28.05.2023

Ammatillinen verkostoituminen nähdään tärkeäksi, koska verkostot auttavat ja hyötyvät jäsentensä osaamisista sekä kontakteista. DigiMESH (ESR, REACT-EU) -hanke vahvistaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien digitaalisen verkostoitumisen taitoja ja tuo digiverkostoitumisesta helpommin lähestyttävän erilaisten tapahtumien, koulutusten sekä aihetta käsittelevän MOOC-verkkokurssin avulla.

Myös työpaikat löytyvät nykyisin suurelta osin verkostoista, koska etukäteen tunnettu työnhakija on usein mieleisempi ja riskittömämpi rekrytointi. Erityisesti Suomen kaltaisessa pienessä maassa verkostot ovat tärkeitä työllistymisen suhteen.
Usein kuulee sanottavan, että Suomessa henkilön tuttuus on työtä hakiessa tärkeämpää kuin CV. Tätä näkemystä tukee Sitran tutkimus (2016), jonka mukaan vain joka neljäs suomalainen on työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla.

Harva kuitenkaan kokee verkostoitumisen kovin luontevaksi itselleen – vain kuusi prosenttia suomalaisista pitää verkostoitumistaitoa vahvuutenaan. Toisaalta sen merkityksen uskotaan ennestään kasvavan tulevaisuudessa (Sitra 2016).
Tunnettuuden arvostaminen jopa osaamisen yli on ymmärrettävää, mutta toisaalta myös ulossulkevaa.

Ulkomailta muuttaneilla henkilöillä verkostot Suomessa ovat ainakin alkuun pienet, vaikka osaamista voi olla runsaastikin. Jos paikalliset tavat ja kieli eivät ole hallussa, voi tämä toimia verkostoitumisen esteenä niin perinteisissä kuin digitaalisissakin ympäristöissä. Ja mikäli työelämän ovet eivät ole vielä auenneet, on uusien yhteyksien luominen työttömänä entistä haastavampaa.

Lisäksi verkostoituminen on suosiostaan huolimatta melko epämääräinen käsite. Kun sanan eteen lisätään etuliite digitaalinen, se ei ainakaan tee aiheesta selkeämpää. Koronapandemian aiheuttama digiloikka siirsi kuitenkin esimerkiksi suuren osan tapahtumia verkkoon. Lisäksi sosiaalisen median kautta tapahtuva verkostoituminen on nykyisin oleellinen osa uusien kontaktien luomista – erityisesti asiantuntija-ammateissa. Molemmissa on paljon mahdollisuuksia, mutta ne voivat olla piilossa tai vaikeasti lähestyttäviä.

Jokainen on vastuussa omasta verkostoitumisestaan

Etätapahtumissa epäviralliset keskustelut kahvikupin ääressä tai esittelypisteitä kiertäessä jäävät pois. Lisäksi etätapahtumat helposti passivoivat ja houkuttelevat multitaskaamaan: lukemaan sähköposteja tai selaamaan somea, jolloin tapahtuman sisältö ja sen osallistujat jäävät vain vähäiselle huomiolle.

Kyse on paljolti osallistujan omasta vastuusta eli siitä, millä tavalla hän päättää osallistua etätapahtumaan. Tapahtuman aikana aktiivisuus kannattaa, sillä vain vuorovaikuttamalla voi verkostoitua. Etätapahtumissa aktiivisuutta voi osoittaa osallistumalla keskusteluun kysymyksin ja kommentein.

Oleellista on ottaa kaikessa verkostoitumisessa tärkeä näkökulma ohjenuoraksi: ”miten minä voin auttaa muita?”

Some osana verkostoitumista

Sosiaalisessa mediassa verkostoituminen on todennäköisesti etäverkostoitumisen oleellisin osa. Somessa on mahdollista:

• Tutustua saman alan tai samoista aiheista kiinnostuneisiin ihmisiin ympäri maailmaa,
• Liittyä erilaisiin ryhmiin ja yhteisöihin,
• Ylläpitää suhteita, ja
• Tavoittaa suuri määrä ihmisiä

Ammatillisen verkostoitumisen ja työnhaun kannalta suosituin ja yleisin sosiaalisen median kanava on varmasti LinkedIn. Kaikissa mahdollisissa kanavissa tapahtuvan puolitiehen jäävän viestinnän sijaan kannattaakin harkita juuri LinkedInin ottamista haltuun. Toisaalta on tärkeää analysoida omaa alaa ja sitä, mitkä ovat kyseisen alan hyödyllisimmät viestintäkanavat. Esimerkiksi joissain tapauksissa visuaalisemmat some-kanavat voivat olla toimivampia oman osaamisen esiin tuomiseen ja verkostoitumiseen.

Rekrytoijien mukaan LinkedIn-profiilissa tärkeää on:

• Itsestä ja omista tavoitteistaan kertominen
• Koulutus ja selkeät kuvaukset aiemmista työtehtävistä. Pelkät tittelit eivät välttämättä aina kerro itse työstä paljoa.
• Yhteystiedot
• Hyvä profiilikuva
• Omien vahvuuksien esiintuominen ja perustelut niille.
• Taitojen erittely Skills –osiossa, esimerkiksi erilaisten ohjelmien ja sertifikaattien suhteen.
• Avoin viestintä mahdollisesta työnhausta
• Rehellisyys

Vuorovaikutus on avain verkostoihin

Profiilin luomisen jälkeen somessakin tärkeää on luonnollisesti aktiivisuus ja vuorovaikutus. Tullakseen huomatuksi on hyvä jakaa ajatuksia ja kuulumisia, kysyä mielipiteitä ja neuvoja, tarjota apua sekä osallistua keskusteluun. Keskusteluja voi aloittaa itsekin sekä omalla sosiaalisen median seinällä että erilaisissa ryhmissä. Myös muiden julkaisuja kannattaa kommentoida, ja mielellään syvällisemmin kuin vain kehumalla alkuperäistä postausta. Some on loistava kanava myös suhteiden ylläpitämiseen tai keskustelun jatkamiseen esimerkiksi etätapahtumassa tapaamansa ihmisen kanssa.

Verkostot voivat antaa paljon ammatillista hyötyä: neuvoja, ideoita ja apua, sekä hyviä kohtaamisia samoista aiheista kiinnostuneiden kanssa. Se ei myöskään ole niin vaikeaa kuin usein ajatellaan – sosiaalinen elämänasenne, aito kiinnostus ja halu auttaa muita kantavat jo pitkälle.

Artikkeli on osa Sosiaalinen osallisuus ja toimijuus –tutkimusryhmän julkaisutoimintaa.

Lähteet

Sitra (2016). Vain joka neljäs suomalainen työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla. https://www.sitra.fi/uutiset/vain-joka-neljas-suomalainen-tyollistynyt-avointa-tyopaikkaa-hakemalla/
Duunitori. 2023. 4 asiaa, jotka rekrytoija haluaa nähdä LinkedIn-profiilissasi. https://duunitori.fi/tyoelama/mita-rekrytoija-haluaa-nahda-linkedin-profiilissasi
aTalent. 2022. 10 helppoa vinkkiä hyvään LinkedIn-profiiliin. https://atalent.fi/fi/blog/10-vinkkia-huippuprofiiliin-nain-loistat-linkedinissa