02.04.2024

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian opinnäytetyö Veden äärelle – matkalla taiteilijan identiteettiin koostuu kirjallisesta osuudesta sekä taidegrafiikan keinoin toteutetusta Hyppy-teoksesta. Lähtökohtana oli löytää taiteellista työtäni ja identiteettiäni kehittävä ja analysoiva näkökulma. Jatkan Hyppy-teoksessa jo 1990-luvulta asti käsittelemääni aihepiiriä, jossa tarkastellaan naisen roolia ja kehoa sekä niiden asemaa kirjoitetussa historiassa, taidehistoriassa ja omissa teoksissani.

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selventää ja kehittää taiteilijaidentiteettiäni. Saanko olla taiteilija? Miksi teen taidetta? Paljastanko itsestäni liikaa analysoimalla omaa taiteellista työskentelyäni ja asetan näin itseni alttiiksi jollekin tuntemattomalle uhalle? Etsin vastauksia näihin kysymyksiin.

Tutkimus lähtee liikkeelle 1990-luvulta varhaisimpien grafiikan teoksieni kautta. Tarkastelen myös taideopintojen aikana taiteilijana oppimaani ja sen suhdetta taiteen tekemiseeni ennen opiskeluaikaa ja sen jälkeen. Dokumentoin ja analysoin opiskeluvuonna valmistuneita teoksia ja niiden tekoprosesseja sekä uuden oppimani hedelmiä taiteellisessa työssäni.

Valaisen taiteellista kehityskulkuani teos teokselta, naiseuden reflektoimisessa vuosikymmenten ajalta. Matkaan historiani läpi kohti taiteellisen osuuden Hyppy-teosta ja sen tekoprosessia osana opiskeluajan kehitystäni.

Grafiikan työprosessi on minulle merkityksellinen, ja reflektoin sen eri vaiheiden tuottamia yllätyksiä ja oivalluksia. Tarkastelen myös taidegrafiikan mystiikkaa, joka on olennainen osa grafiikan menetelmien viehätystä ja inspiraationi lähde. Taiteilija työskentelee prosessissa pitkään sokkona ennen ensimmäisiä koevedoksia painolaatoista, ja lopullinen teos syntyy usein vasta prosessin myötä pikkuhiljaa. Painolaattojen vedostuskokeilut synnyttävät ideoita ja oivalluksia ja alkuperäinen suunnitelma muuttaa muotoaan kohti valmista teosta.

Naiseus ja sen reflektointi

Jo varhaisessa taidegrafiikassani naiseus ja sen erilaiset reflektoinnit ovat aiheitani, jotka nousevat naisen aseman tarkastelusta yhteiskunnassa sekä omasta henkilöhistoriastani. Oli itsellekin yllätys, että löysin hyvin selkeän punaisen langan taiteellisessa työssäni, jossa kuljen feministisen taiteen jäljillä alun vuosista nykypäivään asti.

Samalla löysin myös paljon erilaista ja kiinnostavaa naistutkimusta, johon haluan perehtyä tarkemmin jatkossakin. Erityisesti elollisuuden ja ekologian yhdistäminen feministiseen tutkimukseen kiinnostaa. Viittaan muun muassa posthumanistiseen hydrofeminismin käsitteeseen, joka asemoi ihmisen tasa-arvoiseksi muiden vedellisten elollisten kanssa. Hyppy-teoksessani hydrofeministinen käsite realisoituu konkreettiseksi teokseksi, vaikka tieteellinen käsite löytyikin vasta teoksen valmistuttua.

Oli hienoa, että löysin vastauksia tutkimuskysymyksiini. Olen taidekoulutuksen ansiosta oppinut analysoimaan omaa työtäni sekä uskaltautunut myös keskustelemaan siitä, eli taiteilijan identiteettini on löytänyt olemassaolonsa ja aiempaa selkeämmän muodon. Pitkä jatkumo naiseusteeman parissa ja oman taiteellisen työn sanallistaminen kannattelevat oikeutusta olla taiteilija.

Hyppy-teos

Uiminen ja kylpeminen on ollut minulle rentoutuksen ja vapauden tunteiden lähde jo aivan lapsesta. Muistot sukeltelusta järvien ja lampien pohjissa tai kuunsiltaa pitkin uimisesta ovat voimaantumisen lähde edelleenkin, samoin kuin on veden rentouttava olemus nykyäänkin.

Hyppy-teoksessani nainen hyppää turkoosiin veteen simpukka-asuun tai -ihoon sonnustautuneena tai mahdollisesti tatuoituna. Hän on yksi vedellinen elollinen muiden joukossa ja nauttii veden olemuksesta sekä sen suomasta vapaudesta. Uimari nauttii silminnähden veden äärellä ja suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen huolimatta luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta. Hän on täysivaltainen toimijanainen, joka tietää löytävänsä yhteyden luontoon sekä mielenrauhan veden lääkitsevässä virtailussa. Hyppy-teoksessa jatkuvat jo vuosia reflektoimani naiseuden teemat yhdistettynä ekologiseen ajatteluun sekä omaan henkilöhistoriaani.

Kirjoitustyö

Opinnäytteen kirjoittaminen oli hyödyllinen prosessi, joka herätti kiinnostuksen jatkaa kirjoittamista jossain vielä tuntemattomassa muodossa. Vaikka työn aloittaminen ja ajoittaiset pysähdyksen hetket vaativatkin itsensä piiskaamista takaisin työtuolille, olen iloinen kirjoitustaidon elpymisestä sekä niistä hienoista hetkistä, jolloin kirjoitustyö tuntuu sujuvan kuin itsestään. Suuremman asiakokonaisuuden jäsentäminen loogiseen muotoon oli työn takana, mutta myös opintojen kruunu ja summa.