13.05.2022

Nykypäivänä suurin osa lapsista saa ensimmäisen älypuhelimensa aloittaessaan ala-asteen. Pääsy internetin rajattomaan maailman saa aikaan sen, että lapsilla on pääsy myös rajattomaan tietoon. Kaikki tämä uutisointi ei kuitenkaan ole heille suunnattua: asiat ilmaistaan ikään sopimattomalla tavalla, ja toisaalta lapsille tärkeitä asioita ei kerrota heitä tavoittavassa formaatissa.

2020-luvulla dis-ja misinformaation määrä on valtavaa. Ilman kunnollista mediakasvatusta ja yhteiskunnan apua lapsien on vaikea ymmärtää suuresta valheiden ja osatotuuksien maailmasta se oleellinen ja aito informaatio. Yhteiskunnalla ja sen aikuisilla on vastuu tiedottaa lapsia.

Miten perheen pienimpiä informoidaan maailmanlaajuisesti?

Lasten uutiset, tai muutenkin lapsille suunnattu uutisointi, ei maailmanlaajuisesti ole uusi konsepti. Uutislähetyksiä on tuotettu yhteiskunnan nuorille sopivassa formaatissa jo 1960-luvun loppupuolelta esimerkiksi Filippiineillä ja Tanskassa.

YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 13. artiklassa sanotaan, että lapsilla on oikeus saada informaatiota sekä mielipiteensä kuuluviin. Lasten oikeuksien sopimus on hyväksytty vuonna 1989, ja se on ollut Suomessa lakisääteisesti voimassa vuodesta 1991. Kolmessakymmenessä vuodessa on siis varmasti kartoitettu toimivia tapoja pitää lapset tietoisina yhteiskunnan muutoksista.

Helposti pureskeltavan informaation jako Suomessa

Suomessa toimii Lapsiasiavaltuutetun toimisto, ja tämä elin valvoo lasten oikeuksien toteutumista Suomessa. Joka 4. vuosi kyseinen taho tekee eduskunnalle kertomuksen, jossa kartoitetaan lasten tilannetta ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Ville Kurtti tekee korkeakouluharjoittelua SDP:n eduskuntaryhmälle, ja kertoi vuoden 2022 kertomuksen pohtivan ”enemmänkin sitä, miten lapsilta saadaan informaatiota kuin sitä, miten lapsille tarjotaan tietoa”.

Sanna Marinin johtama hallitus piti ensimmäisen lapsille suunnatun infotilaisuuden 24.5.2020. Tässä tiedotustilaisuudessa lapset pääsivät kysymään suoraan ministereiltä koronan vaikutuksista lasten arkeen. Tämän sanottiin olevan hieno, yhteiskuntaamme kuvaava tekijä, jossa päättäjät astuivat lähemmäksi kansalaisia ja erityisesti heitä, joille tilanne oli vaikeasti ymmärrettävä ja joiden perusoikeuksia se rajoitti suuresti. Tämän jälkeen hallitus ei kuitenkaan ole pitänyt toista samanlaista.

Suomessa Helsingin Sanomat perusti lasten uutiset noin viisi vuotta sitten, ja Apu-lehti alkoi tuottamaan vuonna 2019 Apu Juniori -aikakauslehteä, joka nimensäkin mukaan on suunnattu junioreille. Uutistenlukijat ja formaatti ovat näissä lapsille sopivampaa ja mielekkäämpää. Siitä ei kuitenkaan ole tietoa, miten paljon esimerkiksi oppilaitokset tai lasten kanssa toimivat käyttävät näitä lähteitä toiminnassaan.

Sosiaalisen median kasvattaessaan suosiotaan on elintärkeää, että lapset saavat informaatiota myös lähteistä, joihin voi luottaa. Informaatio, jota Instagramin, Snapchatin ja TikTokin etusivuille tulee, voi useasti olla epäluotettavasta lähteestä. Tälle vastapainoksi onkin hyvä olla hyvin resurssein tuotettuja, lapsille sopivia uutislähteitä, joita aikuiset voivat mediakriittisyyskasvatuksen ohella suositella.

Oletko kuullut lapsiystävällisestä kunnasta?

UNICEFillä on Lapsiystävällinen kunta -konsepti. Näitä kuntia on Suomessa tällä hetkellä 48. Tällaisessa toiminnassa mukana oleva kunta toimii jokaisen lapsen oikeuksien toteutumisen parantamiseksi, auttaa heikoimmassa asemassa olevia ja mahdollistaa lasten ja nuorten äänen kuulumisen. Jotta ääni voi kuulua, on tiedettävä, mihin asiaan haluaa ottaa kantaa.

Tallainen vaatii selvästi resursseja mutta aktiivisten, yhteiskuntaa ymmärtävien kansalaisten kasvatuksessa niiden takaaminen on asia, josta ei voi riidellä. Lapset ovat kautta aikojen ymmärtäneet enemmän kuin uskommekaan. Nyt on siis aika tarjota heille mahdollisuus ymmärtää, miksi maailma toimii niin kuin se toimii. Aloitetaan oman koulun ja kunnan toiminnasta, jatketaan valtion tasolle, ja lopuksi lapset ymmärtävät koko maailmasta paremmin kuin me saman ikäisinä ymmärsimme.