08.10.2020

Kulttuurialan Master School -koulutuksissa identiteettityö on keskeinen osa opintoja. Taiteilijan identiteettiin voi sisältyä yrittäjäjyys; ammatti-identiteetin eri puolten yhteensovittamisessa katse kohdistuu arvoihin. Taiteilijaa ja yrittäjää yhdistää halu tehdä itse, omien arvojen mukaisesti ja oman työnsä johtajana.

Ihmiset keräävät läpi elämän itselleen erilaisia identiteettejä ja olettamuksia itsestään. Identiteettejä ja olettamuksia syntyy suhteessa muihin, suhteessa työhön tai harrastuksiin, identiteettejä muotoutuu myös esimerkiksi suhteessa omaan kasvuympäristöön ja muihin tapahtumiin elämässä. Jotkin identiteeteistä ovat haitallisia, jotkin hyödyllisiä, osa häilyviä, ja osa taas pysyvämpiä.

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden YAMK-opinnoissa identiteettiä käsiteltiin luovan yrittäjyyden näkökulmasta viiden opintopisteen laajuisella Yrittäjyysosaaminen ja identiteetti -kurssilla. Kurssilla päiväkirjattiin kuukausittain teeman mukaan vaihtuvia ajatuksia yrittäjyydestä ja yleisistä yrittäjyyskuvista ja -käsityksistä, arvoista ja omista luonteenvahvuuksista, kulttuurityöläisen tai -yrittäjän toimeentulosta ja yrittäjyyden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Opintojen alussa kirjoitin omasta ammatillisesta identiteetistäni jokseenkin kliseisesti mutta totuudenmukaisesti: koin silloin (ja koen edelleen), että olen “keskeneräinen”. Ammatillinen identiteettini on alati kehittyvää, enkä ikinä tulisikaan olemaan valmis. Perustaitoja, ehkä hieman jalostuneempiakin taitoja ja tietämystä omasta alastani kyllä löytyi, mutta niiden jatkojalostaminen esimerkiksi kokopäiväiseksi yrittäjyydeksi mietityttivät erityisesti. Mietin, vaatiiko yrittäjyys jatkuvaa motivoituneisuutta ja innovatiivisuutta, ja kuinka seurata omaa polkuaan ”soraäänistä”, muiden epäilyistä ja mielipiteistä huolimatta? Koenhan kuitenkin toimivani käsityöläisenä ja kutojana jossakin taiteen, yrittäjyyden ja luovuuden välimaastossa.

Opiskelun aikana oivallukseni on ollut se, että identiteetti, tai identiteetit ovat lopulta itse luotavissa ja muokattavissa.

Haitallisista uskomuksista voi ja pitää oppia irrottautumaan, jotta uutta voi syntyä tilalle. Saattaa kuulostaa helpolta, mutta se ei sitä välttämättä ole. Jotkut uskomukset istuvat todella syvällä, eikä niitä välttämättä edes tiedosta.

 

Taiteilija ja yrittäjä

Yrittäjäidentiteetti ei ole ikinä irrallinen henkilökohtaisesta identiteetistä. Yrittäjäidentiteettiä voi toki rajata koskemaan vain omaa yrittäjyyttä ja yritystoimintaansa, mutta henkilökohtaiset uskomukset ja taipumukset vaikuttavat taustalla rajauksista huolimatta. Varsinkin taiteilijuudessa ja luovassa yrittäjyydessä henkilökohtaiset identiteetit vaikuttavat huomattavasti, tai koko yrittäjyys voi olla rakennettuna identiteetin varaan (esimerkkinä vaikkapa henkilöbrändit).

Taiteilijuuden ja yrittäjyyden sopusointu ei välttämättä ole selvää.

Taiteen ja kulttuurin barometri 2019 – taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot -tutkimuksen mukaan osa taiteilijoista toimii  yrittäjinä (27 % vastaajista, yleisimpänä yritysmuotona toiminimi) tai freelancereina (toiset 27 % vastaajista). Tutkimukseen vastanneista omasta yritystoiminnasta tuloja oli saanut viidesosa. Tärkeimmäksi tuloksi oman yritystulon ilmoitti kuitenkin vain 11 % vastaajista. Moni koki, että taiteilijuuden ja yrittäjyyden yhdistäminen on vaikeaa puutteellisen liiketoimintaosaamisen vuoksi. (Hirvi-Ijäs ym. 2020, 8, 49.) Toiset vastaajista kokivat yrittäjyyden täysin vastenmieliseksi ajatukseksi; koettiin että varsinkin perinteinen yrittäjyys vaatii taiteen kaupallistamista ja itsensä brändäämistä, mikä ei istunut kaikkien vastaajien kuvaan taiteilijuudesta. Jotkut taas näkivät, että yritystoiminnalla saattaisi olla mahdollisuuksia parantaa omaa asemaansa taiteilijana, varsinkin jos apurahasysteemi koettiin riittämättömänä. (Hirvi-Ijäs ym. 2020, 6; 112-114.)

Taiteilijoilla on usein samanaikaisesti myös monta eri tulonlähdettä; he voivat työskennellä vaikkapa palkkasuhteessa ei-taiteellisella alalla ja samalla toteuttaa omaa taiteilijuuttaan vapaa-ajallaan. Monesti apurahan vastaanottamisen ehdoissa vaaditaan palkkatyön teon rajoittamista, mikä hankaloittaa taiteilijoiden asemaa ja toimeentuloa pitkällä tähtäimellä. Muutoinkin vaihtelevat tulot ja tulonlähteet aiheuttavat ongelmia suhteellisen joustamattoman sosiaaliturvan kanssa. Barometriin vastanneet taiteilijat kokivatkin läheisten tuen olevan tärkeä seikka omalla taiteilijan polulla, mutta kyse oli ennemminkin henkisestä kuin taloudellisesta tuesta.

Luovan yrittäjyyden kasvupotentiaalista puhutaan paljon, mutta toisaalta konkretia näyttäytyy hyvin toisenlaisena. Yrittäjyys vaatii hyppäämistä tukiverkottomaan maailmaan, takuuta esimerkiksi työttömyystuesta ei ole. Varsinkin korona-aika on näyttänyt kulttuurialan haavoittuvuuden, kun tapahtumien järjestäminen on rajoitettua. Moni kulttuurityöläinen on menettänyt leijonanosan tuloistaan, ja tulevaisuudesta ei ole tietoa.

Vaikeuksista huolimatta koen, että taiteilijuudessakin yrittäjyys on eräänlainen mielentila. Toisilla sen kaltaiset toimintamallit ovat luontaisempia kuin toisilla, toiset mieltävät taiteellisen yrittäjyyden liian kaupalliseksi, toisille se luo vapautta tehdä juuri mitä haluaa. Yrittäjyys ei myöskään ole automaatio, siihen liittyy aina myös henkilökohtainen kasvu. Yrittäjäksi, niin kuin taitelijaksikin kasvetaan työn opettaessa tekijäänsä.

 

Arvot ja identiteetti

Niin identiteeteissä, yrittäjyydessä kuin taiteilijuudessakin yhtymäkohtina voivat olla toimijan henkilökohtaiset arvot. Oma käsityötoimintani on hyvin arvolähtöistä. Esimerkiksi omassa opinnäytetyön kehittämishankkeessani olen työstänyt kestävän kehityksen mukaista käsityöyrittäjyyttäni, koskien käsinkudottuja tekstiilejä. Tekstiilimuotoilijana tiedostan tekstiilialan ongelmat ja sen prosessien mittavan saastuttavuuden. Siksi haluan, että ainakin itse valmistamani tekstiilit ovat mahdollisimman kestäviä eikä niiden tuotanto rasita ympäristöä, vaan ennemminkin toivon, että se parantaisi ympäristön tilaa vaikkapa käyttämieni materiaalien kautta. Suunnittelijalla on iso vastuu ja vaikutusmahdollisuus suunnittelemiensa tuotteiden, esineiden ja artefaktien ympäristövaikutuksien muodostumisessa.

Käsityö voi olla taidetta, tai sitten ei. Riippuu oikeastaan pitkälti tekijän agendasta ja ideasta, että onko hänen työllään taiteellisia vai/ja liiketoiminnallisia päämääriä.

Käsityössä niin kuin taiteessakin tärkeää on itse tekeminen. Näkisin, että yrittäjyydessä on paljon samaa. Niin käsityön, taiteen kuin yrittäjyydenkin kautta toimija toteuttaa itseään tavalla tai toisella. Tekemisen kautta voidaan käsitellä asioita ja käsitteitä, taiteen avulla voidaan herättää keskustelua ja luoda oivalluksia, tai sen avulla on mahdollista haastaa vallitsevia käytäntöjä.

Arvopohjaisella yritystoiminnalla voidaan luoda pala palalta sellaista maailmaa, jossa itse haluaa elää.

Kaikkia näitä toiminnan muotoja yhdistää se, että halutaan toimia omien ehtojen mukaan, oman itsensä herrana. Myös itselleni vapaus ja riippumattomuus ovat tärkeitä asioita. Asiakkaat, tilaajat tai projektit itsessään luovat kenties jonkinlaisia raameja toiminnalle, mutta toteuttaja päättää, miten hän asian toteuttaa.

Luovassa yrittäjyydessä ja taiteilijuudessa on siis paljon samankaltaisuuksia. Käytännön todellisuudet hieman vaihtelevat. Pitää olla tietoinen oman toimintaympäristön käytännöistä, esimerkiksi sopimusasioista ja muista juridisista seikoista. On luovittava projektien ja toimeksiantojen ristiaallokossa, on haettava apurahoja ja laskettava tarjouksia ilman takuuta siitä, että siunaantuuko sitä apurahaa tai tarttuuko mahdollinen asiakas tarjoukseen.

Itse tekeminen ja oman näköisen polun kulkeminen voi aiheuttaa vastustusta ympäristössä, mutta itse ajattelen nyt, että moni epäilijä ei vain ymmärrä tai osaa nähdä, mihin kukin on menossa ja mitkä ovat kenenkin henkilökohtaiset tavoitteet. Jokaisella menestyksen mittapuu on erilainen. On ehkä totta, että kaikki taide ei sovi yrittäjyyteen.

Riippunee paljolti alasta ja tekijästä, kuinka helposti kunkin tekeminen on muotoiltavissa soveltuvaksi yritystoimintaan.

Yritystoiminnassa yritysidean selkeys on tärkeää, on osattava paketoida osaamisensa myytäväksi artikkeliksi. Toisaalta yrittäjyyttä on juuri niin montaa lajia kuin yrittäjiä ja yrittäjänmielisiäkin.

 

Lähteet

Hirvi-Ijäs, M.; Kautio, T.; Rensujeff, K. & Sokka, S. 2020. Taiteen ja kulttuurin barometri 2019, Taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 5.9.2020. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2020/taiteen_ja_kulttuurin_barometri_2019.pdf