11.06.2021

Jalkapallossa rytmit ilmenevät mm. kehon liikkeissä, pelaajien välisessä vuorovaikutuksessa ja pelin dynamiikassa.  Jalkapallorytmiikka on keino harjoitella pelaamisessa tarvittavien rytmien käsittelytaitoja.

Rytminvaihdokset, askelrytmit ja oikea ajoitus. Pelin rytmi. Siinä muutamia rytmiin liittyviä ilmaisuja, joita voi kuulla jalkapalloharjoituksia seuratessa. Elämä on kuljettanut minut kentän laidalle, ja pelaajien seuraaminen on herättänyt rytmiikkapedagogissa, musiikkipedagogissa ja tanssikasvattajassa ihmetystä: miksi jalkapallon pelaamiseen sisältyvää rytmiikkaa ei harjoitella enemmän? Jotkut pelaajat saattaisivat hyötyä siitä.

Jalkapallojoukkueissa on paljon pelaajia, ja jokainen heistä on paitsi eri kehitysvaiheessa myös omanlaisensa oppija. Valmentajalla on vastuullaan energinen, taidoiltaan ja harjoittelumotivaatioltaan varsin heterogeeninen joukko, josta hän kantaa myös kasvatuksellista vastuuta. Olen tarkastellut jalkapalloharjoittelua rytmiikan näkökulmasta ja kokenut, että voisin tarjota yksilölliselle ja pelaajalähtöiselle valmentamiselle lisää vaihtoehtoja.

Rytmiikka on moniaistinen opetustapa, jossa yhdistetään liikettä, ääntä, soittamista, omaa keksintää ja kuuntelemista. Niiden avulla rytmitaju, hienomotoriset taidot, koordinaatio sekä luova rytminkäsittelytaito kehittyvät. Nämä taidot edistävät kaikkea oppimista ja vahvistavat luottamusta omiin kykyihin kaikilla elämän osa-alueilla.

 

Lajinomaista rytmiikkaharjoittelua kehittämässä

Kulttuurialan YAMK -tutkintoon sisältyvänä opinnäytetyönä toteuttamassani kehitystyössä halusin rakentaa pohjaa jatkuvalle rytmiharjoittelulle, jotta se voisi hyödyttää pelaamista. Työni valmisteluvaiheessa en ollut löytänyt varsinaista lajikohtaista rytmiharjoittelua, vaikka sillä näyttää olevan paikkansa taitoharjoittelussa (Kalaja 2017).

Jos musiikin ja tanssin opiskelijat ja harrastajat hyötyvät rytmiikkaharjoittelusta, miksei myös jalkapalloilijoille  voisi olla omaa, pelaamisen rytmeihin perustuvaa harjoittelua (Kaunisvuo 2021)?

Suunnittelin testattavia harjoituksia rytmiikkaosaamiseeni, jalkapalloharjoitusten havainnointiin, kehittämistyöni lähdeaineistoon ja jalkapalloammattilaisten näkemyksiin perustuen. Valitsin sanarytmien aiheet ja askelkuviot tutuista jalkapalloharjoituksista. Rytmiikan työtavoista kehitystyössä käytettiin seuraavia:

• sana-, keho- ja askelrytmejä
• improvisaatiota
• tilanhahmotusharjoituksia.

Rytmiikan työtapojen kehittäminen perustuu ajatukseen, että kehokokemus rytmistä auttaa luontevaa mutta tehokasta ja taloudellista liikkeellistä ratkaisukykyä nopeasti syntyvissä (peli)tilanteissa.

Varsinaiset rytmiikkatestaukset tapahtuivat vuonna 2020 talvikaudella saliympäristössä ja keväällä jalkapallokentällä. Testausilanteisiin osallistui yksi juniorijoukkue ja kolme jalkapalloseura IF Gnistanin valmentaja-pelaajaa. Seuran silloinen urheilutoimenjohtaja Roberto Nuccio ohjasi testiharjoitusten kehittämistä mahdollisimman lajinomaisiksi.

Rytmiikkatestauksiin osallistuneet valmentaja-pelaajat innostuivat testiharjoituksista ja kokivat voivansa käyttää niitä valmentamisessaan. Testitilanteessa he rohkaistuivat myös itse kokeilemaan niitä. Erilaisten oppimistyylien huomioimista pidettiin tärkeänä. Kaikki testattavat toivoivat lisää yhteisiä rytmiikan työtapojen kehittämismahdollisuuksia.

Kehittämistyöni välineenä käytin testausten lisäksi asiantuntijakeskusteluita. Niissä ilmeni, että rytmiikkaharjoitteiden kehittäminen on aiheena ajankohtainen ja sisältö vastaa jalkapalloharjoittelun tavoitteita. Asiantuntijoiden oma kokemus oli, että musiikin ja jalkapallon tärkein yhteinen nimittäjä on rytmi. Yksi heistä jopa koki, että jalkapallo on rytmiin perustuva laji. Minun korvilleni nuo kommentit olivat silkkaa sinfoniaa.

Ihmisen toiminta perustuu rytmeihin

Rytmi liittyy oleellisesti liikkeen osatekijöihin, tilaan, aikaan ja voimaan. Tanssija Tero Saarinen on todennut, että rytmi on suhde maahan, omaan vartaloon ja muihin kentällä liikkuviin pelaajiin. Hänen mielestään jalkapallon pelaaminen kuten tanssikin vaatii rytmin ymmärtämistä. (Venho 2020, 126.)

Rakennumme rytmeistä, ja siksi reagoimme niihin (Gazzley ym. 2016).

Ymmärtääkseni pelaamisen ja valmentamisen näkökulmaa paremmin etsin rytmin merkitykselle perusteluita myös liikuntapedagogiasta ja aivotutkimuksen tuloksista. Rytmi, liikkuminen ja aivotoiminta liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat kaikkiin elämän osa-alueisiin. Ihmiset tuntuvat intuitiivisesti tunnistavan rytmin olemassaolon, ja sille on nykyään fysiologisia perusteita:

Aivotoimintamme värähtelee sille ominaisella taajuudella. Rytmit vaikuttavat paitsi kognitiivisiin toimintoihimme myös siihen, miten toimimme yhdessä (Gazzley ym. 2016).

Kaikki toimintamme on siis rytmistä. Aivotutkijat puhuvat aivotoiminnastamme erilaisina malleina, joista muokkautuvuus ja siirtovaikutukset selittävät harjoittelun aikaansaamaa muutosta aivoissa sekä noiden muutosten käyttömahdollisuuksia muissakin yhteyksissä. Aivojen ennakointiperiaate puolestaan on aivojen tapa käyttää aistien avulla kerättyä tietoa tulevan tapahtuman ennakointiin. (Huotilainen 2019, 15–16, 21.)

Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan sellaisissa tiimeissä, joissa ihmisten aivojen rytminen toiminta synkronoituu, suoritukset paranevat (Saarikivi 2019).

Valmennuskulttuurissa on meneillään murros, jonka perustana on kasvanut ymmärrys holistisen ihmiskäsitykseen perustuvasta valmentamisesta. Kokeneiden valmentajien mukaan nykyaikaiset tutkimustulokset puoltavat tuota näkemystä: ”… jos valmennus tieteenä keksittäisiin nyt, se olisi hyvin toisenlainen aivotutkimuksen, neurologian ja biologian tutkimustuloksia hyödyntävä järjestelmä” (Malvela 2020). Myös taitovalmentaminen näyttää keskittyvän yksittäisten suoritusten sijaan pelin vaatimuksiin vastaamiseen, koska ihmisen toiminnassa kaikki liittyy kaikkeen.

Rytmiikan työtavat voivat olla osana mahdollistamassa tuota muutosta, koska niiden lähtökohtana on aina kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen ja luovuuden sekä leikin hengen vaaliminen. Kokemuksestani tiedän, että se on mahdollista tavoitteellisessakin harjoittelussa.

 

Lähteet

Gazzley, A.; Jones, N. & Sjöberg, A. 2016. ”Brilliant Rhythm Presents Nas”. A discussion with a neuroscientist, a rapper and a film director about the power of rhythm at the intersection of music, science and life.  Viitattu 6.4.2021. https://vimeo.com/202091366.

Hari, R. 2018. Tiedämmekö miten ihmisaivot toimivat? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018: 134 (17). Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 5.4.2021.  https://www.duodecimlehti.fi/duo14480.

Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kaunisvuo, J. 2021. Jalkapallorytmiikkaa – rytmiikan työtavat jalkapalloharjoittelussa. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu.

Malvela, M. 2020. Urheilu on kaavoihin kangistunutta. Urheiluhullut – keskusteluohjelma. Keskustelusarja. Yle Areena Audio. Viitattu 6.4.2021. https://areena.yle.fi/audio/1-50421384.

Kalaja, S. 2017. Ensimmäisestä solusta rytmiharjoitteluun. Taitotohtorin blogi. Valmennutaito.info. Ylläpito: KIHU. Viitattu 5.4.2021. http://www.valmennustaito.info/taito/ensimmaisesta-solusta-rytmiharjoitteluun/.

Saarikivi, K. 2019. Empatia on avain yhteistyön lisäämiseen. Esitys Valtakunnallisilla Työpajapäivillä 10.4.2019. Hyyria-säätiö. Viitattu 6.4.2021. https://www.hraks.fi/empatia-on-avain-yhteistyon-lisaamiseen/.

Venho, J. 2020. Radikaalia empatiaa eli futismutsin uskontunnustus. Kirjassa Melender, T. & Hämäläinen, K. (toim.) 2020. Kentänvaltaajat. Rakkautena jalkapallo. Helsinki: Wsoy.