08.02.2019

Taide on yhteiskunnallisesti merkittävää. Sen tehtävä on herättää tunteita, tuoda esiin uusia näkökulmia ennakkoluulottomasti ja ottaa kantaa erilaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Taiteen itseisarvo syntyy arvoja, periaatteita ja sisältöjä jatkuvasti keskustelulle altistamalla.

Taiteilijan ammatti ei ole suojattu – taiteilijaksi voi alkaa kuka vain. Taiteen tekemisen ja kokemisen vapaus on perustava ihmisoikeus. Taiteilijoita koulutetaan myös oppilaitoksissa, tällä hetkellä pääosin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Korkeakouluille on lainsäädännössä määrätty omat tehtävänsä. Yliopistolain mukaan

• ”yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”.

Ammattikorkeakoululain mukaan

• ”ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.”

Korkeakouluille annetut tehtävät ovat rinnakkaisia ja samanarvoisia.

Ammattikorkeakoulujen toiminnassa on vahva kytkeytyminen toiminta-alueeseen ja alan ammattikenttään. Tärkeää on siis synnyttää opiskelijoille korkeatasoista taiteellista osaamista ja kyky ammatin harjoittamiseen oman toimeentulonsa muodostamiseksi. Taiteilijoiden työelämä ja ansionmuodostus on pirstaleista, ja usein epätyypillisiin työsuhteisiin perustuvaa.

Kaikkiin Turun AMK:n Taideakatemian opintosuunnitelmiin sisältyy ammatillisten työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksien kouluttamista. Tällä halutaan tukea opiskelijoita oman taiteellisen ammatti-identiteetin kehittymisessä ja omiin vahvuuksiin pohjautuvan pitkäjänteisen työelämäpolun muodostamisessa.

Taiteen vapaus ja omasta taiteesta ulospäin suuntautuminen

Taiteen vapaus tai mahdollinen alisteisuus on jatkuvassa keskustelussa taiteen kentällä. Taidetta tuetaan erilaisten stipendien ja apurahojen kautta, hankitaan toimeksiantoina tai liitetään erilaisiin palveluihin. Pääsääntöisesti rahoituksessa pyritään tekijän sisällölliseen vapauteen. Onko apurahoin toteutettava taide todellisuudessa vapaampaa kuin toimeksiantoina tehtävä? Onko vapaa taide arvokkaampaa kuin jokin muu taiteen muoto?

Taideakatemian Master Schoolin koulutustarjonnassa on kaksi erityisesti omasta taiteesta ulospäin suuntautuvaa ylempää ammattikorkeakoulutusta: taiteen uudet kontekstit ja media- ja kulttuuriyrittäjyys. Näissä luodataan avarakatseisesti uusia ympäristöjä, taiteen toteutustapoja, konteksteja, kohderyhmiä ja ansaintamalleja.

Osallistavassa taiteessa kuuluu tekijänsä taiteellinen ääni toimintaympäristö huomioiden.

Monet taiteen muodot muuttuvat yhteisöllisemmiksi prosesseiksi, ja taidetta viedään totuttujen ympäristöjen ulkopuolelle. Silloinkin töissä tulee kuulua tekijänsä taiteellinen ääni, mutta toimintaympäristö osallistaen ja heidät huomioiden. Eri kohderyhmille tai kohderyhmien kanssa tehtävään taiteeseen liittyy samanlainen korkean tason vaade kuin yksilöllisesti toteutettuun. Yhteisöissä tai yritysmuotoisesti toteutettu toiminta edellyttää tekijältään myös muuta kuin taiteellista osaamista. Etenkin yrittäjälle työstä taiteellisen arvon lisäksi syntyvä rahallinen arvo on toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää.

Taiteella on itseisarvo. Taiteen itseisarvo ei ole luonnontieteellinen vakio tai yksiselitteisesti matemaattisesti määriteltävissä. Taiteen itseisarvo syntyy arvoja, periaatteita ja sisältöjä jatkuvasti keskustelulle altistamalla. Taiteen kentällä ei ole varaa mystifioida taidetta myytiksi, josta ei voi puhua.

Arvokeskustelu syntyy siitä, että arvostamme erilaisia taidekäsityksiä ja pystymme perustelemaan omia näkemyksiämme.

Taiteen itseisarvosta ja merkityksestä tulee käydä keskustelua vahvasti argumentoiden, koska jokaiselle merkitys on erilainen. Jokaisella taiteilijalla ja taiteen kuluttajalla on omanlaisensa taidesuhde – erilaiset taiteelliset arvot omaan taustaansa ja kokemusmaailmaansa pohjautuen. Arvokeskustelu ei synny siitä, että yritetään osoittaa parhaat arvot vaan siitä, että arvostamme erilaisia taidekäsityksiä ja pystymme perustelemaan omia näkemyksiämme.

En itse osaa piirtää ja maalata kovin hyvin. Ehkä siitä syystä arvostan taidetta, jossa näkyy vahva kädentaito – kyky saada materiaali, pinta tai viiva elämään. Katson hurmaantuneena taidetta, jossa näkyy taidon lisäksi oivallus ja joka on toteutukseltaan taiteellisesti motivoitua. Etsin teoksista taiteilijan oivallusta ja näkökulmaa maailmasta. Jotain, joka saa myös minut oivaltamaan uutta, miettimään omaa arvomaailmaani, ärsyyntymään tai hyvälle tuulelle.

Korkeakouluyhteisönä olemme mukana keskustelemassa taiteen roolista yhteiskunnassa.

Taidetta voi arvostaa erilaisilla perusteilla. Se ei itsessään tee taiteesta arvokkaampaa tai vähempiarvoista. Turun AMK:n Taideakatemia pyrkii synnyttämään opiskelijoilleen käden ja ajattelun taitoja, joilla he pystyvät luomaan uutta taidetta omista lähtökohdistaan erilaisille yleisöille. Korkeakouluyhteisönä olemme mukana keskustelemassa taiteen roolista yhteiskunnassa ja haastamassa joka päivä omia ajatuksiamme ja arvojamme suhteessa ympäröivään maailmaan.

 

Aiheesta aiemmin: 

Opiskelijat suivaantuivat Taideakatemian koulutusjohtajan puheista

Miksi museoissa on kiviä? Taiteilijat vastaavat nyt luennosta käynnistyneeseen keskusteluun

Taiteen arvosta ja suhteesta valtaan:

Kuvataiteen opiskelijan artikkeli opinnäytetyöstään: Kuvataide, valta ja väkivalta