10.05.2022

Olen tarkastellut kulttuurialan YAMK-opinnäytetyössäni sitä, mitä annettavaa äänikirjanlukijan ammattitaidolla on lauluntekijälle, esimerkiksi minulle itselleni. Kirjoitetun tekstin muuntaminen puheeksi  herkistää havainnoimaan intonaatiota, sanapainoa, lauserakenteita ja fraseerausta ja niiden kautta muodostuvia merkityksiä. Verrattaessa äänikirjanlukijan ja lauluntekijän työtä huomio kiinnittyy kielen musiikillisiin merkityksiin sekä impulsseihin, joita musiikilliset rakenteet antavat laulujen sanoittamiseen.

Äänikirjojen tuotanto ja kulutus Suomessa on alan kaupallistumisen myötä kasvanut. Myös aiempaa laajempi keskustelu äänikirjasta formaattina, muun muassa sen erityispiirteistä, kehityksestä ja laatuvaatimuksista, on käynnistynyt. Äänikirjanlukijan ammattitaidon kehittämistyö on tärkeä ajankohtaisuutensa takia.

Lauluntekijyys ja ylipäätään musiikin tekeminen ovat demokratisoituneet. Siihen suuntaan ovat olleet vaikuttamassa musiikkiteknologian kehitys ja laitteiden halpeneminen sekä siten kaiken musiikin aiempaa laajempi saavutettavuus. Nykyään kuka tahansa voi helposti äänittää ja tuottaa musiikkia kotoaan käsin. Niin äänikirjojen kuin musiikinkin suoratoistopalveluiden käyttö on valtavirtaistunut. Audiosisältöjä on yhä helpompaa niin tuottaa, kuunnella kuin jakaakin.

Tutkimusotteena autoetnografia

Kulttuurialan YAMK-opinnäytetyössäni kuvaan autoetnografisella tutkimusotteella äänikirjanlukijan ammattitaitoani, ja analysoin sitä taustana lauluntekijyydelle. Tämä on uusi näkökulma, sillä se tuo yhteen kaksi eri osaamisaluetta.

Keskityn kuvaamaan äänikirjanlukijan ammattitaidon erityisluonnetta tekstin herättämien tunteiden, ajatusten ja affektien sekä lukutilanteen herättämien impulssien havainnoinnin kautta. Affektiteoriaa sekä intensiteetin ja intuition käsitteitä soveltamalla luon aiempaa syvempää ymmärrystä aiheesta.

Affektiteoria korostaa kehollisuutta ja affektien (tai tunteiden) merkitystä taiteen ja kulttuurin tutkimukselle. Intensiteetin voidaan katsoa tarkoittavan voimakkuutta tai tehoa. Äänikirjalukijan työssä ja lauluntekemisessä intensiteetissä on kyse emotionaalisen ja psyykkisen energian määrästä. Intuitio on termi henkilön sisäisille kokemuksille tai vaikutelmille, joista tämä saa rationaalisen syy-seuraussuhteen logiikasta poikkeavaa tietoa.

Äänikirjanlukijan moniulotteinen ammattitaito

Äänikirjanlukijan työ on paljon muutakin kuin kirjan lukemista. Siinä ovat eduksi musikaalisuus ja eri kielten osaaminen. Nämä taidot antavat valmiuksia eri rytmisten ja tyyppisten tekstirakenteiden ja -vivahteiden haltuun ottamiseen ja välittämiseen.

Äänikirjanlukijan työllä on sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia näyttelijäntyöhön. Äänikirjanlukijan työssä puheen fyysisyydelle ja aistillisuudelle, aistivoimaisuudelle herkistymisessä on paljon annettavaa käytännön työtilanteessa.

Äänikirjanlukijan työ vertautuu lisäksi arkkitehtuurin sisätilakokemuksen luomiseen. Lukija ikään kuin maadoittaa kirjallisen tekstin oman kehonsa ja äänensä kautta äänikirjan vastaanottajalle intiimiksi, sisäänsä kietovaksi kuulokokemukseksi.

Lauluntekijyyden elementit

Laulujen sanoittamisessa kuten myös äänikirjanlukijan työssä hyödyllisin musikaalisuuden osa-alue on kielellinen musikaalisuus, joka on pitkälle harjaantunutta tajua puhutun ja lauletun kielen erityispiirteistä. Se on ymmärrystä kielen rytmin, fraseerauksen, sanapainon, artikulaation ja melodisuuden monista mahdollisuuksista.

Lauluntekijyyttäni ohjaa vahvasti kielen rytmisyyteen ja kielen melodisuuteen perustuva sanoittaminen. Se on pohja, jolle luon kappaleen melodian ja harmonian. Teen musiikkia tekstilähtöisesti. Itselleni kieli, sanat ja teksti, joka tehdään nimenomaan laulettavaksi, ovat jo lähtökohtaisesti rytmisiä elementtejä. Ne ovat vokaalien ja konsonanttien sekä sanapainon ja tauotuksen vaihteluista rakentuvaa rytmiä. Siten koen, että ne ovat musiikillisia jo itsessään.

Yhteinen alue

Autoetnografisen tutkimus- ja kehittämistyöni keskeisimmät tulokset ovat kiteytettävissä seuraaviksi äänikirjanlukijan osaamisalueiksi, jotka ovat hyödyllisiä myös lauluntekijälle:

• Äänikirjan lukijan työ kehittää sanoittamisen rytmin tajua. Merkittävin anti lauluntekemiselle, jota äänikirjalukijan ammattitaito on kehittänyt, on sanoittamisen rytmin taju. Luettavan tekstin kanssa työskentely on saanut kiinnittämään huomiota puhutun kielen ja kirjoitetun tekstin välisiin eroihin sekä erilaisiin tekstillisiin tehokeinoihin.
• Äänikirjojen lukeminen herkistää kielen musiikillisille merkityksille ja musiikin kielellisille merkityksille. Äänikirjanlukijan työ erilaisina puheakteina on herkistänyt korvaa puheen melodisille elementeille. Se on herättänyt tarkkailemaan kirjoitetun tekstin sekä puhutun ja lauletun kielen eroja ja yhteneväisyyksiä. Äänikirjanlukijan työssä kiinnitän huomiota etenkin puheen intonaatioon eli sävelkulkuun.
• Lauluntekijyydessä puolestaan on läsnä myös musiikin kielellisiin merkityksiin liittyvä luovuus. Esimerkiksi soivien sävelten pituudet ja rytmilliset muutokset, melodiakulut ja tauot musiikissa vastaavat luontevasti kielellisiä, laulutekstin luomiseen impulsseja antavia rakenteita.
• Tunneilmaisu, intensiteettitaju ja luovuus ovat osa ammattitaitoa. Lauluilmaisussa on mahdollisuus suureen emotionaaliseen tehoon suurin keinoin. Äänikirjanlukijan ammattitaidon yksi keskeisimmistä piirteistä puolestaan on ymmärrys siitä, että tunneilmaisun on tarpeen olla hienovaraista ja toteutettuna pienemmin keinoin. Tässä on kyse intensiteetin luomisesta mutta ei intensiteetin määrästä, sillä pieninkin keinoin voi luoda suurta intensiteettiä. Kirjoitetun tekstin muuttuminen puheeksi tai lauluksi on aina luova tilanne.

Jatkotutkimus ja ammatillinen kehittyminen

Kulttuurialan YAMK -opinnäytetyötä tehdessäni havaitsin, että äänikirjanlukijan työstä on saatavilla vähänlaisesti tutkimuksia. Tarvetta olisi esimerkiksi äänikirjanlukijoiden ammattitaitoa kartoittavalle haastattelututkimukselle. Toinen jatkotutkimuksen aihe olisi tutkia edelleen syvemmin sitä, miten lauluntekijän ja äänikirjanlukijan työ käytännössä ruokkivat toinen toisiaan. Autoetnografisella otteella tekemäni YAMK-opinnäytetyö selkeytti omaa tämänhetkistä ammattiosaamistani sekä viitoitti suuntaa sille, miten nykyisen ammattini, äänikirjanlukijan työn rinnalla voi hedelmällisesti kehittyä lauluntekijyydessä.