12.06.2024

Digitalisoituvassa maailmassa hyvien vuorovaikutustaitojen ja projektiosaamisen merkitys korostuu. Projektiryhmän ammattitaito on tärkeää, mutta onnistuneen projektin kannalta myös jäsenten keskinäinen vuorovaikutus voi olla ratkaisevaa.

Projektiopintojaksoilla opiskelijoiden on mahdollista harjaannuttaa sosiaalisia taitojaan ja soveltaa oppimaansa käytäntöön. Opintojen edistyessä tehtävien vaativuus kasvaa asteittain, mikä vastaa opiskelijan jatkuvasti kehittyvää asiantuntemusta ja kasvavaa itseluottamusta.

Projektipaja ja Innovaatioprojekti Capstone ovat Turun ammattikorkeakoulun Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin monialaisia projektiopintokokonaisuuksia. Projektipaja ja Capstone yhdistävät eri alojen opiskelijat työskentelemään yhteisen toimeksiannon parissa. Molemmat lähestymistavat keskittyvät työelämässä tarvittaviin keskeisiin osaamisalueisiin ja pyrkivät aktivoimaan opiskelijoita ottamaan itsenäisen toimijan roolin omissa opinnoissaan.

Projektipaja oli aiemmin ensimmäisen vuoden opintokokonaisuus, mutta OPS-uudistuksen myötä se poistuu opetussuunnitelmasta, ja opiskelijat osallistuvat jatkossa SUSTIS (Sustainable Development Project) -projektiopintojaksoon toisena opiskeluvuotenaan. SUSTIS-projektiopintojaksossa yhdistyy kestävä kehitys ja tavoitteellinen projektityöskentely. Capstone puolestaan on kolmannen opintovuoden projektiopintojakso, jonka aikana syntyy potentiaalinen ratkaisu ongelmaan prototyypin tai palvelukonseptin muodossa.

 

Kuva: Projektipaja poistuu Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin projektiosaamisen ensimmäiseltä askelmalta ja SUSTIS tulee tilalle toiselle askelmalle.

 

Projektiosaamisen portailla

Näiden projektiopintojaksojen avulla opiskelijat saavat arvokasta kokemusta ja oppivat soveltamaan teoriaa käytännön tilanteissa. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteistyöhön muiden opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Sekä Projektipaja, SUSTIS että Capstone kuuluvat Käytäntölähtöinen pedagogiikka-tutkimusryhmän toiminnan keskiöön ja ovat osa Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin kehitetyn projektiosaamisen portaita (kuva edellä).

Projektipajaa on toteutettu Turun ammattikorkeakoulussa 15 vuoden ajan. Viimeisimmän OPS-uudistuksen myötä vuonna 2019 projektipaja laajeni pakolliseksi kaikille Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin aloittaville opiskelijoille. Viimeisen viiden vuoden aikana projektipajassa on ollut mukana noin 6500 opiskelijaa, vajaa 500 ryhmänohjaajaa ja noin 500 projektia.

Capstone-projektissa pyritään tuomaan mukaan mahdollisimman paljon yritysprojekteja, ja opettajat käyttävät omia kontaktejaan yritysprojektien hankkimisessa. Lisäksi projektitoimeksiantoja tarjoavat kumppaniyritykset. Viimeisen viiden vuoden aikana Capstonessa on ollut mukana noin 3500 opiskelijaa noin 350 projektissa.

 

Yhteistyön ja palautteen voima

Yksi kuluneen kevään projekteista keskittyi järviruo’on tehottoman korjuu- ja kuljetusprosessin ratkaisuihin.

Opiskelijaryhmän tavoitteena oli luoda toimeksiantajille VG-Portille ja Meriauralle vähintään yksi uusi konsepti, joka sisältää innovaatioita järviruo’on korjuuseen ja kuljetukseen.

Projektiryhmän tuotokset olivat konkreettiset suunnitelmat uudesta konseptista, toteutuksen visualisointi yksityiskohtaisilla piirustuksilla ja kuvauksilla sekä kustannusarvio. Lisäksi tiimi laati raportin nykyisistä ratkaisuista ja laitteista järviruo’on leikkaamiseen, korjuuseen ja kuljetukseen, sekä niiden saatavuudesta.

VG Portin Anniina Urposen mukaan toimeksiantaja on hyvin tyytyväinen opiskelijoiden suoritukseen.

– Opiskelijoilla oli projektinhallinta hallussa, ja yhteydenpito sekä aikataulu pysyivät hyvin. Vielä emme ole ehtineet sisäisesti keskustelemaan projektin tuotoksen implementoinnista, mutta opiskelijoiden kehittelemä malli vaikutti tosi hyvältä. Opiskelijat hoitivat kokonaisuuden hienosti, ja vielä englannin kielellä, Anniina Urponen kertoo.

Mitkä olivat sitten opiskelijoiden itsensä mielestä avaintekijöitä onnistuneessa projektissa? Opiskelijoiden mielestä keskeisiä asioita olivat

• aito toimeksianto
• selkeys siitä, mitä pitää tehdä, ja
• hyvä viestintä projektiryhmän kesken.

Lisäksi palautteelle avoin ja vastaanottavainen ilmapiiri sekä jatkuva oman toiminnan arviointi ryhmänä koettiin merkittäviksi tekijöiksi. Opiskelijoiden mukaan vertaispalautteen saaminen ja antaminen koetaan edelleen harvinaiseksi, mutta se mahdollistaa toiminnan kehittämisen spesifin ja täsmällisen palautteen avulla.

– Olimme aina valmiita antamaan ja vastaanottamaan palautetta toisiltamme, ja teimmekin niin johdonmukaisesti. Kun meillä oli ongelmia tekemisen hitauden tai tehottoman johtamisen kanssa, keskustelimme siitä ja harkitsimme mahdollisia ratkaisuja. Vertais- ja itsearviointi koko ryhmän edessä kuulosti minusta aluksi erittäin riskialttiilta, eikä kovin palkitsevalta idealta, ja niin se tuntuu edelleenkin. Siitä huolimatta se toimi meille melko hyvin. Jokainen antoi ja sai hyvin tarkkaa palautetta, mikä oli hyödyllistä, kertoo Lauri Lindroos, projektiryhmän jäsen.

– Capstone on ollut upea kokemus. Se on antanut minulle paljon luottamusta omaan osaamiseeni. Tunnen omaavani paremmat valmiudet työskennellä projektiympäristössä, olipa kyseessä sitten johtotehtävä tai ei. Se jatkoi Projektipajan perinnettä tavalla, joka mahdollisti aiemman osaamisen soveltamisen realistisemmassa projektikontekstissa, puhumattakaan uusista opetuksista, jotka matkan varrella opin, pohtii Onni Erelä, Capstone-ryhmän projektipäällikkö.

 

Kuva: Capstone-projektiryhmä sekä toimeksiantajat projektin päätöstilaisuudessa. Lauri Lindroos vasemmalla, Onni Erelä 6. vasemmalta ja Anniina Urponen VG Portilta 3. oikealta.

Ryhmäytymisen merkitys

Tähän asti Capstone-opiskelijat ovat siis osallistuneet Projektipaja-opintojaksolle heti ensimmäisenä opiskelusyksynään.  Capstone-projektiryhmän projektipäällikkö Onni Erelä nosti omasta Projektipaja-kokemuksestaan esiin tärkeimpinä ”soft skillsien” ja toimeksiantajan kanssa viestimisen harjoittelun.

– Verrattuna Projektipajaan tehtävämme oli Capstonessa alusta alkaen paljon selkeämpi. Tämä helpotti projektiin keskittymistä ja johtamistaitojeni käyttöä. Projektipajassa arvostin kuitenkin epämääräisen tehtävämme kasvumahdollisuutta. Minut pakotettiin olemaan jatkuvassa yhteydessä asiakkaaseen ja välittämään tietoa ryhmällemme, jotta kaikki ymmärtäisivät tehtävämme. Tämän kokemuksen ansiosta tunsin oloni varmaksi asiakaskommunikaatiossa Capstone-projektin aikana.

Kolmantena vuonna opiskelijat ovat jo valmiimpia Capstone-projektiin, sillä he ovat harjoitelleet opintojen aikana erilaisissa ryhmätöissä. Projektipajaa muistellaan usein epämääräisenä ja sekavana kokemuksena. Opintojakso ymmärrettävästi jakoi mielipiteitä – opiskelijat jaettiin satunnaisiin monialaisiin ryhmiin, joissa kaikki saattoivat olla tuntemattomia toisilleen.

Usein esiin nousi myös epävarmuus omasta osaamisesta. Voidaan kuitenkin pohtia, että tarvitaanko tällaisia kokemuksia – ja nimenomaan vertaisten kanssa jaettuja epävarmuuden kokemuksia – onnistumisten saavuttamiseksi? Mutta toisaalta, ajat ovat muuttuneet. Olisiko Projektipaja jo vähän liikaa tämän päivän aloittaville opiskelijoille ja epämukavuusalueen sijaan enemmistölle tukaluusalue?

Projektipaja-opintojakson lopuksi opiskelijoille teetetyn kyselyn tuloksissa on noussut selkeästi yksi tärkeä yhteinen tekijä vastanneiden kesken: ryhmähenki.

Yhteinen, jaettu kokemus onnistumisesta, uudet kaverit sekä tutustuminen muiden alojen opiskelijoihin ovat nousseet vuosittaisessa kyselyssä merkittävästi esille.

Projektipaja on tarjonnut toisen mahdollisuuden opiskelukavereiden löytämiselle myös niille opiskelijoille, jotka eivät ole ryhmäytyneet omien koulutustensa opiskelijoiden kanssa. Koko ensimmäisen syyslukukauden kestävä projektipaja onkin painottanut ryhmäytymisen merkitystä, ja tätä kautta opiskelijat ovat päässeet tutustumaan muiden alojen opiskelijoihin sekä löytäneet kavereita oman koulutuksensa ulkopuolelta.

Projektipajan jäädessä pois ja SUSTIksen toteutuessa opiskelijoiden toisena opiskeluvuotena tulisikin koulutuksissa miettiä, miten ryhmäytymiseen panostetaan entistä enemmän ensimmäisenä opintovuotena. Tällä voi olla merkittävä vaikutus opiskelijalle myös projektiosaamisen portailla etenemiseen.

 

Kirjoittajista Jonna Heikkilä on Projektipaja-koordinaatiotiimin jäsen ja Capstone-valmentaja. Elina Asukas on Projektipaja- ja Capstone-koordinaatiotiimin jäsen.