13.03.2018

Projektien ammattimainen toteutus on tunnistettu merkittäväksi kilpailukeinoksi lähes kaikilla toimialoilla. Projektit luovat perustan monenlaiselle toiminnan kehittämiselle, ja ne ovat myös merkittävä julkisen rahoituksen kanavointikeino.

Aivan erityisen tärkeää projektinhallinnan onnistuminen on toimitusprojekteissa. Tällaisia ovat tyypillisesti laajat infrastruktuuriprojektit, talonrakennus ja laivanrakennus sekä näiden suunnitteluprojektit. Myös valmistavan teollisuuden tuotesuunnitteluprojektit, puolustushallinnon materiaalihankinnat ja sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeet, Sote-uudistus etunenässä, ovat esimerkkejä vaativista projekteista.

Usein ajatellaan, että kaikkihan projekteja osaavat tehdä, mutta silti merkittävä osa projekteista epäonnistuu joko puutteellisen etukäteissuunnittelun tai huonon organisoinnin vuoksi.

Merkillepantavaa onkin projektijohtamisen ja projektiosaamisen ammatillistuminen.

Elinkeinoelämässä ja 2000-luvulla myös julkisen sektorin projektiammattilaisten tarve on kasvanut nopeasti, koska organisaatiot ovat uudenlaisissa kilpailuasetelmissa erilaisissa toimintaympäristöissä.

Tämä on johtanut siihen, että kansainvälisestikin projektialan koulutuksen kehittyminen on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana ripeää. Päteviä projektinjohtajia tarvitaan siis kipeästi, ja Suomessakin projektijohtaminen on muotoutumassa vähitellen omaksi professiokseen. Tämä tarkoittaa, että vaativien projektien hallinta edellyttää toimialasta riippumatonta projektien erikoisosaamista. Miten ammattikorkeakoulukentän siis pitäisi vastata tähän osaamishaasteeseen?

Projektijohtamisen pätevyydet

Projekteissa vaadittava asiaosaaminen riippuu projektista, organisaatiosta ja projektiympäristöstä. Ammattimaisen projektijohtamisen perustana oleva tietoperusta ja kompetenssit ovat yleisesti tunnistettuja ja hyväksyttyjä. Yksi laajalti tunnettu projektiosaamisen luokittelu tulee IPMA:lta (International Project Management Association), jonka ICB4 (Individual Competence Baseline v.4) tunnistaa 29 pätevyyselementtiä luokiteltuna seuraavien pätevyysalueiden alle: ihmiset, käytäntö ja näkökulma.

Projektijohtamisen ja -osaamisen ammatilliset menetelmät ja tietotekniset työkalut ovat niin ikään kehittyneet nopeasti. Perinteisen vaihejakomalliin perustuvan projektinhallinnan rinnalle ovat tulleet erilaiset ketterät projektinhallintamenetelmät kuten Scrum. Projektijohtaminen ja -osaaminen on tunnistettu kriittisiksi menestystekijöiksi työelämässä ja palveluissa, ja siten myös osaamisen keskeiset elementit on kansainvälisesti tunnistettu.

Organisaatiot käyttävätkin paljon resursseja projektitoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Tämä koskee niin yksityisiä kuin julkisia toimijoita. Tähän koulutustarpeeseen myös Turun ammattikorkeakoulu on vastannut hyvin sisällyttämällä projektiopintoja perus- ja jatkotutkintoihin sekä tarjoamalla täydennyskoulutusta.

Projektijohtamisen ylempi ammattikorkeakoulutus Turun AMK:n keihäänkärjeksi

Projektitoiminnan perusteiden ymmärtäminen kuuluu nykyään kaikkien ammattikorkeakoulutusten perusosaamiseen ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneilta usein jo edellytetään valmiuksia toimia projektipäällikköinä.

Mahdollisuus erikoistua edelleen projektijohtamisen ammattilaiseksi avautui, kun Turun ammattikorkeakoulussa käynnistettiin Suomen ensimmäinen tutkintoon johtava projektijohtamisen maisteritason koulutus syksyllä 2015. Koulutus suunniteltiin yhdessä elinkeinoelämän kanssa palvelemaan Varsinais-Suomen yrityksiä ja julkista sektoria, mutta se on jo houkutellut merkittävästi opiskelijoita myös Varsinais-Suomen ulkopuolelta. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat viime vuonna. Kaikkiaan tutkinto-opiskelijoita on noin 100, ja vuosittain aloittaa 40 uutta opiskelijaa.

Valmistuessaan lähivuosina tämä joukko tulee merkittävästi lisäämään projektiosaamista Varsinais-Suomessa ja koko Suomessa.

Koulutusta käynnistettäessä sen tavoitteeksi asetettiin nouseminen kansallisesti merkittäväksi ja kansainvälisesti tunnetuksi projektijohtamisen koulutukseksi. Molemmat tavoitteet on jo osin saavutettu, koska koulutuksen suosio Suomessa on vakiintumassa ja kansainvälisesti sitä toteutetaan yhdessä Utrechtin ja Manchesterin ammattikorkeakoulujen kanssa.

Projektijohtamisen ylempi ammattikorkeakoulutus onkin muodostumassa yhdeksi Turun ammattikorkeakoulun keihäänkärjeksi. Tunnustuksena ja osoituksena tästä Projektiyhdistys ry. myönsi koulutukselle Academic award -palkinnon syksyllä 2016 merkittävänä uutena avauksena projektiosaamisen lisäämiseksi Suomessa.

Innovaatiopedagogiikka osana projektiosaamista

Eritoten ylempi ammattikorkeakoulutus perustuu tutkittuun tietoon ja ammatillisiin käytänteisiin. Turun ammattikorkeakoulun eri koulutusaloihin sisältyy myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaamista (TKI) sekä projektijohtamista. Tätä Turun ammattikorkeakoulussa palvelee innovaatiopedagogiikka, jonka tehtävänä on opiskelijoiden innovaatiovalmiuksien vahvistaminen yhdistämällä opetusta, tutkimusta ja kehitystyötä.

Yhteistyö työelämän kanssa korostuu Turun ammattikorkeakoulun projektijohtamisen opinnoissa. Projektijohtamista opitaan kädet savessa innovaatiopedagogiikan keinoin ja keskeisenä oppimistavoitteena on kokonaisvaltaisen projektiymmärryksen omaksuminen ja soveltamisen taito.

Projekti voidaan ymmärtää ns. pehmeänä systeeminä, jossa hieman kärjistäen sanottuna kaikki vaikuttaa kaikkeen. Projektien menestyksekäs johtaminen edellyttää osaamista kaikilla kompetenssi- ja tietoalueilla. Teknisten (eli ns. ”kovien”) projektinhallintataitojen, kuten ositus, aikataulutus, budjetointi, riskinhallinta rinnalla tarvitaan aina myös ihmistaitojen osaamista, kuten vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä ja neuvottelu ja viestintäosaamista.

Kokonaisvaltainen projektiymmärrys tarkoittaakin juuri taitoa soveltaa kompetenssejaan luovasti. Esimerkiksi (usein ristiriitaisten) sidosryhmäintressien ymmärtäminen ja hallinta edellyttää vahvaa teknistä vaatimusmäärittelyosaamista mutta myös aitoa empaattista kykyä nähdä asioita monelta eri kannalta.

Osallistava työyhteisö projekteissa

Kehittämistoimintaa ja projektijohtamista käsittelevä kirjallisuus painottaa nykyisin osallistavaa ja yhteisöllistä työskentelyotetta. Myös projektijohtamisen ja -osaamisen näkökulmasta näyttää siltä, että asioiden (management) ja hallinnon (government) johtamisesta on siirrytty enemmän ihmisten johtamiseen (leadership).

Projektijohtajuudessa on kyse korkean tason ammattiosaamisesta ja työtekijöiden halusta sitoutua jokapäiväiseen työskentelyyn. Ryhmiä kannatteleva johtaminen luo voimaantumista, yhteistoiminnallisuutta ja työskentelykulttuuriin liittyviä myönteisiä asioita. Projekteissa usein alihyödynnetyt käyttäjälähtöisyys ja asiakaskeskeisyys ovat nousemassa lähitulevaisuudessa kilpailuvalteiksi.

Kaisa Lamminen, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman YAMK-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu:

Minulla ei ollut ennen kehittämisprojektin (opinnäytetyö) projektipäällikkönä toimimista kokemusta johtamisesta. Täysin uuteen asemaan itsensä mukauttaminen olikin kohtuullisen haasteellista. Olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen siitä, että minun oli astuttava epämukavuusalueelle, jota johtaminen jo itsessään oli. Alun epävarmuudesta pääsin kuitenkin hyvin nopeasti ohi, ja mielestäni projektipäällikkönä toimiminen antoi minulle valtavasti eväitä mahdolliseen tulevaan esimiestyöhön tai esimerkiksi hanketyöskentelyyn. Opin ennen kaikkea kantamaan vastuuta melko suuresta projektista ja saattamaan sen loppuun tavoitteiden mukaisesti.

***

Projektityö voidaan nähdä osana laajempaa yläkäsitettä, kehittämistyötä. Turun ammattikorkeakoulu on julkaissut oppikirjan kehittämisen menetelmistä. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa (Kari Salonen, Sini Eloranta, Tiina Hautala & Sirppa Kinos) auttaa hankkeissa työskenteleviä henkilöitä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työtään.