Osaamisestaan huolimatta korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden ei ole helppo työllistyä Suomessa koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Siksi Turun AMK:ssa järjestetään koulutuksia, joiden tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa kyseisen kohderyhmän siirtymistä työelämään.

Ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen perusteella on järjestetty erillishakuja käynnissä oleviin liiketalouden tradenomin ja sosionomin tutkintokoulutuksiin sekä avoimen AMK:n Verkostoja työelämään -osaajakoulutukseen. Tutkintokoulutuksissa opiskelijat suorittavat kahden vuoden aikana suomalaisen AMK-tutkinnon. He opiskelevat kahtena päivänä viikossa lähiopetuksessa Loimaalla ja ovat kolmena päivänä viikossa harjoittelussa.

Verkostoja työelämään -osaajakoulutuksessa opiskelijat kehittävät osaamistaan ilman uuden tutkinnon suorittamista. Osaajakoulutukseen sisältyy kaikille yhteisiä opintoja, vapaasti valittavia opintoja opiskelijaa itseään kiinnostavalla alalla sekä työharjoittelua. Koulutuksen voi suorittaa joko suomeksi tai englanniksi.

Kaikissa edellä mainituissa koulutuksissa harjoittelun tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat suomalaiseen työelämään ja tukea heidän ammatillista kasvuaan. Harjoittelussa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa ja voivat tarvittaessa käsitellä itselleen uusia tai epäselviä asioita ohjaajansa ja opettajiensa kanssa.

Laadimme alkuvuodesta 2025 edellä mainittujen koulutusten opiskelijoille kyselyn siitä, miksi he ovat hakeutuneet nykyiseen koulutukseen, millaisia tulevaisuuden tavoitteita heillä on ja kuinka hyödylliseksi he kokevat opiskelun omalla kohdallaan. Lisäksi selvitimme, millaisia haasteita tai kehittämiskohteita he mahdollisesti näkevät omissa opinnoissaan.

Tässä artikkelissa tarkastelemme kyselyyn vastanneiden opiskelevien kokemuksia opiskelusta ja näkemyksiä nykyisen koulutuksen hyödyllisyydestä omalla koulutus- ja urapolulla. Artikkelin tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnatut koulutukset voivat edistää heidän osaamisensa kehittymistä, kotoutumista ja työllistymistä.

Opiskelijat haluavat työllistyä ja monet ovat valmiita vaihtamaan alaa

Kysely toteutettiin anonyymisti, ja siihen vastasi yhteensä 47 opiskelijaa kolmesta eri koulutuksesta. Vastaajalla oli halutessaan mahdollisuus jakaa myös omat yhteystietonsa, jos hän halusi osallistua kyselyvastauksia syventävään haastatteluun. Valitsimme kyselyvastausten perusteella haastateltavaksi kolme opiskelijaa, joista jokainen edusti eri koulutusta.

Suurin osa opiskelijoista kertoi hakeutuneensa nykyiseen koulutukseensa siksi, että voisi parantaa työllistymismahdollisuuksiaan ja lisätä ammatillista osaamistaan. Monet olivat myös kiinnostuneita parantamaan suomen kielen taitoaan ja tutustumaan suomalaiseen työelämään. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Kyselyssä kysyttiin, miksi opiskelija on valinnut nykyisen koulutuksensa. Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi vaihtoehto.

Lähes kaikkien opiskelijoiden tavoitteena on työllistyä nykyisen koulutuksen jälkeen. Vain kaksi sosionomikoulutuksen ja kolme osaajakoulutuksen opiskelijaa toivoi kyselyvastauksissaan voivansa jatkaa opiskelua.

Jopa yli puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista opiskelee tällä hetkellä eri alalla kuin aikaisemmissa korkeakouluopinnoissaan.

Heistä suurin osa haluaa myös työllistyä nykyisiä opintojaan vastaavalle alalle. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Kyselyssä kysyttiin, opiskeliko vastaaja samalla vai eri alalla kuin aikaisemmissa korkeakouluopinnoissa ja halusiko hän työllistyä nykyisiä opintoja vastaavalle alalle.

Esimerkiksi yksi osaajakoulutuksen opiskelijoista on opiskellut aikaisemmin matematiikkaa ja haluaa jatkossa yhdistää aikaisempaa osaamistaan esimerkiksi datatieteeseen tai tekoälyyn: ”Haluan aloittaa alusta ja oppia uutta. Nautin oppimisesta ja kasvamisesta, ja teknologian alalla on paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Yksi sosionomikoulutuksen opiskelija on aikaisemmalta ammatiltaan opettaja, mutta hän kokee, ettei hän voi toimia Suomessa opettajan riittämättömän suomen kielen taitonsa vuoksi: ”Siksi päätin vaihtaa ammattini sosionomiksi, koska voin auttaa ihmisiä myös tässä ammatissa.”

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet pitävät koulutusta erittäin hyödyllisenä (45 %) tai melko hyödyllisenä (47 %). Vain yksi vastaajista pitää nykyistä koulutustaan melko turhana, ja kolme vastaajaa on valinnut vaihtoehdon “en osaa sanoa”.

Opiskelijat mainitsivat opiskelun hyötyinä mahdollisuuden verkostoitua, tutustua suomalaiseen työelämään ja oppia alakohtaista suomen kieltä.

Hyötynä mainittiin myös koulutuksen joustavuus ja se, että aikaisempien opintojen hyväksiluku voi lyhentää opiskeluaikaa.

Lisäksi koulutuksen koetaan kehittävän vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tarjoavan mahdollisuuden aikaisempien tietojen päivittämiseen ja korkeakoulujärjestelmään perehtymiseen. Osa arvostaa myös kulttuurisidonnaisten asioiden oppimista, kuten suomalaiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään tutustumista.

Suurimmat opiskelun haasteet liittyvät suomen kielen taitoon, ajanhallintaan ja harjoitteluun

Monien opiskelijoiden mukaan suurin haaste on riittämätön suomen kielen taito. He haluaisivat opiskella suomen kieltä intensiivisemmin, ja monien on edelleen vaikeaa ymmärtää nopeaa puhetta ja alakohtaisia käsitteitä. Osa haluaisi parantaa myös englannin ja ruotsin kielen taitoaan.

Osa opiskelijoista haluaisi opintojen sisältävän enemmän suomen kielen kursseja, minkä lisäksi myös opiskelijoiden oma kielikerho voisi tukea kieliopintoja. Opiskelijat toivovat myös ammatilliseen kieleen keskittyvää opetusta ja sitä, että edistyneemmät suomen kielen oppijat voisivat opiskella yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa.

Monet opiskelijat nostivat kyselyvastauksissaan esiin sen, että ulkomaalaistaustaisten on vaikeaa löytää harjoittelupaikkoja.

Yhtenä opiskeluun liittyvänä haasteena opiskelijat kokivat myös oppimistehtävien ja harjoittelun yhdistämisen. Välillä teoriaopetusta ja oppimistehtäviä on paljon, ja samalla pitäisi pystyä keskittymään myös harjoitteluun. Se vaatii opiskelijalta hyvää ajanhallintataitoa.

Monet opiskelijat nostivat kyselyvastauksissaan esiin sen, että ulkomaalaistaustaisten on vaikeaa löytää harjoittelupaikkoja. Siksi opiskelijat toivoivat tukea harjoittelu- ja työpaikkojen etsimiseen ja mahdollisuutta suorittaa harjoittelua useammassa kuin yhdessä paikassa.

Keinoina työllistymisen tukemiseksi mainittiin esimerkiksi ammatillinen verkostoituminen, täydennyskoulutus, mentorointiohjelma sekä uraohjaus ja konkreettinen apu työnhaussa (apu työhakemusten täyttämisessä ja työhaastatteluun valmistautumisessa).

Tavoitteena aiemman osaamisen hyödyntäminen ja uuden oppiminen

Kyselyvastausten perusteella haastattelimme kolmea opiskelijaa. Yksi heistä opiskelee liiketalouden tradenomikoulutuksessa, yksi sosionomikoulutuksessa ja yksi Verkostoja työelämään -osaajakoulutuksessa. Kaikilla haastatelluilla on paitsi aikaisempi korkeakoulututkinto myös laaja työkokemus aikaisemmasta kotimaastaan. Yhdellä haastatelluista on työkokemusta myös Suomesta, ja hän työskentelee myös tällä hetkellä opintojensa ohessa.

Haastatellut valitsivat nykyisen koulutuksensa hyödyntääkseen aiempaa kokemustaan ja taitojaan sekä saadakseen uutta ammatillista osaamista ja työllistyäkseen Suomessa. Jokainen heistä valitsi alan, jossa heillä on jo tarvittavat perustaidot.

Esimerkiksi liiketalouden koulutuksen opiskelijalla on jo laaja kokemus myynnistä, asiakaspalvelusta, kuljetuslogistiikkayrityksistä sekä omasta liiketoiminnasta (kauppa ja verkkokauppa). Sosionomikoulutuksen opiskelija on työskennellyt aikaisemmassa kotimaassaan yhdeksän vuotta opettajana, kolme vuotta apulaisrehtorina ja kaksi vuotta asuntolan johtajana. Hänelle on tärkeää saada auttaa muita ihmisiä. Verkostoja työelämään -osaajakoulutuksen opiskelija on opiskellut aikaisemmin matematiikkaa ja hän uskoo, että hänen matemaattinen osaamisensa on erittäin hyödyllistä datatieteeseen ja tekoälyyn liittyvässä työssä.

Kaikki haastatellut kertoivat haasteista, jotka liittyvät opiskeluun suomen kielellä.

Kaikki haastatellut ovat hyvin tyytyväisiä nykyiseen koulutukseensa. He kertoivat, että koulutus on erittäin laadukasta ja hyödyllistä, ja se on antanut erinomaisen mahdollisuuden oppia, miten kaikki toimii Suomessa. Opiskeluyhteisö on ystävällinen, ja he tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat esittää kysymyksiä, jos he eivät ymmärrä jotain. Tarvittaessa he saavat aina apua opettajilta, mikä lisää heidän itseluottamustaan.

Kaikki haastatellut kertoivat haasteista, jotka liittyvät opiskeluun suomen kielellä. Heidän suomen kielen taitonsa on B1-tasolla, mutta opintojen aikana tulee vastaan paljon uusia sanoja ja käsitteitä, mikä vaikeuttaa oppimista. Suomen kielen kirjoittaminen ja ymmärtäminen vievät enemmän aikaa kuin opiskelu äidinkielellä, joten heidän on muun opiskelun ohessa keskityttävä myös kielen oppimiseen.
Toisaalta he kertoivat myös, että oppimistehtävät ja harjoittelu kehittävät suomen kielen taitoa. He tavoittelevat suomen kielessä C1-taitotasoa, jonka he näkevät riittävänä tasona arki- ja työelämässä.

Tulevaisuudessa jokainen haastatelluista toivoo löytävänsä työn, jossa voi kehittää itseään ja käyttää sekä vanhoja että uusia taitojaan. Kaksi heistä kertoi haluavansa auttaa muita ihmisiä, mukaan lukien maahanmuuttajia. Yksi taas suunnittelee elintarvikealan yrityksen perustamista. Kun hän saa kokemusta yritystoiminnasta Suomessa, hän haluaa mahdollisesti perustaa myöhemmin oman konsultointialan yrityksen.

Koulutus selkiyttää urapolkuja ja vie lähemmäs työelämää

Toteuttamamme kysely ja haastattelut osoittavat, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajaopiskelijat ovat tyytyväisiä nykyiseen koulutukseensa ja kiitollisia opiskelumahdollisuudesta. Tyytyväisyyden voidaan nähdä kertovan koulutuksen hyvästä laadusta ja hyödyllisyydestä opiskelijoille.

Koulutusten ansiosta oma urapolku selkiintyy, suomalainen työelämä ja kulttuuri tulevat tutummaksi, ja integroituminen yhteiskuntaan vahvistuu.

Vaikka opiskelu suomen kielellä on monelle melko haastavaa, korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajilla on hyvä mahdollisuus löytää työpaikka alalta, jossa he haluavat toteuttaa ammatillisia taitojaan ja kykyjään. Heille suunnattujen koulutusten ansiosta oma urapolku selkiintyy, suomalainen työelämä ja kulttuuri tulevat tutummaksi, ja integroituminen yhteiskuntaan vahvistuu. Nämä ihmiset haluavat työllään kiittää Suomea siitä, että he voivat elää rauhallisessa, turvallisessa ja kehittyneessä maassa.