Yhä useampi nuori Suomessa kokee yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja eristäytyneisyyttä. Tähän ongelmaan pyritään puuttumaan NOPPA-hankkeella, jossa osallisuutta lisätään pelillistämisen avulla. …
Tekijät | Authors
Tulevaisuuden oppilaitos rakentuu hyvinvoinnin varaan – työkaluja opiskelijoiden jaksamisen ja työelämävalmiuksien tueksi
Työelämän ja koulutuksen murros haastaa oppilaitokset uudistumaan. Hyvinvointi, osaaminen ja jatkuva oppiminen kietoutuvat tiiviisti yhteen, ja niiden johtaminen on noussut keskeiseksi tekijäksi opiskelijoiden menestyksen ja työelämään kiinnittymisen kannalta. Miten oppilaitokset voivat vastata tähän haasteeseen?
Turun ammattikorkeakoulun ja Occu Oy:n Yhteisöllinen hyvinvointityö ammatillisessa koulutuksessa -hankkeessa laatima marraskuussa 2025 julkaistu käsikirja tarjoaa vastauksia siihen, miten oppilaitokset voivat rakentaa kokonaisvaltaisia hyvinvointia tukevia rakenteita ja toimintamalleja.
Teos esittelee keskeisiä toimintatapoja strategisen hyvinvointijohtamisen vahvistamiseen sekä opiskelijoiden osallisuuden ja työelämävalmiuksien edistämiseen oppilaitosympäristöissä.
Hyvinvointijohtaminen – oppilaitosten uusi strateginen tehtävä
Hyvinvointijohtaminen ei ole enää vain kuntien tai yksittäisten työpaikkojen asia – se kuuluu myös oppilaitoksille. Kyse on strategisesta ja käytännönläheisestä toiminnasta, joka tukee paitsi ammattilaisten työhyvinvointia myös opiskelijoiden terveyttä, motivaatiota ja oppimista. Hyvinvoiva opiskelija oppii paremmin, etenee opinnoissaan ja kiinnittyy työelämään joustavasti.
Tuoreessa Tulevaisuuden tekijät – Hyvinvointijohtamisen käsikirja oppilaitostyöhön -julkaisussa korostetaan, että hyvinvointijohtaminen on kokonaisvaltaista: se yhdistää tiedolla johtamisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden. Hyvinvointijohtaminen tarkoittaa organisaation toimintaa, joka tähtää yksilöiden ja yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen.
Hyvinvointijohtamisen keskeisiä keinoja ovat:
- Hyvinvointiohjelmat: liikunta, terveysneuvonta, mindfulness.
- Työympäristön kehittäminen: ergonomia, etätyömahdollisuudet.
- Johtamiskäytännöt: avoin viestintä, esimerkillinen johtajuus.
- Hyvinvointidata: kyselyt ja analyysit päätöksenteon tueksi.
- Koulutus ja kehitys: henkilöstön osaamisen vahvistaminen.
Oppilaitoksissa tämä tarkoittaa rakenteita ja toimintamalleja, jotka tukevat opiskelijoiden jaksamista ja oppimista. Esimerkiksi mentorointi- ja vertaistuutorohjelmat, terveyskioskit ja säännölliset hyvinvointikartoitukset ovat konkreettisia työkaluja.
Käytännön työkaluja oppilaitosten arkeen
Työsuojelurahaston rahoittaman Yhteisöllinen hyvinvointityö ammatillisessa koulutuksessa -hankkeen lopputuotoksena laaditussa materiaalissa käsitellään oppilaitosten hyvinvointityötä ja esitellään opiskelijoiden työelämäsiirtymiä tukevia käytännön menetelmiä. Julkaisuun on myös koottu malleja moniammatilliseen yhteistyöhön ja jatkuvan oppimisen edistämiseen.
Hyvinvointijohtaminen oppilaitoksissa ei ole irrallinen lisä vaan olennainen osa laadukasta koulutusta. Se vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia ja työelämävalmiuksia ja luo pohjan kestävälle hyvinvoinnille koko yhteiskunnassa. Oppilaitokset, jotka panostavat hyvinvointijohtamiseen, rakentavat tulevaisuutta, jossa osaaminen ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Julkaisun tarjoamat mallit ja työkalut auttavat oppilaitoksia rakentamaan toimintakulttuuria, jossa opiskelijoiden hyvinvointi ja osaaminen kulkevat rinnakkain sekä luovat perustan kestävälle työelämäkiinnittymiselle.
Tutustu julkaisuun:
Holmberg, Jan; Rättö, Susanne; Salakari, Minna; Vierola, Niina-Kaisa. 2025.
Tulevaisuuden tekijät – Hyvinvointijohtamisen käsikirja oppilaitostyöhön.
Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 171.
Turun ammattikorkeakoulu 2025.
Minna Salakari
FT, lehtori, projektipäällikkö, Turun AMK
Niina-Kaisa Perälä
toimintaterapeutti (YAMK) ja kouluttaja, toimitusjohtaja
Occu Oy
Susanne Rättö
toimintaterapeutti (AMK), psykofyysisen psykoterapian lyhytterapeutti ja kouluttaja
Occu Oy
Jan Holmberg
sairaanhoitaja (YAMK), erityisasiantuntija ja kouluttaja
Turun AMK
Kuva: Pexels
Artikkeli on osa SIVISOTE – Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen ja johtaminen -tutkimusryhmän julkaisuja.