29.07.2022

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien osaamista kestävän hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamiseksi. Erityisesti korkeasti koulutetut ja korkeakouluopintoihin hakeutuvat maahanmuuttajat nähdään tärkeänä voimavarana työmarkkinoilla. Miten korkeakoulut voivat tukea ja ohjata heidän ura- ja koulutuspolkujaan?

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset ovat aliedustettuina korkeakoulutuksessa, ja 18–24-vuotiaiden maahanmuuttotaustaisten osuus uusista korkeakouluopiskelijoista on vain puolet heidän osuudestaan koko väestöstä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportissa (2019) nostetaan esiin, että maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopintoihin eteneminen on vaikeampaa kuin suomalaistaustaisilla. Korkeakouluja kannustetaankin pohtimaan aktiivisesti erilaisia toimenpiteitä, jotka edesauttavat maahanmuuttajataustaisten hakuvaihetta, opintojen sujumista ja ohjautumista työelämään.

Turussa korkeakoulut vastaavat haasteeseen edistämällä maahanmuuttajien korkeakoulupolkuja yhdessä International House Turun ja sen palveluihin kuuluvan osaamiskeskuksen kanssa. Osaamiskeskuksen tavoitteena on ohjata maahanmuuttajia heidän tarpeittensa mukaisesti työelämään tai työelämään johtavaan koulutukseen. Vahvistamalla osaamiskeskuksen ja korkeakoulutoimijoiden yhteistyötä maahanmuuttajille pystytään tarjoamaan yksilöllistä ohjausta, jossa heidän aikaisempi koulutuksensa ja osaamisensa huomioidaan entistä paremmin.

 

Korkeakoulun ohjauspalvelut lisäävät maahanmuuttajien yhteiskunnallista osallisuutta

Korkeakouluilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa ja ohjauksessa, jonka avulla voidaan lisätä tietoisuutta erilaisista koulutus- ja pätevöitymismahdollisuuksista sekä opastaa konkreettisesti muun muassa haku- ja valintaprosesseissa ja tutkintojen rinnastamisessa (Valtioneuvosto).

Osa maahanmuuttajista saattaa ajatella, ettei korkeakouluopiskelu ole heille mahdollista esimerkiksi kielitaitovaatimusten vuoksi. Osa ei myöskään halua tai voi panostaa kokonaisen tutkinnon opiskeluun useiden vuosien ajan esimerkiksi perhesyistä tai siksi, että on jo suorittanut korkeakoulututkinnon aikaisemmassa kotimaassaan.

Ohjauksen avulla voidaan kuitenkin löytää urapolkua tukevia etenemismahdollisuuksia, joista henkilö ei ehkä ole ollut edes tietoinen. Lisäksi on tärkeää tuoda esiin myös opiskelun aikaisia, opintoja sujuvoittavia palveluja.

Etenkin korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjauksessa on tärkeää keskittyä tarkoituksenmukaisiin koulutus- ja urapolkuihin sen sijaan, että maahanmuuttajia ohjattaisiin ainoastaan suorittavan työn ammatteihin. Usein onnistuneessa ohjausprosessissa korostuvat motivointi ja kannustus eli se, että maahanmuuttajaa rohkaistaan hakeutumaan häntä itseään kiinnostavaan koulutukseen tai hänen aikaisempaa osaamistaan ja tutkintoaan vastaavaan työhön.

Ohjauksella voidaan nähdä tavoiteltavan sosiaalisesti kestävää kehitystä, jossa ei tyydytä pelkkään työllistymiseen, vaan tavoitellaan pysyvää sijoittumista henkilöä itseään kiinnostavaan sekä myös yhteiskunnan tarpeita vastaavaan ammattiin. Tämä myös lisää henkilön sitoutumista opiskeluun ja työelämään sekä asettautumista alueelle.

Korkeakoulujen tarjoama ohjaus täydentää International House Turun palveluja tuomalla myös korkeakoulutuksen ohjauspalvelut entistä helpommin osaamiskeskuksen asiakkaiden saataville. International House Turku kokoaa monet toimijat yhteen saman palvelukokonaisuuden alle. Silloin pystytään palvelemaan hyvin myös asiakkaita, joiden tarpeet ovat moninaisia ja koskevat usein opiskelu- ja uravalintojen lisäksi muutakin elämäntilannetta.

Yhdessä toimimalla ja kehittämällä saavutetaan todennäköisemmin yhteiskunnallista hyötyä ja vaikuttavuutta.  Esimerkiksi palveluprosessit voivat näyttäytyä maahanmuuttajille monimutkaisina ja vaikeasti hahmotettavina, mutta toimijoiden saumattomalla yhteistyöllä voidaan kehittää sujuvia ja asiakaslähtöisiä palvelupolkuja ja toimintamalleja sekä suunnitella erilaisia palveluja ennakoivasti tulevaisuuden tarpeisiin.

 

Osaamiskartoitukset tukevat maahanmuuttajien ohjausta ja jatkopolkuja

Maahanmuuttajien osaaminen tulee saada näkyväksi ja käyttöön. Osaamisen tunnistaminen, vahvistaminen ja kehittäminen hyödyttää sekä suomalaista yhteiskuntaa että maahanmuuttajaa itseään.  Maahanmuuttajien korkeakoulupolkuja voidaan sujuvoittaa ohjauksella, joka lähtee liikkeelle ohjattavan omasta elämäntilanteesta sekä omien tavoitteiden ja aikaisemman osaamisen kirkastamisesta.

International House Turku tukee osaamisen tunnistamista järjestämällä säännöllisesti viikon pituisia osaamiskartoituksia. Osaamiskartoituksessa pyritään tekemään osallistujien osaaminen näkyväksi, mikä on hyödyksi heidän hakeutuessaan opiskelemaan tai työhön ja mikä tukee myös kartoitusjakson aikaista ja jälkeistä ohjausta.

Kartoitusjakson aikana osallistujien kanssa keskustellaan yksilöllisesti tai pienryhmässä erilaisista koulutusmahdollisuuksista. Ohjausta tarvitaan usein paitsi siinä, minkä alan ja minkä tason koulutuksia eri korkeakoulut tarjoavat, myös siinä, miten omaa aiempaa osaamista peilataan erilaisten tutkintojen tarjoamaan osaamiseen.

Samalla pyritään selkeyttämään maahanmuuttajien käsitystä eri aloista ja ammateista Suomessa. Koulutusjärjestelmän ja ammattien tuntemus on osa kulttuurin tuntemusta, ja se auttaa maahanmuuttajia tunnistamaan ja rakentamaan aktiivisesti omaa paikkaansa yhteiskunnassa.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kohdalla selvitetään tarvittaessa myös mahdollisuuksia aiemman tutkinnon rinnastamiseen tai laillistamiseen Suomessa. Lisäksi heitä voidaan ohjata erilaisten pätevöittävien opintojen pariin, jotka mahdollistavat aiemman osaamisen täydentämisen tarvittavilta osin. Jos täydentäviä opintoja ei ole tarjolla ja työllistyminen on vaikeaa korkeakoulutaustasta huolimatta, yhtenä ratkaisuna on suorittaa myös suomalainen tutkinto. Silloin ohjauksessa on tärkeää nostaa esiin mahdollisuus hyväksilukea aiempia opintoja osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa.

Moni voi rohkaistua hakeutumaan korkeakouluopintoihin saadessaan tietää, ettei tutkinto-opiskelu välttämättä kestä kaikkien kohdalla koko ohjeellista suoritusaikaa. Opintojen henkilökohtaistaminen ja hyväksiluvun mahdollisuus on tärkeää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta, koska niiden avulla osaajat saadaan nopeammin työmarkkinoille.

Monen maahanmuuttajan kohdalla eteneminen mahdolliseen tutkintokoulutukseen tapahtuu vaihe vaiheelta, jolloin on tärkeää lisätä tietoisuutta erilaisista nivelvaiheita tukevista opinnoista.

Korkeakouluopiskelun voi aloittaa esimerkiksi

• valmentavassa koulutuksessa
• avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnoissa tai
• yksittäisillä opintojaksoilla.

Polkuopintoihin ohjautuu tavallisesti paljon maahanmuuttajia, koska ne tarjoavat mahdollisuuden hakeutua tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa ilman vaatimusta valintakokeen läpäisemisestä.

Suomen kielen taito auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa, ja koulutuspolkuihin liittyvän ohjauksen lisäksi kartoitusjaksolla tuetaankin myös oman suomen kielen taidon tunnistamista ja kehittämistä. Kartoitukseen kuuluvan kielitestin perusteella osallistujat saavat arvion omasta taitotasostaan kielen eri osa-alueilla. Tieto senhetkisestä kielitaidosta on tärkeä, jotta se voidaan huomioida jatko-ohjauksessa kartoitettaessa sopivia koulutusmahdollisuuksia, ja jotta heille voidaan antaa vinkkejä myös kielitaidon kehittämiseen.

 

Kielitaidon kehittämiseen tarvitaan ja tarjotaan tukea

Kielen oppiminen on pitkä prosessi, jota voidaan korkeakouluohjauksessakin tukea korostamalla kielitaidon merkitystä, vahvistamalla oppijan motivaatiota ja neuvomalla erilaisia keinoja kielitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Parhaimmillaan kielen oppimista tuetaan koko koulutus- ja urapolkujen ajan muun ohjauksen ja osaamisen karttumisen ohella.

Ohjauksessa on tärkeää myös rohkaista käyttämään vähäistäkin suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, koska siten maahanmuuttajilla on mahdollisuus laajempaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Korkeakouluopintoihin hakeutuvia ohjataan paitsi osallistumaan omaa kielitaitotasoaan vastaaville kielikursseille, myös hyödyntämään tarvittaessa korkeakoulujen erilaisia tukipalveluja. Tietoisuus saatavilla olevasta tuesta on tärkeää, jotta maahanmuuttaja ei koe olevansa yksin vastuussa omasta kielen oppimisestaan. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille on tarjolla MOI-palvelu, josta saa tukea muun muassa oppimistehtävien työstämiseen, tenttiin valmistautumiseen tai vaikkapa opinnäytetyön kirjoittamiseen suomeksi.

OSKE-hankkeessa (Osaamien kehittämisen polku maahanmuuttajien osaamiskeskuksille, OKM) Turun ammattikorkeakoulu on tarjonnut vuosina 2021–2022 eniten ohjausta tutkinto-opintoihin hakeutumiseen. Lähes yhtä paljon on annettu ohjausta suomen kielen opintoihin liittyvissä asioissa. Usein ohjauksessa nousevat esille myös erilaisten koulutusten kielitaitovaatimukset sekä tavat osoittaa tarvittava kielitaito (Kuvio 1).

 

 

Yksilöllinen ohjaus motivoi ja selkeyttää tulevaisuudensuunnitelmia

International House Turku ja korkeakoulut tarjoavat ohjausta korkeakoulutuksesta kiinnostuneille myös osaamiskartoitusten ulkopuolella. Yleisen ohjauksen hyödyntäminen ja soveltaminen itsenäisesti on monelle haastavaa, ja monet kaipaavat yksilöllistä keskustelua ja apua käytännön asioissa kuten hakulomakkeen täyttämisessä tai tiedon etsimisessä erilaisilta verkkosivuilta.

Usein henkilökohtainen ohjaus myös parantaa opintoihin hakeutuvien ymmärrystä siitä, millaista korkeakouluopiskelu Suomessa ylipäätään on, miten opiskelu toteutuu käytännössä ja mitä opiskelu vaatii opiskelijalta.

Osana International House Turun palveluja Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa korkeakouluopinnoista kiinnostuneille maahanmuuttajille mahdollisuuden myös mentorointiin. Mentoroinnissa maahanmuuttaja saa henkilökohtaista tukea itseään kokeneemmalta korkeakouluopiskelijalta tai työelämässä toimivalta ammattilaiselta. Mentori voi muun muassa jakaa omakohtaisia kokemuksiaan opiskelusta tai työelämästä, mikä auttaa suhteuttamaan erilaisia vaihtoehtoja osaksi omaa elämäntilannetta.

Usein tällainen vapaamuotoisempi tuki ja ohjaus antaa maahanmuuttajalle uusia näkökulmia ja motivaatiota oman tulevaisuuden suunnitteluun. Se voi myös vahvistaa ja selkiyttää omaa ammatti-identiteettiä. Ammatti-identiteetti hämärtyy helposti uudenlaisessa toimintaympäristössä sellaistenkin maahanmuuttajien kohdalla, jotka ovat toimineet asiantuntijatehtävissä aikaisemmassa kotimaassaan. Lisäksi mentorointi mahdollistaa ainakin pienimuotoisesti henkilökohtaisen kontaktin luomisen korkeakouluyhteisöön tai työelämään.

 

Ohjauspalveluista viestiminen ja verkostoituminen avainasemassa

Maahanmuuttajien korkeakoulupolkujen edistämisessä on kiinnitettävä huomiota ohjauspalvelujen tunnettuuteen ja siihen, miten kohderyhmälle tiedotetaan saatavilla olevista palveluista.

Innostava ja selkokielinen viestintä on keskeistä.

Maahanmuuttajat eivät välttämättä osaa itse hakeutua aktiivisesti tarjolla olevien palveluiden pariin, joten heille on tärkeää korostaa eri yhteyksissä sitä, että ohjaukseen voi hakeutua matalalla kynnyksellä. Ohjausta voi ja kannattaa pyytää, vaikka selvää etenemissuunnitelmaa ei vielä olisikaan ja vaikka ei välttämättä edes tietäisi, mitä haluaa kysyä.

International House Turussa ja sen koordinoimissa osaamiskartoituksissa maahanmuuttajille tehdään tutuksi myös korkeakoulujen omia tukipalveluja. Vastaavasti korkeakouluissa ohjataan siellä jo opiskelevia hyödyntämään International House Turun palveluja esimerkiksi työllistymiseen liittyvissä asioissa. Alueen korkeakoulut tekevät yhteistyötä myös keskenään, ja asiakas voidaan tarvittaessa ohjata esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun MOI-palvelusta Turun yliopiston SIMHE-palveluun.

Ohjauspalveluiden markkinoimisen tehostamiseksi on tärkeää, että eri ohjaustahot tuntevat hyvin toisensa ja toistensa palvelut. OKM:n rahoittamassa OSKE-hankkeessa (2021–2022) maahanmuuttajien osaamiskeskuksen ohjaustoimijat ovatkin verkostoituneet paitsi keskenään, myös kansallisesti muiden kaupunkien osaamiskeskusten ja korkeakoulujen ohjauspalveluiden kanssa.

Konkreettisella tasolla osaamiskeskuksen ja korkeakoulutuksen yhteistyö näkyy esimerkiksi yhteisen kirjaamisalustan, ForeAmmatti-järjestelmän, käytössä. Vaikka ohjaustoimijat edustavatkin eri organisaatioita, yhteisen alustan ansiosta asiakaskirjaukset näkyvät kaikille ja sujuvoittavat asiakkaan prosessia.

Maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiseksi korkeakoulutuksessa ja työmarkkinoilla tarvitaan paitsi oikeanlaisia ohjauspalveluja ja ohjaustoimijoiden tiivistä yhteistyötä, myös maahanmuuttajien oman toimijuuden vahvistamista. Vaikka tukitoimia tarjotaankin jatkumona niin ennen opintoja kuin niiden aikanakin, pyritään samalla tukemaan maahanmuuttajien itseohjautuvuutta. Tavoitteena on, että palveluja hyödynnettyään he osaisivat jatkossa etsiä tietoa itsenäisesti ja hakeutua tarvittaessa omaehtoisesti opintojen pariin.