Usein miellämme, että digitalisaatioon liittyvissä muutoksissa teknologia korvaa ihmisten välisen kanssakäymisen ja asiakkaan kohtaaminen kasvokkain siirtyy asiakkaan itsepalveluksi verkkoon. Parhaimmillaan…
Tekijät | Authors
Näkökulma digitalisaatioon
Valtiovarainministeriön selonteon mukaan digitalisaatio luo puitteet suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutokselle, mahdollistaa toimintatapojen päivittämisen sekä erilaiset sähköiset palvelut. Ihmisille digitalisaatio onkin luonut monenlaisia mahdollisuuksia tietokoneistumisen ja erilaisten älylaitteiden myötä. Kaikille digitalisaatio ei kuitenkaan näyttäydy aivan yhtä positiivisena.
Turun ammattikorkeakoulussa on havahduttu mm. seniorikansalaisten haasteisiin, kun digitalisaation myötä monet asiat on nykyään hoidettava tietokoneen tai muun älylaitteen kautta.
Digiähky ja digiahdistus
Digitalisaatio, digitalisoituminen, digitaalinen vallankumous, digiaika, diginatiivi, digi-sitä-ja-tätä, tuleeko digidigidigiDIGI siis jo korvista? Äskeiselle on jo sillekin oma terminsä – digiähky. Vai pitäisikö sen sijaan puhua digiahdistuksesta?
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan digitalisaatio tarkoittaa ”digitaali- ja tietokonetekniikan laajamittaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä”. Digiähkyä tai –ahdistusta Kotus ei ole vielä kaiketi määritellyt, mutta termit varmasti selittävät itse itsensä.
Yrityksissä digitalisaatio mahdollistaa liiketoiminnan ja toimintatapojen uudistamisen. Paperiton toimisto, tiedon tallentaminen pilvipalveluihin ja rutiininomaisten tehtävien automatisointi ovat hyviä esimerkkejä, miten yritykset voivat halutessaan helpottaa ja tehostaa toimintaansa. Sähköiset ajanvarausjärjestelmät, verkkokaupat ja kotisivut helpottavat myös asiakkaiden arkea.
Digitalisaatio tuo kuitenkin mukanaan myös pelkoja ja uhkia: häviävätkö työpaikat, vuotavatko henkilötiedot pilvipalvelusta ulkopuolisille, tai tuleeko tekoälystä liian älykästä. Puhumattakaan valtavasta ahdistuksesta, mitä digimaailmasta putoajat tai jonkinlaisessa putoamisvaarassa olevat kokevat.
Digitaalilaitteiden käytön opettelu aiheuttaa stressiä seniorikansalaisille
Sähköisten palvelujen lisääntyminen tarjoaa mahdollisuuden hoitaa lähes kaikki asiat milloin ja missä vain. Esimerkiksi matkan varaaminen ja maksaminen verkossa ei vaadi enää käyntiä matkatoimistossa, paitsi jos ei omista tietokonetta tai muuta älylaitetta. Laskujen maksukin onnistuu helposti verkkopankissa, kun vain sitä osaa käyttää ja omistaa lisäksi laitteen, jolla verkkoon pääsee.
Digilaitteiden käytön opettelu aiheuttaa joillekin stressiä. Kun vaikkapa seniorikansalaisen älypuhelimen käyttö pienellä kosketusnäytöllä tuntuu ylivoimaiselta, ei puhelimen lentäminen seinään ärräpäiden saattelemana ole kaukana. Tällaisessa tilanteessa on hankalaa perustella seniorille niitä hyviä puolia, joita digitalisaatiossa kuitenkin enimmäkseen nähdään.
Osa senioreista on kuitenkin työelämässä käyttänyt työn kannalta oleellisia ohjelmistoja sujuvasti. Eläkkeelle siirtyessä tai ikääntyessä taidot saattavat unohtua ja ahdistus lisääntyä, kun kokee jäävänsä digitaalisen maailman ulkopuolelle.
Kansalaisen IT-Tuki opastaa erilaisissa digitalisaatioon liittyvissä asioissa
Kansalaisen IT-tuki on Turun ammattikorkeakoulussa toimiva maksuton palvelu, jonne kaiken ikäiset kansalaiset voivat tuoda tietokoneensa tai älylaitteensa korjattavaksi tai päivitettäväksi. Kansalaisen IT-tuki myös opastaa laitteiden ja ohjelmistojen käytössä niin Turun ammattikorkeakoululla kuin myös osana erilaisia tapahtumia.
Viime aikoina Kansalaisen IT-tuki on tuonut palvelujaan lähelle käyttäjiä muun muassa Hansatorilla Superseniorit-viikolla, Ruusukorttelissa ikäihmisten digimessuilla, Iso-Heikin lähitorilla, Verkahovissa ja Kotosalla-talossa.
Tapahtumissa Turun ammattikorkeakoulun sekä Turun ammatti-instituutin opiskelijat tarjosivat henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa seniorikansalaisille muun muassa digitaalisten palvelujen ja digitaalisten laitteiden käytössä ja käyttöönotossa.
AUTA-hankkeen aikana opiskelijat puolestaan opastivat terveyskeskuksissa asiakkaita ilmoittautumisautomaatin käytössä. Pääkirjastossa opiskelijat ovat pitäneet tietoiskuja arjen tietoturvasta, kuten hyvistä salasanoista, phishingin (eli salasanojen ja tunnuslukujen kalastelun) välttämisestä ja esimerkiksi salasanojen hallintaohjelman käyttöönotosta.
Tapahtumissa asiakkaiden tarpeet ovat vaihdelleet matkapuhelimen SIM-kortin asennuksesta verkkopankin käyttöönottoon ja Skype-puheluiden soittamisen opastamisesta virusturvaohjelmien asentamiseen.
Kansalaisen IT-Tuki palvelee myös nuorempia kansalaisia. Esimerkiksi Lasten AMK -tapahtumassa opiskelijat opettivat paikalla olleita lapsia ohjelmoimaan.
Kansalaisen IT-tuen saama asiakaspalaute on ollut erittäin hyvää ja tällaisille palveluille on selkeästi kysyntää myös jatkossa. Samalla opiskelijamme saavat arvokasta kokemusta asiakaspalvelutaidoista, koneiden korjaamisesta ja käytön tuesta.
Kansalaisen IT-tuki palvelee Turun AMK:n tiloissa, ICT-Cityssä (Joukahaisenkatu 3) ja on auki lukuvuosien aikana arkisin 10-17 ja perjantaisin 10-16.
Tutustu toimintaan Facebookissa tai theFIRMAn nettisivuilla.