23.04.2024

Kestävän kehityksen taidot kuten kriittinen ajattelu, luova ongelmanratkaisu ja vastuullisuus auttavat selviytymään muuttuvassa maailmassa viheliäistenkin ongelmien keskellä. Media-alaa opettavilla korkeakouluilla on keskeinen rooli kestävyystaitojen opettamisessa. Kestävän kehityksen arvot kulkivat mukana ja ohjasivat työtä, kun Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian media-alan oppimissuunnitelma uudistettiin.

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian media-alan opintojaksoilla on jo aiemmin käsitelty kestävään kehitykseen liittyviä teemoja: esimerkiksi journalismin opiskelijat ovat tehneet kestävään kehitykseen liittyviä juttuja. Myös vastuullisuus ja eettinen toiminta on keskeistä kaikessa media-alan opetuksessa.

Esimerkiksi lehtori Johanna Ailion keväällä 2024 vetämällä Mobile Documentary -opintojaksolla käsiteltiin YK:n Agenda 2030:n kautta kestävän kehityksen teemaa. ”Kukin opiskelija valitsi ensin itseään kiinnostavan aiheen YK:n 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta. Tästä jokainen lähti ideoimaan ja käsikirjoittamaan lyhytdokumenttia”, Ailio kertoo.

Kurssille osallistuneen opiskelijan Alexander Böcklen dokumentti If they could speak käsittelee kestävän kulutuksen ja tuotannon teemaa. Jan Schenk puolestaan käsittelee sukupuolten tasa-arvoa dokumentissaan Blue is for Boys.

Oppimissuunnitelman (OPS) uudistuksen tavoitteena oli sisällyttää kestävään kehitykseen liittyviä taitoja Turun AMK:n media-alan opetukseen aiempaa järjestelmällisemmin ja laajemmin. Uudistuksessa oli mukana koko media-alan henkilökunta, ja se toteutettiin osana kansainvälistä Sustainable Multidimensional Media Contents (SUMED) -hanketta. SUMED-hankkeessa viisi eurooppalaista korkeakoulua keskittyy kestävän mediasisällön tuotannon tukemiseen. Tärkeässä roolissa on media-alan opetuksen kehittäminen.

Innovaatiopedagogiikan toteuttajina olemme Turun AMK:ssa jo tottuneet pohtimaan kursseille sellaisiakin osaamistavoitteita, jotka eivät suoraan liity opetettaviin ydintaitoihin, vaan syventävät opiskelijan oppimista laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Vastuullisia innovaatiotaitoja ovat esimerkiksi rakentava palaute, erilaisten ihmisten kohtaaminen ja useiden näkökulmien huomioiminen.

Kestävän kehityksen osaamiseen liittyy yleisiä työelämätaitoja, mutta myös erityistä osaamista tarvitaan. Kun opiskelija harjoittelee ryhmätyöskentelyä, vastuunkantoa tai muiden opiskelijoiden johtamista, hänen on tärkeää hallita sekä yleiset kulttuurisen ja sosiaalisen vastuullisuuden taidot että kyseisen ammattialan erityiset kestävän kehityksen taidot.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n suosituksessa ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi todetaan, että opiskelijan tulisi tuntea kestävän kehityksen periaatteet, edistää niiden toteutumista ja toimia vastuullisesti ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä. (Ks. Arene 2022.) Myös Arenen esiin nostamien eettisyyden taitojen, kuten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioon ottamisen, voidaan katsoa kuuluvan kestävyystaitoihin. Turun ammattikorkeakoulu puolestaan lupaa, että kaikilla valmistuneilla on perustiedot kestävästä kehityksestä (ks. Turun AMK:n kestävän kehityksen lupaukset). Se, mitä nämä suositukset tarkoittavat käytännössä kunkin opintoalan kohdalla, ratkaistaan oppimissuunnitelmatyössä ja opetuksen suunnittelussa.

Ensin selvitettiin tulevaisuuden työelämätarpeita

Media-alan uuden oppimissuunnitelman suunnittelu alkoi taustatyöllä ja jatkui henkilökunnan kouluttamisella sekä työpajamaisella työskentelyllä. Työtä ohjanneet media-alan koulutusvastaavat Pia Oförsagd ja Markus Hatakka pitävät valittua työtapaa onnistuneena. “Oli tärkeää, että suunnitteluvaiheessa kartoitettiin tulevaisuuden työelämätarpeita sekä tutkimustiedon että haastattelujen kautta”, Oförsagd painottaa.

Oförsagd korostaa myös, että on tärkeää antaa opiskelijoille eväitä kestävään työelämään. Tähän pyrittiin sekä uudistamalla vanhoja opintojaksoja että kehittämällä kokonaan uusia opintojaksoja. Myös kurssien aikataulutukseen kiinnitettiin huomiota. “Opiskeluhyvinvointia tukee myös se, että OPSin saavutettavuuteen kiinnitettiin huomiota selkeyttämällä oppimissuunnitelman rakennetta aikaisempaan nähden”, opinto-ohjaajana toimiva Oförsagd sanoo.

Opiskelijoiden näkemykset esiin

Uutta oli tapa, jolla OPS-työhön osallistettiin opiskelijoita: Vastuullinen media -opintojakson kautta saatiin opiskelijoilta näkemyksiä siitä, mihin suuntaan alan koulutuksen sisältöjä tulisi kehittää.

Eräs opiskelija piti tärkeänä esimerkiksi sitä, että koulutus valmistaa ymmärtämään muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristökriisien monimutkaisuuteen liittyviä asioita sekä viestimään niistä. Toinen opiskelija nosti esiin sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä kuten työhyvinvoinnin ja työyhteisön monimuotoisuuden. Hän huomautti, että vastuullisuutta tulisi korostaa kursseilla enemmän, mutta tämä edellyttää opettajilta perehtyneisyyttä aiheeseen.

Kestävän kehityksen koulutusta henkilökunnalle

Uudistuksen yhteydessä henkilökuntaa koulutettiin työpajoissa ja luennoilla. Kestävän kehityksen koordinaattori, yliopettaja Taru Konstin pitämässä työpajassa korostettiin ekologista kestävyyttä “kaiken edellytyksenä”. Konst korosti myös, että kestävyys tulee ottaa huomioon niin koulutuksen sisällöissä, pedagogisissa valinnoissa kuin arvioinnissa. “Tämä on tärkeää, koska kestävyysosaaminen ei ole vain tietoa: se on myös taitoja, joilla kestävyyttä edistäviä asioita toteutetaan käytännössä, sekä tahtoa ja motivaatiota edistää kestävää kehitystä niin työssä kuin vapaa-ajalla”, Konst lisää.

Myös oppimissuunnitelman sisällön ideointi ja suunnittelu tehtiin työpajoissa. Suunnittelussa hyödynnettiin kestävän kehityksen oppimistavoitteiden matriisia. Sen avulla oppimissuunnitelman kirjoittaja voi poimia valmiista matriisista kurssikokonaisuutta tai yksittäistä kurssia hyvin kuvaavan oppimistavoitteen.

Ensimmäiset yhteiset työpajat pidettiin 2023. Uusi oppimissuunnitelma oli valmis alkuvuodesta 2024, ja se otetaan käyttöön syksyllä 2024.

Koulutusvastaava Markus Hatakka on saanut opetushenkilöstöltä positiivista palautetta erityisesti työhön annetusta ajasta ja käytetyistä menetelmistä, kuten työpajamuotoisesta työskentelystä.  Kehitettävää Hatakka näkee ainakin henkilöstön yhteisten tapaamisten aikataulutuksessa ja tehtävänantojen sisällöissä ja jäsentelyssä.

Hatakka arvioi, että vanhoihin opetussuunnitelmiin verrattuna kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arvot ja osaamistavoitteet heijastuvat uuteen opetussuunnitelmaan hyvin.

“Toki kehitettävääkin jäi; osaamistavoitteet eivät kaikilta osin kohdennu käsiteltäviin aiheisiin”, Hatakka arvioi. “Mielenkiinnolla odotan, miten uusi OPS toimii ja lunastaako se uudistustyölle asetetut odotukset.”

Uusi kestävän kehityksen ja vastuullisuuden sisältävä OPS otetaan käyttöön ensi lukuvuoden alussa

Uudessa, syksyllä 2024 käyttöön otettavassa media-alan oppimissuunnitelmassa on otettu huomioon moninaisia kestävän kehityksen ja vastuullisuuden taitoja. Ne näkyvät opintojaksojen kuvauksissa, siinä millaista osaamista kukin opintojakso tuottaa. Esimerkiksi opintojakson Projektijohtaminen ja johtamistaidot suoritettuaan opiskelija osaa seurata resurssien kohdentumista kestävään ja vastuulliseen toimintaan. Opintojakson Markkinoinnin perusteet suoritettuaan opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet markkinoinnin suunnittelussa. Opintokokonaisuuden Videoreportaasi suoritettuaan opiskelija osaa osoittaa vastuullisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan. Opintojakson Ohjaus ja tuotanto suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ympäristönäkökohdat ohjausta ja tuotantoa koskevissa valinnoissa, kannustaa itseään ja muita ryhmätyöhön erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa sekä osoittaa rehellisyyttä, myötätuntoa ja lojaalisuutta yhteisön jäseniä kohtaan.

Media-alan yhteisiin opintoihin sisältyvät nyt tiimityötaitojen, työhyvinvointi- ja urasuunnittelutaitojen ja kestävän kehityksen opintojaksot. Yliopettaja Pirita Jupin ja lehtori Eemeli Huhdan suunnittelema kestävän kehityksen opintojakso tulee ensi syksystä alkaen tarjolle kaikille muillekin Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

Ekologisen ja taloudellisen näkökulman rinnalla sosiaalinen ulottuvuus

Uudistustyössä havaitsimme, että erityisesti kestävän kehityksen sosiaaliset ulottuvuudet ovat monesti luonteva osa opetusta. Media-alalla korostuvat alan eettiset käytännöt ja ohjeistukset sekä yhteistyötaidot. Taloudellinen kestävyys on tärkeää esimerkiksi elokuvatuotantoja suunniteltaessa. Elokuvatuotannoissa käytetään jatkuvasti myös ekologisen suunnittelun työkaluja, mutta esimerkiksi journalismin kohdalla tällaisia valmiita työkaluja ei ole, vaan ekologiset asiat pitää ottaa huomioon tapauskohtaisesti.

Oppimissuunnitelmien toteutuksissa on jouduttu valitsemaan toiveista keskeisimmät

Oppimissuunnitelmatyö alkaa suunnittelijoiden toiveiden moninaisuudesta ja päättyy toteutuskelpoiseen kompromissiin. Se, mitä kirjataan lopulliseen suunnitelmaan, ei koskaan sisällä sitä kaikkea, mitä sinne haluttaisiin mahduttaa. Priorisointi on välttämätöntä. Tästä syystä on tärkeää, että kestävän kehityksen taidot sijoitetaan oppimissuunnitelmaan yhteisellä prosessilla. Muutoin käy helposti niin, että kurssin ydinaines syrjäyttää yleiset taidot ja toivotaan, että eettinen ja vastuullinen osaaminen syntyy jollain muulla kurssilla kuin jonkin ammattialan tärkeän taidon opetuksen yhteydessä.

Päälle liimattujen korulauseiden sijaan on tärkeää valita kyseiselle opintojaksolle olennaiset kestävyystaidot, joita voidaan soveltaa käytännön työssä.

Opintojaksoon käytettävät resurssit eivät kasva, vaikka sinne sijoitettaisiin uusia oppimistavoitteita. Jotain täytyy siis jättää pois tai tehdä toisin, jotta myös kestävälle kehitykselle voidaan antaa aikaa opetuksessa. Esimerkiksi myötätunto ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä täytyy harjoitella, siihen tulee kiinnittää huomiota ja sen osaamista täytyy myös ehtiä ja kyetä arvioimaan.

Kestävän kehityksen sisällöt eivät putkahda opintojaksoihin tyhjästä, vaan ne täytyy ottaa huomioon kaikissa vaiheissa: lähtien opintojakson suunnittelusta, edeten toteutukseen ja arviointiin. Kaikki tämä vaatii henkilökunnalta uutta ajattelua ja asennoitumista. On myös tärkeää seurata uudistamistyön onnistumista ja tarvittaessa tehdä oppimissuunnitelmaan muutoksia, jotta tavoitteet toteutuvat.