07.11.2025

Revive-projekti on tarjonnut oppimisympäristön, jossa kansainvälinen yhteistyö, kulttuuriperintö ja luovat alat yhdistyvät paikkasidonnaiseen kehittämistyöhön. Turun AMK:n Elokuvan ja median tutkimusryhmän projekti on osoittanut, että EU-hankkeet voivat toimia pedagogisina oppimisympäristöinä, kun opetus integroidaan suunnitelmallisesti ja joustavasti. Tämä artikkeli tarkastelee opetusintegraation toteutusta, haasteita ja mahdollisuuksia Revive-hankkeen kontekstissa.

Johdanto

Kansainvälinen REVIVE-projekti on kehittänyt kulttuuriperinnöstä inspiroituneita, kestäviä ja osallistavia elinympäristöjä. Nuoret luovan alan tekijät ovat suunnitelleet ja toteuttaneet visuaalisia ja tilallisia kokeiluja kansainvälisissä tiimeissä neljässä Euroopan maassa.
Projekti ammentaa inspiraationsa New European Bauhaus -aloitteesta, joka yhdistää kestävyyden, estetiikan ja osallisuuden tavoittelemalla kauniimpaa, yhteisöllisempää ja ympäristöystävällisempää Eurooppaa (Euroopan komissio, New European Bauhaus, n.d.). Projektissa luovat alat, yhteisölähtöinen suunnittelu ja kokeilut ovat kietoutuneet yhteen kulttuurihistoriallisesti merkittävissä kaupunkiympäristöissä. Tavoitteena on ollut elävöittää paikkoja ja vahvistaa yhteisöjen osallisuutta. Kokeiluja toteutettiin Sloveniassa, Romaniassa, Italiassa ja Suomessa, missä keskiössä oli Varvintorin alueen kehittäminen. Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijoille suunniteltiin osana Revive-projektia käytännönläheisiä ja osallistavia opintojaksoja, jotka tukivat alojen välistä yhteistyötä ja hankkeen tavoitteita.

Opetuksen ja hanketoiminnan integraatio

Käytännössä opetusintegraatio tarkoittaa, että opiskelija ei vain kuule hankkeesta luennolla, vaan osallistuu aktiivisesti sen toteuttamiseen. Hän tekee tehtäviä, jotka ovat samanaikaisesti hänen oppimisensa kannalta merkityksellisiä ja hankkeen kannalta hyödyllisiä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) ja opetus ovat ammattikorkeakoulujen lakisääteisiä tehtäviä, jotka kytkeytyvät aluekehitykseen, työelämäyhteistyöhön ja opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen (Kilja et al., 2024, s. 2). Opetusintegraatio voidaan nähdä strategisena valintana, mutta käytännössä se toteutuu konkreettisissa arjen toiminnoissa (Mahlamäki-Kultanen & Räkköläinen, 2016). Integraation kautta syntyy oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat, opettajat ja työelämä toimivat yhdessä, ja se avaa väyliä kansainvälistymiseen sekä rahoituksen monipuolistamiseen. Hankkeisiin perustuva oppiminen yhdistää tutkimusperustaisuuden, työelämälähtöisyyden ja oppimisen, mikä tekee siitä pedagogisesti merkittävän lähestymistavan (Kilja et al., 2024, s. 2).

Opetusintegraation toteuttaminen ei ole ongelmatonta. Haasteita syntyy erityisesti rakenteellisista ja organisatorisista tekijöistä, kuten eri yksiköiden välisestä toiminnasta, jäykistä työnkuvista ja rahoittajien ehdoista (Kunnari & Ilomäki, 2016). Opettajat kokevat usein, ettei heillä ole riittävästi aikaa, resursseja tai osaamista yhdistää hanketyötä opetukseen. Kehittämishankkeet jäävät helposti irrallisiksi opetuksesta, eikä opiskelijoiden osallistuminen ole systemaattista. Opiskelijoiden motivaation ja osaamisen vaihtelu sekä hankkeiden aikataulut vaikeuttavat integrointia. Henkilöstön näkökulmasta hankkeisiin kytkeytyvä opetus voi näyttäytyä jopa rasitteena, jos organisaatio ei tue oppimista tai kollegat eivät ole kiinnostuneita muiden projekteista. Kuitenkin monet esimerkit osoittavat, että näiden haasteiden yli on mahdollista päästä.

Opetusintegraation onnistuminen edellyttää opettajilta aktiivisuutta, innostusta ja pedagogista osaamista. Opettajan rooli sillanrakentajana opiskelijan ja kehittämisprojektin välillä on keskeinen. Integraatiota tukevat myös toimivat työelämäverkostot, ennakointi ja mahdollisuus suunnitella opiskelijoille tehtäviä, jotka vastaavat heidän osaamistasoaan ja tukevat oppimista. Kun opettaja kokee kehittämisprojektit mielekkäinä ja saa organisaatiolta tukea, opetusintegraatio voi olla monipuolista ja jatkuvaa. Työelämäyhteistyö tuo oppimiseen aitoutta ja motivaatiota, ja yritysten sitoutuminen projekteihin lisää vaikuttavuutta (Kilja et al., 2024, s. 7). Kehittämistyö voi toimia myös yhteisöllisenä toimintana, jossa opettajat yhdessä kehittävät opetusta ja hyödyntävät projektien tuloksia (Mahlamäki-Kultanen & Räkköläinen, 2016, s. 6). Edistäviä tekijöitä ovat selkeät rakenteet, strateginen johtaminen ja opettajankoulutuksen tarjoamat valmiudet, kuten projektityöskentelytaidot ja kyky yhdistää kehittämistyö osaksi opetusta (Kunnari, 2018).

Opetusintegraatiota tukevat useat pedagogiset mallit, jotka korostavat opiskelijan aktiivista roolia, kontekstuaalista oppimista ja työelämäyhteyttä. Näitä malleja ovat esimerkiksi Learning by Developing (Raij, 2007), innovaatiopedagogiikka (Keinänen & Kairisto-Mertanen, 2019), valmennuspedagogiikka (Timonen & Ruokamo, 2024) ja integratiivinen pedagogiikka (Tynjälä, Virtanen & Helin, 2020). Vaikka mikään malli ei ole osoittautunut ylivertaiseksi, ne kaikki tukevat oppimista tekemisen, yhteistyön ja reflektion kautta. Keskeistä näissä malleissa on autenttinen oppiminen, jossa opiskelija toimii todellisissa, merkityksellisissä konteksteissa. Herringtonin (2014) mukaan autenttinen oppimisprosessi sisältää yhteistyötä, monitieteisyyttä ja reflektiota. Oppiminen ei ole irrallista teoriatietoa, vaan sidottu käytännön tilanteisiin, jotka muistuttavat työelämän todellisuutta. Tämä lähestymistapa tekee hankkeisiin perustuvasta oppimisesta luontevan oppimisympäristön, jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät.

Integraatio Revive-projektissa

Revive-opettajatiimi asetti tavoitteekseen, että hankelähtöiset opintojaksot tarjoavat opiskelijoille jotakin erityistä verrattuna tavallisiin opintojaksoihin ja että tekeminen tukee hankkeen tavoitteita. Revive-projektin Suomen työpajaosuus toteutui 30.9.–12.10. 2024 Turussa. Kahden viikon mittaiseen, monialaiseen työpajaan osallistui yhteensä 13 nuorta luovan alan osaajaa kuudesta Euroopan maasta. Työpajan keskiössä oli Varvintorin alueen elävöittäminen kestävien ja inklusiivisten ratkaisujen avulla. Osallistujat lähestyivät kehittämistyötä eri näkökulmista: tarkkailun, vuorovaikutuksen, visioinnin, kokeilun, oppimisen ja tiedon jakamisen kautta. Näiden teemojen pohjalta syntyi alueelle uusia ideoita, jotka tukevat yhteisöllisyyttä, esteettisyyttä ja ekologista kestävyyttä.

Kaksivuotisessa Revive-projektissa opintojen kiinnittäminen projektiin tehtiin kolmessa vaiheessa: Ennen kansainvälistä työpajaa toteutetut opintojaksot tukivat kansainväliseen työpajaan valmistautumista. Työpajan aikana toteutetut opintojaksot toteutettiin yhdessä kansainvälisen työryhmän kanssa, ja työpajan jälkeen toteutetut taas suunniteltiin tukemaan kansainvälisen työpajan tulosten levittämistä ja jatkotyöstöä. Vaiheistettu eteneminen mahdollisti nopean reagoinnin hankkeen toimien selkeydyttyä sekä aikaisempien kokemusten ja tulosten perusteella.

Kaikki Suomessa toteutetut opintojaksot liittyivät Varvintorin alueeseen, mikä loi yhteisen kontekstin ja vahvisti paikkasidonnaista oppimista. Samat opiskelijat osallistuivat harvoin useisiin opintojaksoihin, minkä vuoksi jokainen opintokokonaisuus suunniteltiin itsenäiseksi ja sisältämään myös hankkeen ja alueen esittelyä. Tyypillisesti yksi opintojakso oli 5 opintopisteen laajuinen ja osallistujamäärä noin 20 opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan Revive-projektiin integroitiin yhteensä 9 opintojaksoa, opinnäytetöitä ja pienempiä toimeksiantoja erillisessä Mediatila-oppimisympäristössä.

Revive-projektin opintojaksoihin osallistui erityisesti Turun AMK:n media-alan toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Mukana oli journalismin, mainonnan suunnittelun, elokuvan sekä tuotannon- ja projektinhallinnan opintoja. Opintojaksot suunniteltiin tukemaan näiden alojen osaamista ja tarjoamaan mahdollisuuksia soveltaa taitoja käytännön kehittämistyössä. Lisäksi vaihto-opiskelijoille tarjottiin englanninkielisiä opintojaksoja yhdessä suomenkielisten opiskelijoiden kanssa. Hankkeen kansainvälinen ”young talents” -ryhmä sai opintopisteitä osallistumisestaan Varvintorin videomapping-työpajaan. Kuvataiteen opiskelijat osallistuivat julkisen taiteen opintojaksolle, jossa he tuottivat taiteellisia visioita Varvintorin kehittämiseksi.

Opetusintegraation vaikutukset

Integraatio tuotti molemminpuolista arvoa sekä opiskelijoille että hankkeelle (Taulukko 1). Opiskelijat saivat kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä, luovista toimeksiannoista ja uusien teknologioiden käytöstä, kuten videomappingista ja jälkituotannon työvälineistä. Hankkeelle opiskelijat tuottivat visioita, viestintämateriaaleja ja dokumentaatiota, joita voitiin hyödyntää sekä projektin aikana että sen jälkeen. Opinnäytetyöt syvensivät tutkimuksellista otetta ja tukivat hankkeen raportointia ja jatkokehitystä.

Taulukko 1. Opetusintegraation molemminpuolinen hyöty.

Opintojakso	Opiskelijan näkökulma	Revive-projektin näkökulma
Julkisen taiteen esityskäytännöt	Aito ympäristö ja luova toimeksianto	Taiteellisia visioita Varvintorin kehittämiseksi
Monimediallinen dokumentointi	Monialainen kokonaisuus, mahdollisuus kokeilla Drone-kuvaamista	Aineistoa jaettavaksi kansainväliselle osallistujaryhmälle
Videomappaus-kokeilu	Testata uusia työvälineitä ja oppia niiden mahdollisuuksista luovassa ilmaisussa	Testata työvälineiden haltuunottoa ja toimivuutta
Palvelumuotoilun menetelmät ja työvälineet	Aito ympäristö ja luova toimeksianto	Visioita alueelle
Audiotuotanto	Englanninkielinen työympäristö toimia journalistina	Podcast-jaksoja hankkeen verkkosivuille.
Videomapping Workshop	Yhteistyö kansainvälisessä projektiryhmässä	Videomapping-teokset osaksi Varvintoria
Kansainvälinen projektiympäristö	Kontakteja kansainväliseen ryhmään nuoria tekijöitä	Ohjelmaa osaksi kansainvälistä työpajaa
Concept Design	Englanninkielinen toteutus	Suunnitelmia liitettäväksi Varvintorin tiekarttaan
Mediatila-oppimisympäristö	Englanninkielisiä viestintätehtäviä	Viestintämateriaaleja, sosiaalisen median postauksia
Videon jälkituotanto	Kansainvälinen, monipuolinen aineisto käytettävänä, videon jälkituotannon asiantuntijat ohjaamassa opintojaksoa	Videokokonaisuus hankkeen päätökseksi
Opinnäytetyöt	Aito, ajankohtainen tutkimuskohde	Tietoa hankkeen raportointiin ja jatkohankkeen suunnittelua varten

Kansainvälisyys oli keskeinen osa opetusintegraation arvoa Revive-projektissa. Opiskelijat työskentelivät kuuden Euroopan maan nuorten tekijöiden kanssa, mikä tarjosi autenttisen kansainvälisen projektiympäristön. Englanninkieliset opintojaksot yhdistivät suomalaisia ja vaihto-opiskelijoita, ja kansainvälisen ryhmän läsnäolo toi kampukselle uusia verkostoja ja monimuotoisuutta. Opiskelijat saivat kokemusta kulttuurienvälisestä viestinnästä ja monikielisestä työskentelystä – taitoja, joita luovilla aloilla tarvitaan ja arvostetaan. Hankkeen kannalta suomalaisten osallistuminen taas rikastutti kansainvälistä työpajaa paikallisella osaamisella.

Opettajatiimin mukaan opetusintegraatioon sopivat hyvin opintojaksot, joissa on tilaa projektimaiselle työskentelylle, luoville toimeksiannoille ja oppimistehtävien muotoilulle hankkeen tarpeiden mukaan. Revive-hankkeessa opettajatiimi korosti, että opintojaksojen tulee mahdollistaa tehtävien räätälöinti niin, että ne palvelevat sekä opiskelijan oppimista että hankkeen tavoitteita. Esimerkiksi videotuotannossa ei ollut tarvetta useille erillisille videoille, vaan yhdelle yhteiselle tuotokselle, johon kukin opiskelija osallistui omalla osuudellaan. Tämä vaati huolellista pedagogista suunnittelua ja tehtävien henkilökohtaistamista.

Haasteita syntyi erityisesti opiskelijoiden poissaoloista, minkä vuoksi tehtävien tuli olla sellaisia, että hanke ei kaadu yksittäisen opiskelijan puuttumiseen. Varasuunnitelmien laatiminen ja tehtävien skaalautuvuus osoittautuivat tärkeiksi.

Havaintojen perusteella voidaan tunnistaa useita konkreettisia hyötyjä, joita onnistunut opetusintegraatio tuotti sekä opiskelijoille että hankkeelle. Opiskelijat saivat erityisiä oppimiskokemuksia, kuten mahdollisuuden työskennellä kansainvälisessä projektiryhmässä, testata uusia teknologioita (esim. videomapping, drone-kuvaus ja jälkituotannon työvälineet) sekä osallistua luoviin, yhteisölähtöisiin toimeksiantoihin. He pääsivät myös tuottamaan sisältöjä, joita julkaistiin hankkeen verkkosivuilla tai käytettiin osana tapahtumia ja viestintää. Hankkeen näkökulmasta opiskelijoiden työpanos tuotti visuaalisia ja audiovisuaalisia tuotoksia, viestintämateriaaleja, dokumentaatiota ja tutkimustietoa, joita voitiin hyödyntää raportoinnissa ja jatkohankkeen suunnittelussa. Lisäksi hankkeen resurssit vahvistuivat: opiskelijoiden osaamisen tueksi voitiin rekrytoida sivutoiminen asiantuntija, ja hankkeen kautta saatiin käyttöön työvälineitä, joita ei olisi muuten ollut saatavilla.

Opetusintegraation opit ja kehittämiskohteet

Revive-projektin kokemus vahvisti käsitystä siitä, että onnistunut opetusintegraatio edellyttää samanaikaisesti pedagogista joustavuutta, rakenteellista tukea ja selkeää tavoitteellisuutta. Kuten Kilja et al. (2024, s.2) toteavat, hankkeisiin perustuva oppiminen yhdistää tutkimusperustaisuuden, työelämälähtöisyyden ja oppimisen. Revive-projektissa tämä toteutui erityisesti autenttisen oppimisen kautta: opiskelijat työskentelivät todellisessa kehittämisympäristössä, jossa aitoja toimeksiantoja ratkottiin konkreettisesti. Integraatio ei kuitenkaan syntynyt itsestään, vaan vaati aktiivista sillanrakentamista opettajilta sekä kykyä pilkkoa hankkeen kokonaisuus merkityksellisiksi oppimistehtäviksi.
Opetusintegraation suunnittelu onnistui nopeallakin aikataululla, ja suunnitelmia täsmennettiin hankkeen edetessä. Joustava opetussuunnitelma, toimivat rakenteet ja kyky luoda uusia opintojaksoja nopeasti mahdollistivat sen, että hankkeen sisältö saatiin aidosti kytkettyä koulutukseen. Tämä edellytti pedagogista joustavuutta ja kykyä tunnistaa oppimismahdollisuuksia osana kehittämistyötä.

Organisaatiotasolla nousi esiin haasteita, kuten se, miten Revive-hankkeen kansainväliset opiskelijat, jotka eivät olleet virallisia vaihto-opiskelijoita, voitiin ottaa mukaan koulutukseen, ja miten heille voitiin myöntää opintopisteitä. Tällaiset kysymykset vaativat rakenteellista kehittämistä ja selkeitä linjauksia korkeakoululta.

Opettajien rooli osoittautui keskeiseksi: heidän tuli pystyä hahmottamaan hankkeen kokonaisuus pilkottavissa oleviksi oppimistehtäviksi, joissa pienet osakokonaisuudet muodostivat merkityksellisen osan laajempaa oppimisprosessia. Molemminpuolinen hyöty ei syntynyt automaattisesti, vaan se edellytti huolellista pedagogista suunnittelua, tehtävien yhteensovittamista ja jatkuvaa vuoropuhelua opettajien ja hanketoimijoiden välillä. Kun opiskelijoiden työ nähtiin arvokkaana osana hankkeen kokonaisuutta ja heille tarjottiin tukea sekä selkeitä rooleja, syntyi Revive-oppimisympäristö, joka palveli sekä koulutuksen että kehittämisen tavoitteita.

Revive-projektin kokemukset nostavat esiin jatkotutkimuksen tarpeita. Ensinnäkin opettajien jaksamista ja resursseja tulisi tarkastella – miten opetusintegraatio vaikuttaa työkuormaan ja millaiset tukimuodot edistäisivät kestävää integrointia? Toiseksi olisi hyvä selvittää organisaatiotason rakenteita ja prosesseja: miten korkeakoulut voivat systemaattisesti tukea opetusintegraatiota ja poistaa rakenteellisia esteitä, kuten kansainvälisten projektiosallistujiin liittyviä kysymyksiä?

Lähteet

Euroopan kommissio, (n.d.). New European Bauhaus. https://new-european-bauhaus.europa.eu/about/about-initiative_en

Herrington, J. (2014). Authentic learning. In M. J. Spector et al. (Eds.), Handbook of research on educational communications and technology (pp. 401–412). Springer. https://doi.org/10.1007/978-1-4614-3185-5_32

Keinänen, M. & Kairisto-Mertanen, L. (2019). Innovaatiopedagogiikka. Turun ammattikorkeakoulu.

Kilja, P., Korento, K., Laitinen-Väänänen, S., Alanko-Turunen, M., Tapani, A., Vähäsantanen, K., & Kanninen, S. (2024). Ammattikorkeakoulujen TKI-työn ja opetuksen integrointi – yhdessä enemmän TKIO. Oulun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120499635

Kunnari, I. (2018). Opettajankoulutuksen kehittäminen ja pedagoginen johtaminen. HAMK.

Kunnari, I., & Ilomäki, L. (2016). Reframing teachers’ work for educational innovation. Innovations in Education and Teaching International, 53(2), 167–178. https://doi.org/10.1080/14703297.2014.978351

Mahlamäki-Kultanen, S., & Räkköläinen, M. (2016). Tutkimus- ja kehittämisympäristö oppimisympäristönä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 18(4), 4–8. https://journal.fi/akakk/article/view/84812

Raij, K. (2007). Learning by Developing. Laurea Publications A58. https://www.theseus.fi/handle/10024/114677

Timonen, P. & Ruokamo, H. (2024). Valmennuspedagogiikka korkeakoulussa. Lapin yliopisto.

Tynjälä, P., Virtanen, A. & Helin, M. (2020). Integratiivinen pedagogiikka korkeakoulutuksessa. Kasvatus, 51(2), 132–146.