21.01.2020

Mukana on aina videolaitteisto, jolla voi tallentaa ja jakaa. Nettijulkaisemiseen ei enää tarvita monimutkaista välinettä, vaan sisältö on tärkeintä. Kämmenen kokoinen laite vie katsojat paikan päälle tai tuo vierailijan haastattelun välityksellä katsojien luo. Mikä innostavinta, tämä on mahdollista aivan jokaiselle!

MTV3 käyttää paljon älypuhelimella kuvattua materiaalia myös television uutislähetyksissään. Itsenäinen toimittaja pystyy tuottamaan jutun valmiiksi pelkällä puhelimellaan. Usein materiaali kyllä leikataan tietokoneella, mutta on myös tilanteita, joissa kokonaisuus tehdään puhelimella tai tabletilla julkaisuun asti. Maailmalla tätä kutsutaan nimellä mojo eli mobile journalism. Se on käytäntönä jo kaikkialla ammattilaiskameran rinnalla.

Älypuhelimen kuvaa ei hyvissä olosuhteissa erota järeän kameran jäljestä

Sivusto MobileMovieMaking osoittaa, kuinka paljon erilaista materiaalia älypuhelimella tehdään. Sean Bakerin elokuva Tangerine (2015) on kuvattu kokonaan puhelimella, koska se sopi hyvin tarinaan. Älypuhelimella kuvatuille teoksille on festivaaleja ja kilpailusarjoja.

Hyvässä valossa älypuhelin on parhaimmillaan. Hämärässä sen valovoima sen sijaan ei riitä videokameran tasolle.

Jotta puhelimen kamerasta saa irti parhaat ominaisuudet, siihen kannattaa ladata applikaatio, joka lisää valinnanmahdollisuuksia: manuaalinen tarkennus ja valotus ovat tärkeimmät.

Tällainen on esimerkiksi Fimic Pro -applikaatio. Se lisää puhelimeen kameran ammattikuvaamisessa tarvittavia ominaisuuksia.

Ilman lisämikrofonia ääni jää huonoksi

Jokainen videokamera vaatii erillisen mikrofonin, jotta äänen tallennus saadaan riittävän lähelle. Metrin päässä oleva kamera ja sen pikkuinen mikrofoni saavat äänen tunkkaiseksi ja lisäävät taustahälyn määrää.

Yksinkertaisin tapa lisätä omaan älypuhelimeen mikrofoni on ottaa käyttöön sen mukana tulleet kuulokkeet, joihin voi myös puhua. Äänen laatu paranee, kun kuulokkeet ja niiden mukana olevan mikrofonin antaa puhujan käteen tai ojentaa itse noin 30 cm:n päähän leuan alapuolelle. Käytän itse langatonta mikrofonia eli iPod-kuulokkeita, joiden oikeanpuoleiseen kappaleeseen olen lisännyt pienen vaahtomuovikuoren tuulisuojaksi ja hakaneulan; saan tämän viritelmän kiinni puhujan rintapieleen.

Osa bluetooth-kuulokkeista toimii, osa ei. Kokeilemalla selviää, ovatko omat kuulokkeet sellaiset, että niitä voi käyttää äänityslaitteena, kun puhelimessa on videokamera käynnissä. Puhelimen asetukset vaihtelevat sen suhteen, onko ulkoisen mikrofonin lisääminen mahdollista.

Älypuhelimille myös myydään monia eri merkkisiä mikrofoneja, joiden hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä satoihin euroihin. Hakusanoilla smartphone microphones löytyy valikoimia esimerkiksi  Micreviews-sivustolla. Suosittelen käyttämään erillistä mikrofonia, tavalla tai toisella, koska huono äänitys tekee videon katsomisesta hyvin raskasta.

Video on keskeinen osa internetin viestintää

Elämme niin kuvallisessa maailmassa, että viestintä vaatii videoita. Lyhyt ja eteenpäin vetävä, tunteen nostattava, ihmisen läsnäolon tarjoava kerronta jää mieleen.

Yksinkertainen periaate videolle on: kuva kertoo ’miten’ ja puhe puolestaan ’miksi’. Näytä se, minkä voit.

Video on monikanavallinen, se hyödyntää kuvan ja monitasoisen äänen lisäksi grafiikkaa. Hankalasti kuuntelemalla hahmotettavat asiat, esimerkiksi tarkat luvut, kannattaa aina ilmaista tekstillä. Uskomme ennemmin kuvaa kuin ääntä, jos se on ristiriidassa kertovan puheen kanssa. Puhe tulkitaan tällöin ironiaksi, ja tällä ristiriidalla saadaan aikaan huumoria.

Video on työläs tehdä oppimateriaaliksi mutta se on käytössä pitkään

Opetuksessa video avaa prosessin isollekin opiskelijaryhmälle: ”Näin asennat tipan suoneen.” Kerran huolella tehty esittelyprosessi on käytettävissä ja jaettavissa useille eri ryhmille. Korkeakoulujen kannattaisikin tehdä yhteistyössä oppimismateriaaleja videolle. Näitä voisivat kaikki hyödyntää omissa konteksteissaan osana kokonaisuutta.

Vierailija saadaan paikalle haastattelemalla asiantuntijaa. Opettaja voi jäsentää haastattelua sekä kysymyksillä että omilla puheenvuoroillaan. Kun ulkomaan vierailulla on mukana älypuhelin ja mikrofoni, on mahdollista laajentaa asiantuntijoiden piiriä, kunhan sovitaan haastattelun julkaisemisesta ja käytöstä asianosaisen kanssa.

Videon voi kuvata hankematkalla, vierailulla laitokseen tai yritykseen. Nämä tietysti edellyttävät selvää sopimusta siitä, mitä ja missä voi kuvata ja julkaista.

Video vaatii rakenteen ja kuvakerronnan osaamista

Videollakin on oma kielioppinsa, jotta katsoja pysyy mukana ja säilyttää kiinnostuksensa. Asia ei ole monimutkainen, ja kokeileminen on paras tie. Olen kouluttanut yhden päivän tai kahden puolikkaan mittaisissa mobiilivideon työpajoissa lukuisia opettajia sekä järjestöjen ja kunnan työntekijöitä. Kokemukseni mukaan jäsennelty koulutus auttaa alkuun pääsemiseen, välttämään monia karikoita ja tekee videoon ryhtymisestä mukavampaa, kun kaikkia virheitä ei tarvitse ensin tehdä itse. Koulutuksen ei tarvitse olla pitkä, ja pääpainon on oltava oman puhelimen käyttämisessä. Kuvaamisen alkuun pääsee tutustumalla oman puhelimen videokameraan ja kokeilemalla, millaisessa myötävalossa tulee parasta jälkeä.

Ota puhelin tukevasti kahteen käteen poikittain, aseta se kuvattavan silmien tasolle ja kosketa tallennuspainiketta. Tiedä vaikka innostuisit?