14.05.2018

Huhtikuun lopulla avattiin Forum Marinumin ullakolla ja Vartiovuoren tähtitornin Vesisäiliössä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian kuvataiteen koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden NYTT 2018 -näyttely, joka on avoinna 20.5.2018 asti. Aiemmin opiskelijoiden taiteelliset opinnäytetyöt esitettiin kevään aikana eri puolilla Turkua, osa jopa  toisissa kaupungeissa. Nyt opiskelijoiden teokset ovat nähtävillä samanaikaisesti; näin teokset ovat aiempaa laajemman yleisön saavutettavissa ja yhteisöllinen prosessi on valmistanut opiskelijoita ammattikentälle aiempaa paremmin.

 

Taiteellisten opinnäytetöiden uudistamisen prosessi alkoi viime keväänä, mutta näyttelytilat varmistuivat vasta syksyn loppupuolella. Siitä alkoi intensiivinen suunnittelun ja tekemisen periodi, joka piti sisällään sekä yhteistyötä eri tiimeissä että itsenäistä toimintaa oman taiteellisen opinnäytetyön parissa. Kuvataiteen opiskelijat, opettajat ja Taideakatemian tekninen henkilöstö tekivät systemaattista tiimityötä, ja lopputulos on mitä parhain. Taiteellisten opinnäytetöiden ohjauksesta vastasivat lehtori Renja Leino, pt. tuntiopettaja Sari Torvinen ja lehtori Tiina Vainio. Pajamestari Jari Uusitalo puolestaan ohjasi opiskelijoita teosten materiaalisessa toteutuksessa, ja esitysteknistä tukea antoivat Pauli Niemelä, Esa Pukero, Fyr Romu, Ville Saarikoski ja Otto Wahlgren. Näyttelyn viestintätiimiä ohjasi lehtori Ilona Tanskanen.

 

Kuvataiteen opinnäytetyöstä on kirjattu opetussuunnitelmaan (2014–2018) seuraavasti: Opinnäytetyö on laaja ja taiteellisesti vaativa, itsenäisesti ja pitkäjännitteisesti toteutettu teos tai teoskokonaisuus. Itsenäisen työskentelyn lisäksi opiskelija osallistuu aktiivisesti mm. tiimityöhön ja ohjaustapaamisiin. Tavoitteena on, että valmistuessaan opiskelija

• osaa asettaa itsellensä tavoitteita ja työskennellä asettamiensa tavoitteiden ja ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti.
• hahmottaa kuvataiteen kenttää kokonaisuutena, omaksuu kuvataiteilijan ammattiin liittyviä käytännön työtapoja ja -tietoja ja soveltaa niitä käytännössä.
• osaa työskennellä pitkäjänteisesti ja itsenäisesti, erilaisia aineistoja ja yhteistyöverkostoja hyödyntäen ja omiin ajatuksiinsa luottaen.
• osaa toteuttaa itsenäisen taiteellisen työn ja soveltaa oppimaansa opinnäytetyöprosessissa.

 

Nykytaiteen asiantuntijoiden arvioita

Kuvataiteen taiteellisten opinnäytetöiden arviointiin osallistuvat työelämän asiantuntijat, nykytaiteen ammattilaiset. Jokaisen opinnäytetyön arvioi kaksi koulun ulkopuolista asiantuntijaa. Framen ohjelmapäällikkö Taru Elfving arvioi kaikki taiteelliset opinnäytetyöt ja totesi:

Yhteinen lopputyönäyttely on todella tärkeä ja onnistunut ratkaisu. Näyttelyt ovat hienoja kokonaisuuksia – kunnon näyttelyitä eikä vaan lopputyönäyttelyitä. Teokset käyvät hedelmällisesti vuoropuhelua keskenään tiloissa. Erityisesti Forum Marinumin kokonaisuus on tosi vahva tunnelmaltaan ja teosten ripustuksen dramaturgialtaan.

 

Uudistuneessa opinnäytetyöprosessissa valmistuvalla opiskelijalla on entistä paremmat valmiudet toimia yhteisöllisesti ja osallistua verkostomaiseen työskentelyyn. Taru Elfving huomioikin, että nyt

valmistuvilla taiteilijoilla on merkittävä mahdollisuus työstää näyttelyä yhdessä – ajatella omaa työtään suhteessa toisten työskentelyyn ja teoksiin, etsiä kaikille toimivia ratkaisuja ja antaa tilaa. Kollektiivisuuden perusopit, jotka ovat elintärkeitä taiteen kentällä toimiessa, antavat valmiudet paikantaa omaa työtä suhteessa taiteen kentän eri ilmiöihin, erilaisiin praktiikoihin  ja laajempiin yhteiskunnallisiinkin keskusteluihin. Vahva kokonaisuus tekee jokaisen omasta työstäkin vahvemman.

 

Valmistuvan opiskelijan tulisi hahmottaa nykytaiteen kenttä ja sen toimintamallit kokonaisuutena. Näin Taru Elfving arvioi opinnäytetyöuudistuksen myötä tapahtuneenkin, eli yhteisöllinen näyttelyprosessi ”valmistaa kentälle, antaa taitoja, jotka ovat keskeisiä taiteilijuudelle – työ ei tapahdu umpiossa, eikä ole mielekästä ajatella aina vain yksityisnäyttelyiden kautta, kuten Suomessa edelleen pitkälti tapahtuu.” Hän jatkaa, että ”ryhmänäyttelyiden, kollektiivisten prosessien ja kuratoinnin merkitys taiteelliselle työlle on tärkeä tunnistaa ja oppia – se kantaa eteenpäin, auttaa kehittämään omaa työskentelyä, mutta myös välineitä aktiiviseen toimintaan taiteen kentällä ja sen kehityksessä.”

 

Taiteellisten opinnäytetöiden arviointeihin osallistui myös kuvataiteilija, valokuvaaja ja elokuvaaja Veli Granö, joka kannusti opiskelijoita siirtymään pois omalta mukavuusalueeltaan:

Kokeilevuutta, riskien ottoa kannattaa harjoittaa nyt, kun on valmistumassa. Nämä ovat hienoja ja ehkä jollekin viimeisiä mahdollisuuksia saada perusteellista palautetta ja muuttaa suuntaa tarpeen mukaan.

Opiskelun aikana on tärkeää löytää myös oma positionsa, oma paikkansa nykytaiteen kentältä ja oma taiteellinen ääni. Taru Elfving huomioikin näyttelyiden teoksista, että

taiteilijat ovat vahvasti löytäneet oman ilmaisukielensä ja hallitsevat jo taitavasti välineensä – vahva perusta kehittää omaäänistä taiteellista työskentelyä – osalla myös valmiudet jo syventyä itselle merkityksellisiin sisältöihin ja niiden tutkimukseen vaikuttavalla tavalla.

Näyttelyjen teokset käsittelevät monia ajankohtaisia teemoja, ja ilmaisutavat ovat mitä moninaisimmat, installaatioista valokuvakirjoihin. Veli Granö kiteytti, että

monet käsittelevät ikuisia teemoja, eli miten ihminen yrittää löytää paikkaansa tässä maailmassa.

 

Voimaa verkostoista ja yhteisöistä – vahvistamaan omaa yksilöllistä taiteellista ilmaisua

Erityisen tärkeää on löytää opiskeluaikana oma yhteisö. Yhteisö, josta saa tukea valmistumisen jälkeen. Kuten Veli Granö totesi arviointitilaisuudessa:

Valmistuvien olisi hyvä löytää itselleen sopivia henkisiä yhteisöjä, joissa toimia toisiaan tukien. Omat opiskelutoverit muodostavat jo sellaisen yhteisön, jonka kanssa on helpompi jatkaa matkaa eteenpäin. Joskus käy niin, ettei heti hahmota, että tässähän se on, minun yhteisöni, ei sitä välttämättä tarvitse kaukaa hakea. Lisäksi jokaisen tietysti yksilönä on itse luotava omaa uraansa, ei vai odotettava, että muut sen hänelle tekevät.

Valmistuva kuvataiteilija Laura Nevanperä kiteytti saman Forum Marinumin avajaispuheessaan 24.4.2018:

Tulin noin viisi vuotta sitten Turkuun Oulusta. Pohjoisessa elää vieläkin vähän sellainen neromyyttikulttuuri. Ei ole hyvä, että taiteilija linnoittautuu yksin johonkin mökkiin neroilemaan. Jokainen tarvitsee ympärilleen yhteisön, ja täältä koulusta me olemme saaneet siihen perustukset, ja hyviä ystäviä. Tää on vaikea ala, ja toivon, että tulevina kollegoina tuetaan ja autetaan toisiamme kilpailemisen sijaan.

Kuvataiteen opiskelijat koostavat viimeisen vuoden päätteeksi visuaaliskirjallisen prosessiportfolion, jossa he pohtivat opinnäytetyöprosessia, matkan varrella oppimaansa (myös esimerkiksi arviointitilaisuuksia) ja antavat neuvoja tuleville opinnäytetyön tekijöille. Emmi Länsman kirjoittaa omassa prosessiportfoliossaan:

Mitä taiteellisen opinnäytetyön tekeminen opetti minulle, oli kärsivällisyyttä ja sen, miten tärkeää on selvittää tarkkaan, mikä minulle itselleni on niin tärkeää. Mikä on itselleni niin merkityksellistä, että haluan työskennellä kuukausitolkulla aiheen parissa, ja minkä materiaalin valitsen täydentämään teoksen sanomaa. Opinnäytetyöni muovautui lopulliseen muotoonsa prosessin aikana tapahtuneen kommunikoinnin kautta. Pyrin ottamaan huomioon studiovieraiden, taiteilijoiden, kuraattorien ja opettajien kommentit ja ehdotukset parhaani mukaan. Mielipiteiden merkitys oli tärkeä, koska niiden ja omien suunnitelmieni välille syntynyt kontrasti vahvisti ymmärrystäni siitä, etteivät teokseeni liittyvät seikat ole niin itsestään selviä, kuin mitä olin mielessäni ajatellut niiden olevan.

Kalle-Erik Kosonen kertoo oman näkemyksensä tuleville opinnäytetyön tekijöille:

Seuraaville nelosille haluan sanoa, että tehkää asiat ainoastaan niin, kuin itselle oikealta tuntuu. On toki hyvä saada mahdollisuus peilata omia ajatuksia muiden (opiskelijatoverit, opettajat, ohjaajat, arvioijat) kanssa keskustellen. Mutta jos tiedät mitä olet tekemässä, luota ainoastaan siihen. Kyse on kuitenkin sinun taiteestasi.

Tai kuten Veli Granö asian ilmaisi: ”Tekemisen voi nähdä omana seikkailuna. Tekijä ei itsekään tiedä, mikä lopputulos on.” Jokaisen opiskelijan onkin opinnäytetyöprosessin aikana löydettävä sekä oma äänensä että kyettävä tekemään omat taiteelliset ratkaisunsa.

Opinnäytetyön prosessia puolestaan kehitetään dialogissa opiskelijoiden, kuvataiteen opettajien, teknisten asiantuntijoiden, yhteistyökumppanien ja nykytaiteen työelämän edustajien kanssa. Kehittämistyössä huomioidaan nykytaiteen kentän muutokset, muiden korkeakoulujen profiilit ja kansainvälisten verkostojen kautta tuleva palaute.

 

NYTT 2018

Näyttelyjen teoksiin voi tutustua vielä tämän viikon ajan ja samalla pohtia sekä taiteen ekologisuutta että taiteen etiikkaa, jonka Veli Granö oivallisen kryptisesti tiivisti: ”Jos taide on eettistä, se on myös ekologista.”

 

 

 

 

Veli Granön kommentit ovat taiteellisten opinnäytetöiden arviointitilaisuuksista 8.–9.5.2018, ja Taru Elfving toimitti omansa sähköpostilla 9.5.2018.