23.10.2025

Näkyvyyden ja tunnettuuden puute on yksi keskeisin haaste yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten kulttuurihyvinvoinnin vaikuttamisverkoston viestintää kehitettiin ihmiskeskeisen suunnittelun avulla. Päättäjäymmärrykseen perustuva vaikuttamisviestintä vie kulttuurihyvinvoinnin päättäjän pöydälle.

Kulttuurihyvinvointialan yhteiskunnallinen vaikuttaminen liittyy yhdenvertaisen terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen ja terveyserojen kaventamiseen Suomessa (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf 2019, 22). Kulttuurihyvinvointipooli on vuonna 2020 perustettu vaikuttamisverkosto, joka edistää kulttuurihyvinvointia yhteiskuntapolitiikassa, vaikuttaa päättäjiin ja lainvalmisteluun sekä osallistuu julkiseen keskusteluun (Kulta ry. 2020; Kulttuurihyvinvointipooli 2025).

Syksyllä 2024 Kulttuurihyvinvointipoolin vaikuttamisviestintää kehitettiin ihmiskeskeisen suunnittelun avulla 31 jäsenorganisaation edustajien, sidosryhmien sekä poliittisten päättäjien kanssa. Verkoston strategiaa ja kevään 2025 kunta- ja aluevaaliohjelmaa tehtiin yhteiskehittämällä työpajoissa ja digitaalisella alustalla viestinnän palvelumuotoiluprosessin mukaisesti. Tilannekuvaa täydennettiin myös osallistavilla kyselyillä.

Ihmiskeskeinen suunnittelu (human-centered design) perustuu käyttäjälähtöisyyteen, empatiaan ja yhteiskehittämiseen. Ihmiskeskeinen suunnittelu – ja viestinnän palvelumuotoilu sen menetelmänä – soveltui hyvin vaikuttamisverkoston kehittämiseen, sillä se toi verkoston jäsenet, sidosryhmät ja päättäjät viestinnän kehittämisen ja sisällöntuotannon keskiöön. (Piskonen & Syrman 2024, 34). Vaikuttamisviestinnällä tarkoitetaan yhdistyksen tai muun voittoa tavoittelemattoman yhteisön vaikuttamistyötä ja siihen liittyvää viestintää, joka kattaa lobbauksen, kampanjoinnin ja mediatyön (Vaikuttamisen opas n.d., 4).

Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena saatiin strategianäkemystä ja luotiin yhdessä ensimmäinen kansallinen Kulttuurihyvinvointia kuntasi ja alueesi hyväksi -vaaliopas. Opas tarjoaa kunta- ja hyvinvointialueiden päättäjille konkreettisia keinoja kulttuurihyvinvoinnin huomioimiseen päätöksenteossa. Ihmiskeskeinen suunnittelu ilmeni oppaassa muun muassa päättäjille suunnatuissa konkreettisissa Päättäjän pöydällä -vinkeissä ja kannustavassa äänensävyssä. (Merenlahti & Rosenlöf 2025.)

Miten päättäjä onnistuisi työssään?

Viime vuosien heikentyvä taloudellinen tilanne ja kiristynyt poliittinen ilmapiiri ovat tehneet yhteiskuntapoliittisesta päätöksenteosta yhä vaativamman ympäristön kulttuurihyvinvointia edistäville poliitikoille ja yhtä lailla vaikuttajille. Kulttuurihyvinvointipoolin vaikuttamisviestinnän kehittämistyö ajoittui syksyyn 2024, jolloin hallituksen leikkaukset kohdistuivat merkittävästi myös Kulttuurihyvinvointipoolin toimijoihin.

Kehittämistyö osoitti tarpeen päättäjäymmärryksen vahvistamiselle verkoston vaikuttamisessa. Riippumattoman vaikuttamisverkoston tehtävänä on tarjota tukea, jotta poliitikko voi onnistua työssään. Poliittiset päättäjät tarvitsevat tutkittua tietoa ja laskelmia taiteen ja kulttuurin hyvinvointivointivaikutuksista sekä tukea tehtäväänsä. He tarvitsevat neuvoja, kuinka toimitaan päätöksenteon yhdyspinnoilla tai saadaan läpi kulttuurihyvinvointia edistäviä aloitteita.

Miten verkoston vaikuttavuutta vahvistetaan?

Kulttuurihyvinvointipoolin vaikuttamisviestinnän kehittämisehdotukset perustuvat viestinnän arvoa organisaatiolle tuottavaan arvoketjuajatteluun, mutta ovat sovellettavissa muutoinkin yhteiskunnallisen verkostotyöhön ja vaikuttavuuden vahvistamiseen (Juholin & Rydenfelt 2023, 447–448):

1. Tunnettuus on läsnäoloa

Tunnettuus tarkoittaa ”läsnäoloa kohde- tai sidosryhmän keskuudessa sekä keskustelua julkisilla areenoilla” (Juholin & Rydenfelt 2023, 447). Tunnettuuden ja läsnäolon rakentumiseen tarvitaan halua ottaa paikka yhteiskuntapoliittisena keskustelijana ja tuottaa visiota. Rohkea visiointi sitouttaa päättäjien lisäksi omat toimijat yhteiseen vaikuttamistyöhön. Innostus heijastuu vaikuttamisverkoston näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen.

Kulttuurihyvinvointipoolin näkemystä tarvitaan muun muassa suomalaisen hyvinvointikäsityksen laajentamiseen. Riittävän unen, ravitsevan ravinnon ja liikunnan lisäksi suomalaisen ”hyvinvointilautaselle” kuuluvat taiteen ja kulttuurin tuomat hyvinvointivaikutukset. Vaikuttamisessa ajankohtaista on edistää kulttuurihyvinvoinnin puheeksi ottoa hoitotilanteissa, esimerkiksi lääkärin vastaanotolla, sekä taidereseptimallin valtavirtaistamista elintapa- ja hyvinvointiohjauksessa. (Kulttuurihyvinvointipooli 2025).

2. Ajatellaan isommin

Ajatusjohtajuus on erityisesti sitä ”miten johtajat puhuvat organisaationsa nimissä julkisuudessa ja suljetummissa vallankäytön tilanteissa” (Juholin & Rydenfelt 2023, 448). Ajatusjohtajaksi noustaan, kun vaikuttamisverkosto tunnetaan ja siihen luotetaan päättäjien lisäksi myös muiden yhteiskunnallisten toimijoiden, median ja suomalaisten keskuudessa. Hyvä esikuva Kulttuurihyvinvointipoolille on Mielenterveyspooli. Sen Terapiatakuu-kansalaisaloitekampanja tuottaa jo tulosta: laki Lasten ja nuorten terapiatakuusta astui voimaan toukokuun 2025 alussa. (Mielenterveyspooli 2025; STM 2025).

3. Kannustetaan päättäjää onnistumaan

Verkostossa yhdessä vaikuttaminen sekä päättäjien tunteminen ja heidän kuulemisensa on keskeistä. Vaikuttamisessa yhteiskunnan eri tahojen ”aito kuunteleminen” on ihanne (Hautakangas & Gerlander 2021,126). Arvostuksen lisäksi tärkeitä ovat ”sisäiset yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset ja toimintakulttuuri, joka perustuu vuorovaikutukseen” (Juholin & Rydenfelt 2023, 448).

Päättäjäkeskeinen viestintä tarkoittaa, että verkoston vaikuttamistyötä suunnataan entistä enemmän päättäjän ymmärtämiseen, tiedon ja ratkaisuiden tuottamiseen päätöksenteon tilanteisiin. Vaikuttaminen on vuorovaikutteista yhdessä oppimista ja yhteisten intressien etsintää, jonka päämääränä on edistää yhteiskunnalle laajemmin tärkeitä tavoitteita. Toivottua tulevaisuutta luodaan yhdessä päätöksentekijöiden kanssa.

Lähteet

Hautakangas, M. & Gerlander M. 2021. Kuunteleminen vastuullisuuden ja luottamuksen rakentajana: Esimerkkinä journalismin yhteiskuntavastuu. Teoksessa Eräranta K. ym. (toim.) Vastuullinen viestintä –ProComma Academic 2021, 124–139. Helsinki: ProCom. Viitattu 12.6.2025. https://doi.org/10.31885/2021.00001

Juholin, E. & Rydenfelt H. 2023. Viestinnälliset arvoketjut – Mistä koostuu viestinnän arvo organisaatioille?” Työelämän tutkimus, vol. 21, no. 3, 430–465. Viitattu 2.6.2025. https://doi.org/10.37455/tt.126925.

KULTA ry. 2020. Kulttuurihyvinvointipooli on perustettu. KULTA ry. -verkkosivut 27.5.2020. Viitattu 16.6.2025. https://kulttuurijataide.fi/kulttuurihyvinvointipooli-on-perustettu/

Kulttuurihyvinvointipooli 2025. Kulttuurihyvinvointipooli.fi -verkkosivut. Viitattu 15.6.2025. https://www.kulttuurihyvinvointipooli.fi/

Lilja-Viherlampi, L-M. & Rosenlöf, A-M. 2019. Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Teoksessa Tanskanen, I. (toim.) Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 20–39. Viitattu 15.3.2025. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167170.pdf

Merenlahti, A. & Rosenlöf, A-M. 2025. Kulttuurihyvinvointia kuntasi ja alueesi hyväksi 2025. Kulttuurihyvinvointipooli. Viitattu 17.6.2025. https://www.kulttuurihyvinvointipooli.fi/wp-content/uploads/2025/02/Kulttuurihyvinvointipoolin-vaaliopas_2025-1.pdf

Mielenterveyspooli 2025. Verkkosivut. Viitattu 20.3.2025. https://mielenterveyspooli.fi/

Piskonen E. & Syrman S. 2024. Viestinnän palvelumuotoilu. Helsinki: Alma Media.

STM 2025. Lasten ja nuorten terapiatakuu. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 9.5.2025. https://stm.fi/lasten-ja-nuorten-terapiatakuu

Vaikuttamisen työkirja n.d. Nalbantoglu, I. (toim.). Helsinki: Fingo. Viitattu 15.6.2025. https://fingo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Vaikuttamisen_tyokirja.pdf