Tarkastelin YAMK-opinnäyteyössäni alueellista ja yhteisölähtöistä teatteritoimintaa ja työskentelyn kytkeytymistä osaksi asuinalueen kulttuuripoliittista kehitystyötä. Opinnäytetyöni kytkeytyi osaksi Helsingin Kaupunginteatterin toteuttamaa alueellista…
Tekijät | Authors
Museokortista mallia esittäville taiteille? Taidekorttia konseptoidaan palvelumuotoilun keinoin
Esittävien taiteiden katsojamäärät romahtivat korona-aikana lähes neljäsosaan normaalista tasosta. Museokortti-käynnit eivät kuitenkaan pienentyneet samassa suhteessa, joskin osa eroavaisuuksista selittynee erilaisilla korona-ajan rajoituksilla. Museokortin suosio kasvaa parhaillaankin hyvin voimakkaasti sen toimiessa pääsylippuna noin 370 eri museoon Suomessa. Voisiko samanlainen kehitys olla mahdollista myös esittävien taiteiden alalla?
Taidekortin konseptointi -opinnäytetyön (YAMK) tavoitteena on selvittää, minkälainen Taidekortti palvelisi parhaiten asiakkaiden, taiteilijoiden, tapahtumanjärjestäjien ja rahoittajien tarpeita. Tässä artikkelissa kerrotaan konseptoinnin ensimmäisestä vaiheesta, jossa selvitettiin asiakasnäkökulmasta Taidekortin ominaisuuksia palvelumuotoilun keinoin. Kehittämisprojektin toteutti toimeksiantona Palvelumuotoilun opintojakson kehittämistiimi, johon kuului kolme opiskelijaa Turun avoimen ammattikorkeakoulun järjestämistä Design Plugin -muotoilun korkeakouluosaaja- ja diplomikoulutuksista.
Taidekortin tavoitteena on laskea kynnystä osallistua taide-esityksiin. Sen tarkoituksena on toimia avaimena taiteeseen ja tuoda samalla taiteilijoille ja tapahtumanjärjestäjille aiempaa vakaampi toimeentulo.
Haastatteluista käyttäjäpersooniin
Asiakasymmärryksen parantamiseksi järjestettiin kahdeksan haastattelua, joihin osallistui eri ikäisiä ihmisiä. Haastatteluiden tuloksista näkyy selvästi toive saada kortin hinta omaan budjettiin sopivaksi sekä esitysten tarjonta mahdollisimman suureksi ja monipuoliseksi.
Haastattelujen perusteella muodostettiin kaksi käyttäjäpersoonaa. Laura (43 v.) on sosiaalisen median suurkuluttaja ja tottunut tietotekniikan käyttäjä. Kari (75 v.) sitä vastoin ei lainkaan pidä teknologian koko ajan muuttuvasta luonteesta ja hoitaa asiat kasvotusten. Kumpikin haluavaa osallistua aktiivisesti kulttuuritapahtumiin. Kehittämistiimi pohti, kuinka Taidekortti palvelisi molempia käyttäjäpersoonia ja minkälainen palvelupolku heillä olisi.
Kuva. Palveluprosessi käyttäjäpersoona Lauran näkökulmasta
Huippuideoita työpajassa
Kehittämistyöpajaan osallistui neljä jo aiemmin haastateltua henkilöä. Työpajassa pohdittiin, mikä saisi osallistujat hankkimaan Taidekortin.
Työskentely tuotti useita kymmeniä kiinnostavia ehdotuksia, joista työpajaan osallistuneet tiivistivät parhaiksi ehdotuksiksi seuraavat teemat:
- Liput saatavilla helposti ja nopeasti
- Kulttuuri-resque
- ”Kaverille kans”
- Fanitus
- Yhteisöllisyys
Kehittämistiimi valitsi teemoista kaksi jatkokehitystä varten. Valikoiduista teemoista kaverialennukset olivat tulleet jo aiemmin haastatteluissa esiin toivottuna ominaisuutena. Sen sijaan viime hetken lippualennukset kulttuuriresquen muodossa oli upea yllätys.
Taidekortti alkaa olla nupullaan
Kulttuuriresque ja kaverialennukset saivat projektin lopussa kuvakäsikirjoitukset, jotka innoittivat testimainokseen. Testimainokseksi ryhmä loi sosiaaliseen mediaan sopivan lyhyen videon.
Mainosvideo upotettiin lyhyeen kyselyyn, johon vastasi 11 henkilöä. Kyselyn perusteella Taidekortista oltiin hyvin kiinnostuneita ja mainoksesta pidettiin. Noin puolet vastaajista piti kyselyssä ehdotettua 25 euron kuukausihintaa Taidekortille sopivana. Vastauksista kävi ilmi, että hintatason tarkempi määrittäminen vaatii lisäselvityksiä siinä vaiheessa, kun Taidekortin ominaisuudet ovat tarkemmin selvillä.
Taidekortin kehitystyö jatkuu
Taidekortin kehitystyö jatkuu edelleen osana Emmi Virtasen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä. Seuraavaksi selvitetään, mitkä Taidekortin ja rahoituksen kohdentumisen ominaisuudet tukisivat parhaiten taiteilijoita ja tapahtuman järjestäjiä ja miten voitaisiin varmistaa rahoittajien tarpeiden huomiointi. Unelmana on, että Taidekortti olisi viiden vuoden kuluttua vähintään 100 000 ihmisen käytössä.
Kehittämistiimi
Emmi Virtanen, KTM, Musiikkipedagogi (AMK), joka osallistui Muotoilun korkeakouludiplomin Palvelumuotoilun (10 op) opintojaksolle ja jolle projekti on osa Turun ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Taidekortin konseptointi -opinnäytetyön sisältöä.
Asta Ruodemäki, FM, toimintaterapeutti (AMK) joka osallistui Muotoilun korkeakouludiplomin Palvelumuotoilun (10 op) opintojaksolle oppiakseen lisää palvelumuotoilusta ja kulttuurihyvinvointiin liittyvästä muotoiluprosessista.
Sirpa Ollila, FM, joka osallistui Palvelumuotoilun (10 op) opintojaksolle osana Muotoiluajattelun osaajakoulutusta oppiakseen palvelumuotoilun prosessia ja toteuttaakseen hyvän ja mielenkiintoisen projektin.
Lähteet
Esittävän taiteen katsojamäärä toimijatyypin mukaan. Taide ja Kulttuuri 2023. Tinfo, Circus and Dance Finland. Viitattu 25.5.2024 https://www.taidejakulttuuri.fi/statistic/esittavan-taiteen-katsojamaarat/
Matalalla kynnyksellä kulttuurielämyksiin. Museokortin myyntitulot jäävät museoalalle 2023. Viitattu 25.5.2024 https://museot.fi/tietoa-museokortista?_ga=2.96523229.395507366.1702921001-1608902356.1702921000
