajan rooleissa toimivat yritysmaailman edustajat, henkilökunta ja muiden opintojaksojen opiskelijat.

Myyntikilpailut luovat mahdollisuuksia myyntikompetenssien kehittämiseen mahdollisimman todentuntuisessa roolipelitilanteessa. Kilpailijat osoittavat myyntitaitonsa ennakkoon kirjoitetun casen mukaisessa myynnillisessä asetelmassa. Jokainen kilpailija tekee yksilöllisen myyntivuorovaikutuksen ostajan kanssa ennakkoon koulutettujen tuomareiden arvioidessa vuorovaikutuksen onnistumista.

Turun AMK on Euroopan aktiivisin myyntikilpailujen kisajärjestäjä. Järjestämme vuosittain kolme omaa myyntikilpailua. Vuodesta 2011 alkaen olemme järjestäneet myyntikilpailuja sekä suomeksi että englanniksi.

 

 

Julkaisun tiedot

Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu
Julkaisuvuosi: 2024
Toimituskunta: Martti Komulainen (päätoimittaja), Satu Haapala, Aleksi Rajamäki
Kannen kuva: Sanni Koskimies-Chiba / Adobe Firefly Text to Image 1/2024
Toimituksen yhteystiedot: martti.komulainen@turkuamk.fi

Oppimista muuttuvassa maailmassa -julkaisu issuu-palvelussa