11.09.2025

Yhä useampi journalisti toimii freelancerina eli vapaana toimittajana. Turun ammattikorkeakoulun Journalismin juttupaja -opintojakso antaa opiskelijoille eväitä oman työuran alkuvaiheeseen ja media-alan yrittäjyyteen. Ensimmäistä kertaa toteutetun opintojakson parasta antia oli opiskelijoiden arvostama työelämäyhteistyö ja joustavuus. Monet opiskelijat tarvitsevat kuitenkin paljon tukea itsenäiseen työskentelyyn.

Työpajamuotoinen, joustava Journalismin juttupaja -opintojakso toteutui Turun ammattikorkeakoulun media-alan koulutuksessa ensimmäistä kertaa kevätlukukaudella 2025. Opintojakso järjestetään jälleen syksyllä 2025.

Juttupajan ohjaajina ja kehittäjinä toimivat media-alan lehtorit Johanna Ailio, Anna Kuusela ja Johanna Vaaherkumpu. Tässä artikkelissa kerrotaan kokemuksistamme ja esitetään kehitysehdotuksia vastaavien kokonaisuuksien toteutukseen.

Journalisti tarvitsee itsenäisen työskentelyn taitoja ja yrittäjyysosaamista

Uudenlaisella opintojaksolla halutaan ohjata ja tukea erityisesti loppuvaiheen opiskelijoita oman työuran alkuvaiheessa. Itsenäisen työskentelyn ja yrittäjyyden taidot ovat entistä tärkeämpiä journalisteille.

Aloitimme opintojakson suunnittelun loppusyksyllä 24, jolloin journalistien työllisyystilanne näytti heikolta ja Ylen historiallisen suuret muutosneuvottelut olivat alkamassa. Kymmenen viime vuoden aikana vakituisen palkkatyön määrä on alalla vähentynyt ja freelancereiden määrä kasvanut. Journalistiliitolla on nykyään noin 6 300 työsuhteista jäsentä ja noin 1 500 freelancer-jäsentä (Marttinen 2025).

Freelancerien vakituisia työntekijöitä heikommat ansiot ovat olleet paljon julkisuudessa. Silti erityisesti uransa alussa olevalle toimittajalle freelancerina työskentely voi olla hyvä vaihtoehto, vaikka tavoitteena olisi myöhemmin työllistyä palkansaajaksi. Freelancerina voi myös rakentaa omannäköisensä uran, jolla yhdistää monipuolista media-alan osaamista. Tähänkin halusimme antaa eväitä opintojaksolla.

Asiantuntijaluentoja, yksilöllisiä toteutuksia ja henkilökohtaista sparrausta

Opintojaksolla opiskelijat tekivät juttuja omalla ajallaan ja osallistuivat johdantoluennoille ja työpajoihin. Kannustimme ideoimaan ja tarjoamaan juttuja kaupalliseen mediaan. Juttuja sai tehdä myös Turun AMK:n journalismin opiskelijoiden Tutka-julkaisuun (ks. esim. opintojaksolla tehty juttu). Juttupajan joustava oppimisympäristö kannustaa opiskelijoita tekemään itsenäistä työtä – itseohjautuvuus on yhä tärkeämpi työelämätaito (ks. esim. Martela 2021, 11).

Juttupajan tapaamiset toteutettiin hybridinä eli samanaikaisesti sekä kampuksella Turun Kupittaan Lempparilla että verkossa Zoomissa. Näin osallistua voivat myös opiskelijat, jotka ovat jo osittain työelämässä tai asuvat toisella paikkakunnalla.

Emme määrittäneet läsnäolopakkoa, vaan opiskelijat saivat osallistua tapaamisiin niin monta kertaa kuin halusivat. Osallistumisesta ja itsenäisestä työskentelystä opiskelijat pitivät työaikakirjanpitoa ja reflektiota sekä kokosivat lopuksi portfolion. Työaikakirjanpidon mukaan laskettiin, miten paljon opintopisteitä suorituksesta kertyi. Arvioinnin kohteena olivat portfolio ja työnäytteet.

Opintojakson ensimmäisessä toteutuksessa satsasimme työelämäyhteistyöhön ja järjestimme useita vierailevia puhujia. Esimerkiksi Suomen freelancer-yhdistyksen opiskelijalähettiläs Tuukka Tuomasjukka kertoi käytännön vinkkejä freelancerina toimimiseen ja omasta työstä laskuttamiseen. Myös paikallisten medioiden, Turun Sanomien ja Salon Seudun Sanomien, tuottajat vierailivat opintojaksolla antamassa vinkkejä juttujen myymiseen.

Me opettajat jaoimme alan osaamistamme ohjausvuoroillamme: Anna Kuusela kertoi kokemuksiaan tuottajan ja toimittajan yhteistyöstä, Johanna Ailio harjoitutti ideointia ja otsikointia. Johanna Vaaherkumpu piti oikeakielisyystyöpajan ja antoi vinkkejä puhelinkeskusteluihin. Joka tapaamisessa opiskelijat esittelivät juttuaiheitaan ja saivat tarpeen mukaan palautetta ja ohjausta. Juttupajassa toteutui myös vertaisoppiminen, kun opiskelijat antoivat toisilleen palautetta ja kehittämisehdotuksia sekä jakoivat omaa ammatillista osaamistaan ja kokemuksiaan freelancer-työstä.

Kevään edetessä tapaamiset olivat yksinomaan vapaamuotoista työpajatyöskentelyä. Tämä osoittautui haasteeksi, sillä välillä osallistujia oli vain pari eikä osallistujien määrää voinut ennakoida. Toisaalta pieni osallistujamäärä antoi mahdollisuuden yksilölliseen ohjaukseen. Jatkossa pohdimme, miten osallistujia saisi aktivoitua tapaamisiin enemmän.

Opintojakson voi suorittaa myös vaihtoehtoisella tavalla eli toimittamalla freelancerina tehdystä työstään ohjeiden mukaisen raportin ja työaikakirjanpidon. Opiskelijat opinnollistivat esimerkiksi ammattikorkeakoulun ulkopuolella Wappuradiossa tekemäänsä työtä sekä freelancerina paikalliseen mediaan tekemiään juttuja.

Palaute kannustaa jatkamaan Juttutupaa

Pyysimme opiskelijoilta palautetta anonyymissä verkkokyselyssä. Vastauksia tuli muistutteluista huolimatta vain neljä, joten kattavia johtopäätöksiä ei niiden perusteella voida tehdä.

Palaute oli kiittävää. Yksi vastaaja totesi esimerkiksi: ”Oli kiinnostavaa kuulla eri vierailijoiden ajatuksia, ja kaikista sisällöistä sain mielestäni hyvää oppia juttujen kirjoittamiseen ja myymiseen.”

Vierailijaluennot saivat kiitosta: ”Vierailijaluennot olivat mielenkiintoisia ja mukavan konkreettisia. Työpajatyöskentely oli myös antoisaa. Yhteisopettajuus tarjoili erilaisia näkemyksiä juttujen kehittelyyn, se oli kiva juttu.”

Hybriditoteutus oli kyselyn perusteella opiskelijoille mieluinen. Tosin yksi vastaajista oli sitä mieltä, että pelkkä lähitoteutus olisi paras vaihtoehto.

Me ohjaajat olemme innostuneita opintojaksosta, ja aiomme kehittää sitä jatkossa. Haasteena on erityisesti se, miten opiskelijat saataisiin toteuttamaan enemmän omia juttujaan. Tällä kertaa usealla opiskelijalla osallistuminen jäi luennoilla käymiseen. Onko työelämävierailuista konkreettista hyötyä, jos opiskelijat eivät käytännössä sovella niiltä saamiaan oppeja? Miten voisimme rohkaista heitä itsenäiseen työskentelyyn?

Yksi opiskelijoista tiivisti ongelman palautteessaan: ”Jotenkin tuntui, ettei porukka saanut aikaiseksi tehtyä juttuja ja monilla kerroilla sparrailtiin muutaman ihmisen samoja aiheita.” Opiskelija pohtii, että esimerkiksi tietty juttumäärä olisi voinut patistaa tekemään juttuja ja haastamaan itseään enemmän. Toteutuksen minimivaatimuksena oli yksi julkaistu juttu, eivätkä kaikki tehneet sitäkään. Toisaalta osa opiskelijoista toteutti itsenäisesti useita juttuja.

Itseohjautuvuuden kannalta on tärkeää, että opiskelijalla on motivaatiota ja halu suorittaa tehtävät (Merilä 2022, 7). Motivaatiota puolestaan tukevat tunteet pätevyydestä, autonomiasta ja yhteydestä toisiin ihmisiin (ks. esim. Deci 2017).

Jatkossa Juttupajassa jokainen opiskelija määrittää kurssin aluksi omat oppimistavoitteensa. Tavoitteiden tulisi olla mahdollisimman konkreettisia: Montako juttua aion tehdä? Mihin kanaviin tarjoan juttuja? Mitä taitoja haluan kehittää? Opintojakson alussa voidaan luoda yhdessä pohja omalle portfoliolle, jota opiskelija täydentää jutuilla ja pohdinnalla. Myös omien vahvuuksien pohtiminen ja tunnistaminen opintojakson alussa voisi antaa tunnetta pystyvyydestä ja siten rohkeutta itsenäiseen työskentelyyn. Yhteenkuuluvuuden tunnetta voisi kasvattaa parityöskentelyllä tai esimerkiksi opiskelijoiden välisellä viestintäkanavalla, jotta he voivat tukea toisiaan opintojakson ajan.

Havaintojemme perusteella useat opiskelijat kaipaavat paljon rohkaisua työelämään siirtymisen kynnyksellä. Työnantajille soittaminen ja sähköpostien lähettelykin voi tuntua heistä jännittävältä. Opintojaksolla ohjaajat auttoivatkin opiskelijoita vaikkapa muotoilemaan toimeksiantajalle sähköpostin tai kysymyksiä haastateltavalle. Turvallisessa ympäristössä harjoittelun jälkeen itsenäinen työskentely toivottavasti onnistuu helpommin.

Haasteista huolimatta meillä opettajilla on ollut ilo seurata Juttupajaan osallistuneiden opiskelijoiden uran ensi askeleita: Heistä moni tekee jo nyt aktiivisesti juttuja journalistiseen mediaan.

Lähteet

Deci, E. 2017. Edward Deci – Self-Determination Theory. Viitattu 29.5.2025 https://www.youtube.com/watch?v=m6fm1gt5YAM
Martela F. 2021. Itseohjautuvuus on yhteisöohjautuvuutta – ja sen lupaus on suuri. Teoksessa Gamrasni M. (toim.) Matkaopas yhteisöohjautuvuuteen. Haaga-Helian julkaisut. No 3. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.5.2025 https://www.haagahelia.fi/sites/default/files/file/2021-04/matkaopas2.pdf
Marttinen, M. 2025. Työelämän suuret muutokset näkyivät Journalistiliiton toiminnassa Ahon kaudella. Journalisti.fi 12.2.2025, https://journalisti.fi/artikkelit/2025/02/tyoelaman-suuret-muutokset-nakyivat-journalistiliiton-toiminnassa-ahon-kaudella/ (Viitattu 21.5.2025)
Merilä, K. 2022. Itseohjautuvuus korkeakoulutuksen kontekstissa – menetelmänä vertaisohjaus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/787706/Merila_Kirsi.pdf?sequence=2&isAllowed=y