29.04.2020

Turun ammattikorkeakoulussa toimivan Tohtorikiihdyttämön tarkoituksena on edistää ja kehittää tohtoriksi valmistumista Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa. Toiminnalla tuetaan kiihdyttämön jatko-opiskelijoita, pyritään saamaan uusia jatko-opiskelijoita ja kehitetään mentorointitoimintaa.

Tohtorikiihdyttämö toteutetaan osana Turun ammattikorkeakoulun strategiaa, henkilöstöpolitiikkaa ja TKI-toimintaa. Yhteistyösopimuksia on myös kansainvälisten yliopistojen kanssa (esimerkiksi Politecnica de Valencia, University of the West of Scotland).

Henkilöstöä kannustetaan jatko-opintoihin

Tohtorikiihdyttämön avulla pyritään nostamaan soveltavan tutkimuksen tasoa ja samalla tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Verkostoituminen ja viestintä korostuvat.

Tohtorikiihdyttämötoiminnalla tuetaan myös ammattikorkeakoulujen henkilöstön urakehitystä. Mahdollisuus tarttua jatko-opintoihin ja keskittyä tutkimukseen nähdään tärkeänä. Tavoitteena olisikin, että jatko-opinnot voisi tehdä osana työaikaa TKI-hankkeisiin sisällytettyinä.

Toiminnalla edistetään mallia, jossa ammattikorkeakoulun tutkimusryhmien TKI-hankkeista saadaan väitöskirja-aiheita (EQF 8) jatko-opiskelijoille. Tutkimusryhmätoiminnan puitteissa syntyville väitöskirja-aiheille on mahdollista hakea hankerahoitusta ja väitöstyöt voidaan tehdä yhteistyössä työelämän ja muiden organisaatioiden kanssa tutkinnon myöntävän yliopiston ohjauksessa. Väitöskirjat olisivat näin ammattikorkeakoululähtöisiä ja tutkimustyössä voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevia työelämäyhteistyön käytänteitä.

Mitä tilastot kertovat Suomessa suoritetuista jatkotutkinnoista?

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2018 tohtorintutkintoja suoritettiin Suomessa hieman vuotta 2017 enemmän. Naisten osuus tohtorin tutkinnon suorittaneista oli 51 prosenttia. Jatkotutkinto-opiskelijoita oli yhteensä 18 300, joista lisensiaattikoulutuksessa oli 800 ja tohtorikoulutuksessa noin 17 500 opiskelijaa.

Vuonna 2018 suoritettiin lisensiaatintutkintoja 75 ja tohtorintutkintoja noin 1 800. Tohtorintutkintoja valmistui eniten terveys- ja hyvinvointialalta, noin 23 prosenttia kaikista tohtorintutkinnoista, sekä tekniikan alalta, jossa suoritettiin noin viidennes kaikista valmistuneista tohtorintutkinnoista.

Miten Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa väitellään?

Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökunnalla oli mahdollisuus vastata 24.2 – 31.3 2020 Webrobol -kyselyyn, jonka avulla kartoitettiin tietoja väitöskirjan jo tehneistä ja väitöskirjaansa tekevistä henkilöistä viiden viimeisen vuoden ajalta, jolloin Tohtorikiihdyttämö on ollut toiminnassa.

Kyselyt lähetettiin kaikille Tohtorikiihdyttämössä oleville, mutta myös avoimesti Turun ammattikorkeakoulun intranetin kautta.

Toteutettuun kyselyyn vastasi 27 väitöskirjaansa tekevää tai väitöskirjaansa suunnittelevaa Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen henkilökuntaan kuuluvaa sekä 13 väitöskirjansa jo julkaissutta.

Väitöskirjaansa tekevien tai sitä suunnittelevien luku on kyselyssä pieni, sillä Tohtorikiihdyttämössä on kokonaisuudessaan kirjoilla nykyisin yli 80 henkilökunnan jäsentä. Tämän lisäksi on myös henkilökunnan jäseniä, jotka eivät kuulu Tohtorikiihdyttämöön.

Tutkimukseen vastanneiden väitöskirjan vuonna 2015–2020 tehneiden määrä ei ole aivan todellinen, mutta luvut ja vastukset antavat jonkinlaista suuntaa asiasta. Kyselyn tuloksia ei voida verrata artikkelissa mainittuihin Tilastokeskuksen vuoden 2018 koulutustilastoihin Suomessa suoritetuista tohtorintutkinnoista.

Toisaalta voidaan todeta, että kyselyyn vastanneet edustavat monipuolisesti eri aloja, joka sopii hyvin myös monialaisten ammattikorkeakoulujen kuvaan.

Väitöskirjansa vuosina 2015–2020 julkaisseet

Vastausten mukaan vuosina 2015 – 2020 on tähän mennessä Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa tehty yhteensä 13 väitöskirjaa. Suurin osa väitöskirjoista on naisten tekemiä ja suurin osa niistä on tehty vuonna 2019.

Eniten väitöskirjoja on valmistunut Turun yliopistosta. Muita yliopistoja, joista väitöskirjoja on viiden vuoden sisällä tehty ovat esimerkiksi Åbo Akademi, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Oulun yliopisto.

Vastauksista ilmeni, että eniten viiden vuoden aikana väitöskirjoja on tehty Kasvatustieteiden tiedekuntaan. Muita aloja, joihin väitöskirjoja on tehty kuuluvat esimerkiksi lääketieteen, yhteiskunta- ja kauppatieteiden sekä tekniikan alaan.

 

Väitöskirjaansa parhaillaan tekevät

Kyselyyn vastasi 27 Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen henkilökuntaan kuuluvaa. Vastaajista hieman enemmän oli miehiä kuin naisia ja suurin osa vastaavista opiskeli Turussa. Muita yliopistoja, joissa jatkotutkintoja suoritetaan, olivat esimerkiksi Lappeenrannan yliopisto, Vaasan, Tampereen, Jyväskylän, Aalto yliopisto ja myös ulkomailla opiskeltiin. Jotkut olivat juuri hakemassa yliopistoon.

Vastaajat edustivat tekniikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysaloja. Suurin osa vastaajista arvioi väittelevänsä vuosina 2020-2021 tai vuonna 2024. Loput vastaajista arvioivat väitöskirjansa valmistuvan vuosina 2022-2023 tai vuonna 2025.

Noin puolella vastaajista oli mentori myös ammattikorkeakoulusta. Vastaajista suurin osa kertoi, että tutkimusaihe kuuluu ammattikorkeakoulujen eri alojen tutkimusryhmiin. Osa vastaajista oli kiinnostunut toimimaan jatkossa Tohtorikiihdyttämön mentorina ja lähes kaikki sellaiset vastaajat, jotka eivät vielä olleet Tohtorikiihdyttämössä, halusivat osallistua jatkossa Tohtorikiihdyttämön toimintaan.

 

 

Tukea Tohtorikiihdyttämöstä

Tohtorikiihdyttämössä järjestetään opintojaksoja akateemiseen kirjoittamiseen (Academic Writing), tutkimusetiikkaan tai tutkimusmenetelmiin (Basic Statistics) liittyen. Koulutuksia järjestetään Polytechnic University of Valencian sopimuksen mukaisesti ja niitä voidaan hyväksilukea tohtoriopintoihin. Opintojaksoille osallistuvien tulee kuitenkin itse ottaa selvää omasta tiedekunnastaan, voiko opinnot sisällyttää tohtoritutkintoon.

Opintojaksojen lisäksi järjestetään kevät- ja syysseminaareja, joissa jokaisessa toteutetaan useampien asiantuntijoiden alustuksia eri aiheista. Aiheina ovat olleet esimerkiksi, miten yhdistää TKI-hanke ja väitöskirja, väitöskirjaprosessi ja tutkijanura, kirjaston tutkimuksen palvelut, avoin julkaiseminen ja rahoitusmittari-kannuste sekä tutkimusaineistojen hallinta. Jokaisessa seminaarissa kuullaan myös väitelleiden tai väitöskirjaansa tekevien puheenvuoroja.

Kevään 2019 seminaariin saimme myös Dr Lisa McCannin kertomaan jatko-opiskelusta Strathclyde Universityssa ja syksyllä 2019 asiantuntijat esittelivät Turun yliopiston jatko-opiskelupolku MATTI-ohjelmaa. Syysseminaarissa 2020 aiheena on mm. perusasioita tieteellisen julkaisun kirjoittamisesta.

Syksyllä 2019 pidettiin myös viikottaisia kirjoittajatreffejä ja kaksi ryhmämentoritapaamista, joiden aiheina olivat systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja Meta-analyysi. Vastaavia ryhmämentoritapaamisia pidetään myös syksyllä 2020. Tämän lisäksi keväällä 2020 pidetään kaksi webinaaria aiheesta systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Lukuvuonna 2018 – 2019 kokoontui myös Turun ammattikorkeakoulun henkilökunnalle ja yritysedustajille tarkoitettu Tohtorikoulu, joka toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan yliopiston kanssa. Tavoitteena oli PBL -menetelmää hyödyntäen ideoida Tohtorikoulussa oleville väitöskirja-aiheita laaserhitsaukseen liittyen. Tavoitteena oli myös ryhmäytyä, kerätä jatko-opiskeluun tarvittavia opintopisteitä ja tuottaa yhteinen julkaisu.

Tohtorikiihdyttämöllä on omat verkkosivut, jonne kootaan materiaalia ja tietoa tapahtumista. Sivuilla on myös väitöskirjan julkaisseiden videohaastatteluja, joissa he kertovat väitösprosesseistaan.

 

 

Kommentti kiihdyttämön osallistujalta

”Olen saanut tohtorikiihdyttämöstä ehkä sen oleellisimman eli kipinän tehdä tohtoriväitöskirjaa. Seminaarit ja erilaiset tilaisuudet ovat antaneet hyvää vertaistukea ja opastusta siihen, miten väitettä ja tutkimuskysymyksiä tulee kehittää, jotta se mahdollinen opiskelupaikka aikanaan avautuu.

Varsinkin opintojaksot, joilla on tehty varsinaista ajatus- ja kirjoitustyötä ovat selkeyttäneet tutkimussuunnitelmaa.”

Tapio Keiramo, Lehtori, Turun AMK

 

Tohtorikiihdyttämössä mentoroidaan

Tohtorikiihdyttämössä on nykyisin kirjoilla yli 30 mentoria. Määrä lisääntyi toteutetun kyselynkin myötä.

Mentorit työskentelevät Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen eri aloilla, kuten tekniikassa ja liiketoiminnassa, terveydessä ja hyvinvoinnissa sekä Taideakatemiassa. He ovat itse pääsääntöisesti jo väitelleet ja ovat erittäin ansioituneita omalla urallaan sekä haluavat auttaa muita.

Mentorin tehtävänä onkin juuri auttaa ja tukea mentoroitavaa väitöskirjansa teossa. Osa mentoreista tapaa mentoroitavia aktiivisesti ja osa vain muutaman kerran. Mentorointitavat ovat yksilöllisiä ja niistä sovitaan henkilökohtaisesti.

Kommentti mentorilta

”Jokainen mentorointitapaukseni on ollut hyvin yksilöllinen ja lähtenyt tutkijan tarpeesta. Osan kanssa olemme tehneet tutkimussuunnitelmia ja –asetelmia, ja kirjoittaneet yhdessä artikkeleita. Jotkut ovat halunneet lähinnä kommentteja työstössä oleviin teksteihin sekä ideoita julkaisukanavista. Minusta mentoroinnin kannattaa keskittyä juuri aktorin kulloiseenkin tarpeeseen ja kysymyksiin.

Toisaalta myös mentori voi olla aktiivinen ja hän voi kysellä aktoreiden kuulumisia.”

Vesa Taatila, rehtori-toimitusjohtaja, Turun AMK

 

Ainutlaatuinen Tohtorikiihdyttämö

Tohtorikiihdyttämö on toiminut Turun ammattikorkeakoulussa noin viisi vuotta. Nyt oli aika tehdä väliyhteenvetoa.

Kiihdyttämö on ainutlaatuinen, sillä vastaavaa ei ole muissa Suomen ammattikorkeakouluissa.

Toiminta on alusta alkaen kiinnostanut henkilökuntaa ja opintojaksoihin, seminaareihin, ryhmämentorointeihin ja muuhun toimintaan on riittänyt hyvin osallistujia. Kiihdytettävät ovat olleet aktiivisia kiihdyttämön kehittäjiä. Myös kyselyn tiimoilta saatiin uusia ideoita.

Ilahduttavaa on myös se, että jatko-opintoja tehdään enenevässä määrin tutkimushankkeissa. Näin saadaan kaivattua aikaa väitöskirjatyön tekoon.