11.10.2019

Tämän hetken ja tulevaisuuden tärkeimpiin työelämätaitoihin kuuluvat muun muassa kyky omaksua uutta sekä itseohjautuvuus. Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn mukaan Turun AMK:sta valmistuneet kokivat opintojensa kehittäneen muun muassa juuri näitä taitoja. Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden urat ovat pääsääntöisesti olleet nousujohteisia ja suurin osa alumneista on tyytyväisiä saamaansa koulutukseen.

 AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hankkeessa selvitämme ja kuvaamme ammattikorkeakouluista valmistuneiden työmarkkinatilannetta ja työuria valmistumishetkellä sekä viiden vuoden päästä valmistumisesta. Kyselyn tulokset auttavat ammattikorkeakoulujen nykyisiä opiskelijoita heidän urapohdinnoissaan ja niiden kautta voidaan suunnitella ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyötä ja suunnata uraohjausta.

Uraseurantakyselyssä kartoitetaan kattavasti 5 vuotta sitten valmistuneiden tyytyväisyyttä tutkintoonsa, työuran kokonaisuutta ja työtehtäviä, palkkatasoa, työtilannetta valmistumishetkellä ja 5 vuotta valmistumisen jälkeen, myöhempää kouluttautumista sekä oman osaamisen ja työn vastaavuutta.

Lisäksi osaa uraseurantakyselyn kysymyksistä käytetään ammattikorkeakoulujen laadullisen työllistymisen mittarina. Vastausten perusteella määräytyy 3 prosenttia ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta.

Kysely toteutetaan kokonaan digitaalisesti, ja otamme yhteyttä kohderyhmään sekä sähköpostitse että tekstiviestein. Lisäksi teemme uraseurantakyselyä tunnetuksi lehdistötiedotteilla ja somekampanjoilla.  Lisätietoa hankkeen käytännön toteutuksesta ja tarkemmasta aikataulusta voi lukea hankkeen verkkosivulta.

Yhteensä 495 vastaajaa

Tässä artikkelissa nostetaan lyhyesti esille Turun AMK:n tuloksia AMK-tutkinnon osalta liittyen erityisesti tyytyväisyyteen tutkintoon ja työuraan, työmarkkinatilanteeseen, työuran kokonaisuuteen ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Kaikki Turun AMK:n, kuten valtakunnallisetkin, vastaukset ovat saatavilla Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta (https://vipunen.fi/), jossa niihin voi tutustua esimerkiksi tutkinnon tasoittain, aloittain ja koulutuksittain.

Turun AMK:n vastausprosentti AMK-tutkinnon suorittaneiden osalta, vuonna 2013 valmistuneilla, oli 29,8. Valtakunnallinen vastausprosentti oli 33,1. Korkeimman vastausprosentin saavutti Seinäjoen AMK (42,3 %).

Valtakunnallisesti vastausprosentit vaihtelivat jonkin verran taustamuuttujien mukaan, esimerkiksi YAMK-tutkinnon suorittaneet vastasivat kyselyyn hieman AMK-tutkinnon suorittaneita enemmän, naiset enemmän kuin miehet ja nuoret ikäryhmät vastasivat heikommin kuin vanhemmat. Matalin vastausprosentti oli valmistumishetkellä 25–29 -vuotiailla (22%) ja korkein 50–54 –vuotiailla (44%).

Vastaajista suomenkielisiä oli 34 %, ruotsinkielisiä 28 % ja muita 17 %. Valtakunnallisesti AMK-tutkinnon suorittaneet jakautuivat maantieteellisesti tasaisesti, kun taas YAMK-tutkinnon suorittaneet vastanneet keskittyivät suuriin kaupunkeihin, joissa YAMK-koulutusta tarjotaan.

Kyselyyn vastasi yhteensä 495 Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 AMK-tutkintoon valmistunutta. Vastaajista 60 prosenttia oli yo-tutkinnon suorittaneita ja 19 prosenttia ammatillisen perustutkinnon suorittaneita. Suurin osa vastanneista oli terveys- ja hyvinvointialalta, kaupan ja hallinnon alalta sekä tekniikan alalta.

 

Kuva 1. Vastaajat koulutusaloittain, Turun AMK, vuonna 2013 AMK-tutkintoon valmistuneet kyselyyn vastanneet.

 

Lähes 80 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä tutkintoonsa

Kyselyyn vastanneista, 2013 Turun AMK:sta AMK-tutkintoon valmistuneista, 78 prosenttia on vähintään melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon, mitä voidaan pitää hyvänä lukuna. Kaikilla aloilla tyytyväisten määrä oli suurempi kuin tyytymättömien.

 

Kuva 2. Tyytyväisyys tutkintoon, Turun AMK, vuonna 2013 AMK-tutkintoon valmistuneet kyselyyn vastanneet.

 

Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja vastaako työ vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Kuvassa 3 nähdään Turun AMK:n keskiarvot liittyen kysymyksiin tyytyväisyydestä tutkintoon ja työuraan sekä valtakunnallinen keskiarvo. Turun AMK:n vastaukset jäävät hieman valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle, mutta erot ovat hyvin pieniä.

 

Kuva 3. Vastauskeskiarvoja liittyen tyytyväisyyteen tutkintoon ja työuraan, Turun AMK, vuonna 2013 AMK-tutkintoon valmistuneet kyselyyn vastanneet (Asteikko 1-6: täysin eri mieltä/tyytymätön – täysin samaa mieltä/erittäin tyytyväinen).

 

Myös alakohtaiset erot ovat pienehköjä. Terveysalan keskiarvot nousevat hieman muita aloja korkeammiksi, eli terveysalalta kyselyyn vastanneet ovat olleet hieman muita aloja tyytyväisempiä tutkintoonsa ja työuraansa.

Kolme neljästä vakituisessa kokopäivätyössä

Sijoittumista työelämään pyrittiin selvittämään kysymyksillä, joissa kartoitettiin vastaajan työllistymistilannetta valmistumishetkellä ja viisi vuotta myöhemmin sekä työuran kokonaisuutta ja työtehtäviä.

Noin 74 prosenttia kaikista Turun AMK:n AMK-tutkintoon vuonna 2013 valmistuneista vastaajista oli kyselyyn vastaamishetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Valmistumishetkellä vastaava luku oli noin 35 prosenttia. Turun AMK:n työllistymisluvut ovat hyvin lähellä valtakunnallisia keskiarvoja.

 

Kuva 4. Työtilanne 5 vuotta valmistumisen jälkeen, Turun AMK, AMK-tutkintoon 2013 valmistuneet kyselyyn vastanneet.

 

Taidealalla työllistyminen kokopäivätyöhön oli heikointa sekä valmistumishetkellä (noin 17 %) että viisi vuotta valmistumisen jälkeen (40 %). Sekä osa-aikaista että määräaikaista työtä tehtiin taidealalla muita aloja enemmän, samoin kuin muita epätyypillisemmän työsuhteen muotoja. Turun AMK:ssa tekniikan alalla työllistyminen oli selvästi suurinta sekä viisi vuotta valmistumisen jälkeen (81 % vakituisessa kokopäivätyössä), että valmistumishetkellä (noin 50 %).

Kysymys vastaajan työuran kokonaisuudesta on kiinnostava, koska se kertoo siitä, mitä viiden vuoden tarkastelujaksolla on vastaajan työelämässä tapahtunut, ja täydentää osaltaan työllistymistietoja hyvin.

Kaikista Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 AMK-tutkintoon valmistuneista 46 prosenttia kertoi työskennelleensä yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien. Toiseksi eniten vastanneet olivat työskennelleet useiden eri työnantajien palveluksessa tai määräaikaisissa työsuhteissa, kuitenkin ilman katkoksia. Yhtäjaksoisessa, saman työnantajan palveluksessa oli työskennelty eniten terveyden ja tekniikan aloilla.

Kulttuurialalla tilanne muihin aloihin nähden päinvastainen: 43 prosenttia vastanneista kertoi työnantajien tai työtehtävien vaihtuneen ja työurassa olleen katkoksia ja 33 prosentilla työura piti sisällään useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia, toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla. Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä oli työskennellyt vain 17 prosenttia kulttuurialan vastaajista.

Jatkuvan oppimisen teema näkyy urasuunnitelmissa

Kyselyssä kartoitettiin myös avoimella kysymyksellä sitä, millaisia suunnitelmia amk-tutkinnosta valmistuneilla oli urallensa seuraavalle viidelle vuodelle. Vastauksista käy ilmi, että monilla valmistuneilla oli edelleen ajatuksissa jatkaa opiskelua joko muodollisessa koulutuksessa tai kehittää omaa osaamistaan muulla tavoin. YAMK- tai yliopistotutkinto mainittiin useissa vastauksissa.

Monet vastaajista olivat tyytyväisiä nykyiseen työhönsä ja/tai työpaikkaansa, mutta toisaalta vastauksissa oli näkyvillä uralla eteneminen esimerkiksi työpaikan tai työtehtävän vaihdon kautta tai organisaation sisällä. Paljon vastauksissa näkyi myös toivetta saada viiden vuoden sisällä vakituinen työpaikka, tai työllistyä ylipäätään.

 

Haluan pysyä tällä alalla ja kehittyä sen osaajaksi

Vakinaisen viran saanti ja organisaatiossa eteneminen

Vaativampiin asiantuntija- tai esimiestehtäviin pääsy

Pysyä nykyisessä työssäni ja jatkaa ammatillista kehittymistä koulutusten myötä

 

Valmistuneet kokivat opintojen kehittäneen itseohjautuvuutta

Uraseurantakyselyä käytetään myös ammattikorkeakoulujen laadulliseen työllistymisen mittarina: vastausten perusteella määräytyy 3 % ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Näiden niin sanottujen rahoitusmallikysymysten avulla pyritään selvittämään vastaajan oman osaamisen ja työn vastaavuutta sekä sitä, miten AMK-opiskelu vastaajan mielestä kehitti kyseisiä osaamisia.

Turun AMK:sta vuonna 2013 AMK-tutkintoon valmistuneet kokivat opintojensa kehittäneen erityisesti kykyä oppia ja omaksua uutta sekä oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta. Yrittäjyystaitoja amk-opintojen koettiin kehittäneen vähiten. Alakohtaiset erot ovat pienehköjä, mutta terveysalalta valmistuneet vaikuttavat kokeneen yrittäjyystaitoja lukuunottamatta oman osaamisen ja työn vastaavuuden sekä AMK-opiskelun vaikuttavuuden muita aloja suuremmaksi.

Alakohtaisesti tulokset löytyvät Vipusesta. Valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna Turun AMK sijoittuu rahoitusmallikysymysten suhteen hieman keskiarvon alapuolelle.

Kysely lähdössä vuonna 2014 valmistuneille

Seuraava kyselykierros toteutetaan 15.10–10.11.2019. Kyselyn tulokset ovat avoimia vastauksia lukuun ottamatta saatavilla Vipusesta ja Töissä.fi -palvelusta viimeistään tammikuussa 2020. Kyselyn kohderyhmänä ovat vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkintoon valmistuneet.

Hanke toteuttaa viimeisen kyselykierroksen syksyllä 2020 vuonna 2015 valmistuneille, jonka jälkeen vastuu kyselyn toteutuksesta siirtyy yhteisesti kaikille ammattikorkeakouluille hankkeen aikana muodostetun verkoston koordinoimana.

Hankkeen taustoista kiinnostuneiden kannattaa tutustua edeltävän AMKista uralle! -hankkeen loppuraporttiin, jossa uraseurannan termejä, taustaa ja näkökulmia on avattu laajemmin.

• Turun AMK koordinoi vuosien 2018–2021 välisenä aikana AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön –hanketta, jossa toteutamme valtakunnallisen uraseurantakyselyn vuosina 2013, 2014 ja 2015 valmistuneille.
• Uraseurantakyselyn toteutuksen lisäksi pilotoimme hankkeessa omaa kyselyä YAMK-tutkinnoista valmistuneille, digitalisoimme uraseurantakyselyn tulokset Vipunen- ja Töissä.fi -palveluihin sekä järjestämme tulosten levittämiseen liittyviä koulutuksia ja työpajoja.
• Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen alumnien tavoittamista ja muodostaa valtakunnallinen verkosto uraseurantakyselyn toteuttamiseen ja uraseurantatiedon levittämiseen jatkossa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanketta ovat toteuttamassa Turun AMK, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja hankkeesta ja tuloksista: projektipäällikkö Satu Helmi (satu.helmi@turkuamk.fi).