16.04.2024

Taidereseptitoimintaa kehittävän hankkeen kansainväliset kumppanit kokoontuivat helmikuussa 2024 Turkuun jakamaan kokemuksia ensimmäisestä pilottivaiheesta viidessä Itämeren alueen maassa. Tässä artikkelissa avataan lyhyesti tapaamisen keskeisiä teemoja sekä hankkeen käynnissä olevaa kehittämis- ja arviointityötä. Pilottivaiheessa esiin tuodut onnistumiset liittyvät erityisesti taidereseptitoimintaan osallistuneiden tyytyväisyyteen ja haasteet puolestaan siihen, ettei taidereseptitoimintaa tunneta riittävästi esimerkiksi perusterveydenhuollossa.

Arts on Prescription in the Baltic Sea Region -hankkeessa kehitettävässä ja pilotoivassa taidereseptimallissa lievistä tai keskivaikeista mielenterveyden haasteista kärsiviä henkilöitä ohjataan lähetteellä säännölliseen ryhmämuotoiseen taidetoimintaan. Osallistujat voivat saada lähetteen sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta esimerkiksi yleislääkäriltä, psykologilta tai sosiaalityöntekijältä. Sote-palvelujen lisäksi taidereseptitoimintaan voidaan ohjata hankkeessa kehitettävässä mallissa myös esimerkiksi koulusta opettajan tai koulupsykologin toimesta tai työvoimatoimistosta.

Taidereseptitoimintamallin tavoitteena on parantaa osallistujien mielen hyvinvointia ja lisätä sosiaalisen osallisuuden kokemusta. Kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat nuoret ja aikuiset, joilla on lieviä mielenterveyden haasteita, kuten ahdistusta, masentuneisuutta tai stressiä tai jotka kokevat yksinäisyyttä.

Osallistujat ohjataan taidetoimintaryhmiin, jotka kokoontuvat 8–12 viikon ajan 1–2 kertaa viikossa. Ryhmäprosessin aikana osallistujat pääsevät kokeilemaan noin 3–5 eri taiteenlajia, esimerkiksi improvisaatiota ja teatteria, tanssia, luovaa kirjoittamista, musiikkia ja kuvataiteita. Lisäksi ryhmät voivat tehdä vierailuja museoihin ja muihin taidelaitoksiin, kuten teatteriin ja oopperaan. Taidereseptiryhmiä ohjaavat taide- ja kulttuurialan ammattilaiset, kuten taiteilijat, taidepedagogit ja museolehtorit.

Taidereseptimalli on yksi tapa toteuttaa ns. social prescribing -toimintaa, joka on laajasti käytössä esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Kyseessä on terveyden edistämisen interventio, joka ei ole terapiaa eikä koskaan korvaa tarvittavaa lääke- tai muuta hoitoa.

Kokemuksia ensimmäiseltä pilotointikierrokselta viidestä maasta

Vuoden 2023 alussa käynnistyneessä Arts on Prescription in the Baltic Sea Region -hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja arvioidaan taidereseptimallia viidessä Itämeren alueen maassa. Taidereseptihankkeen kansainväliset kumppanit kokoontuivat EduCityyn, Turkuun 13.–14.2.2024 jakamaan kokemuksia ensimmäisestä pilottivaiheesta. Tapaamiseen ja yhteiseen työskentelyyn osallistui kaikkiaan 26 kansainvälisten hankepartnerien edustajaa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Suomesta.

Kansainvälisen hanketapaamisen keskeisenä tavoitteena oli jakaa kokemuksia ja alustavia arviointituloksia juuri päättyneeltä ensimmäiseltä pilotointikierrokselta sekä keskustella keväällä 2024 starttaavan toisen pilotointikierroksen suunnitelmista. Ensimmäisten pilottien toteutuspaikat olivat: Boden ja Luleå (Ruotsi), Odense (Tanska), Saldus ja Cesis (Latvia), Bremen (Saksa) sekä Gryfino ja Szczecin (Puola). Yhteensä pilotointikierroksia on hankkeen aikana kolme, ja jokaisen pilotointikierroksen välissä on varattu aikaa toimintamallin parantamiseen toiminnasta saatujen kokemusten ja hankkeessa tehtävän arvioinnin perusteella.

Pilotoinnista vastaavat hankepartnerit avasivat helmikuussa 2024 Turun ammattikorkeakoulussa kunkin paikallisiin olosuhteisiin mukautetun pilotin toteutusta ja organisaatiomallia sekä pohtivat niin toimintaan liittyviä onnistumisia kuin haasteitakin. Esityksissä käsiteltiin muun muassa erilaisia ohjausmalleja ja lähetekanavia sekä niiden toimivuutta. Keskusteluissa pohdittiin myös taidetoiminnan sisältöjä sekä ohjaajien osaamista ja kompetensseja, taidereseptitoiminnassa keskeisten linkkihenkilöiden roolia sekä erilaisten kohderyhmien tarpeita ja sitoutumista toimintaan. Keskustelua käytiin lisäksi siitä, millaisia muutoksia pilottien toteutukseen tulisi tehdä ennen seuraavaa pilotointikierrosta. Ensimmäisen pilotointikierroksen onnistumiset liittyivät erityisesti taidereseptitoimintaan osallistuneiden tyytyväisyyteen ja saatuun positiiviseen palautteeseen.

Taidereseptimallille on tunnistettu olevan selkeä tarve, ja malli tuntuu todella toimivan, mikä motivoi vahvasti myös jatkamaan kehittämistyötä.

Ensimmäisen pilotointikierroksen haasteina mainittiin usean maan osalta vielä vähäinen tietoisuus taidereseptimallista: mistä ylipäänsä on kyse, kenelle lähetteen voi antaa, ja millaisia vaikutuksia toimintaan osallistumisella voi olla. Esimerkiksi perusterveydenhuollon piirissä toimiville yleislääkäreille taideresepti oli monessa maassa uusi avaus, ja lisää tietoa ja keskustelua aiheesta kaivattiin. Ennen toisen pilotointikierroksen alkua panostetaankin nyt kohdennettuihin viestintämateriaaleihin. Paikallisesti järjestetään myös testityöpajoja, joissa esitellään toimintaa ja on mahdollisuus kokeilla toimintaa henkilökohtaisesti.

Ennen toisen pilotointikierroksen alkua osa partnereista on tarjoamassa myös lisää koulutusta toimintaa ohjaaville taide- ja kulttuurialan ammattilaisille. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ohjaajien osaamista ja kompetensseja liittyen muun muassa saavutettavuuteen, erilaisuuden ymmärtämiseen ja osallisuuden tukemiseen sekä kommunikaatioon ja viestintään. Lisäkoulutus täydentää ennen ensimmäistä pilotointikierrosta hankkeessa suunniteltua ja toteutettua Train-the-Trainers-koulutusta, joka tuki taidereseptitoiminnan käynnistämistä, toteuttamista ja arviointia.

Taidereseptitoimintaa arvioidaan kolmen pilotointikierroksen aikana

Turun helmikuisessa tapaamisessa esiteltiin ensimmäisen pilotointikierroksen alustavia arviointituloksia ja käytiin keskustelua niiden pohjalta. Turun ammattikorkeakoulu on yhdessä Etelä-Tanskan yliopiston (Syddansk Universitet) kanssa vetovastuussa arviointiin ja tutkimukseen liittyvästä kokonaisuudesta hankkeessa. Taidereseptitoimintaa arvioidaan kolmen pilotointikierroksen aikana 2023–2025.

Hankkeessa tehdään prosessiarviointia, joka tukee toimintamallin kehittämistä ja juurruttamista, arvioidaan osallistujien kokemia vaikutuksia sekä tehdään myös taloudellista arviointia. Arvioinnissa hyödynnetään laadullisia, määrällisiä sekä taidelähtöisiä ja luovia menetelmiä. Hankkeessa kehitetään taidereseptitoiminnan arvioinnin tueksi arviointimalli, joka tulee olemaan avoimesti kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen.

Turun helmikuun tapaamiseen mennessä olimme saaneet käyttöömme laadullisen aineiston kuuden ensimmäisen pilotin osalta. Laadullista aineistoa tuotettiin pilottien aikana osallistujien kanssa jokaisen taidetyöpajan yhteydessä, jotta saatiin tavoitettua taidetoimintaan liittyviä välittömiä kokemuksia ja merkityksiä sekä jäljitettyä eri taiteenlajien erityisyyttä. Ryhmäprosessien viimeisen työpajan osana järjestettiin lisäksi fokusryhmäkeskustelut, jotka oli rakennettu kolmen luovan tehtävän sekä yhteisen keskustelun ympärille. Aineiston tuottamisesta vastasivat kussakin pilotissa paikalliset arviointikoordinaattorit, joille olimme tarjonneet koulutusta luovien aineistontuottamismenetelmien käyttöön ja joille olimme myös valmistaneet oppaan menetelmien käytön tueksi.

Laadullisen arvioinnin tavoitteena on jäljittää mahdollisia muutoksia osallistujien koetussa mielen hyvinvoinnissa sekä sosiaalisessa osallisuudessa. Lisäksi pyritään tunnistamaan erilaisia mekanismeja, joiden kautta näitä muutoksia syntyy. Arvioinnissa pureudutaan myös siihen, mikä nimenomaan ryhmämuotoisessa taidetoiminnassa on erityistä ja mitä erityistä eri taidelajeilla on suhteessa osallistujien koettuun mielen hyvinvointiin ja sosiaaliseen osallisuuteen.

Ryhmämuotoinen taidetoiminta parantaa mielialaa, tukee itsetuntoa ja itseluottamusta sekä rentouttaa

Laadullisen aineiston pohjalta tehdyn alustavan analyysin perusteella taidereseptitoiminta näyttäisi voivan tukea osallistujien mielen hyvinvointia monin tavoin. Säännölliseen ryhmämuotoiseen taidetoimintaan osallistuminen voi muun muassa parantaa osallistujien mielialaa, vahvistaa itsetuntoa ja itseluottamusta sekä tarjota mahdollisuuden rentoutumiseen. Taidetoimintaan osallistuminen voi toimia positiivisena häiriötekijänä auttaen hetkeksi unohtamaan mielenterveyteen liittyviä haasteita, ongelmia tai haastavan elämäntilanteen. Osallistujat kertovat taidetoimintaan osallistuessaan oppineensa myös tärkeitä tunnetaitoja, kuten tunteiden ilmaisemista ja ikävistä tunteista irti päästämistä. Taidetoiminnassa erityistä on se, että tunteita voi ilmaista muutoinkin kuin sanallisesti, esimerkiksi piirtämällä, äänen tai liikkeen kautta.

Osallistujat ovat löytäneet taidereseptitoiminnan aikana myös uusia selviytymisstrategioita omaan arkeensa.

Taidetoimintaan taidereseptimallissa osallistutaan nimenomaan yhdessä ryhmän kanssa. Osallistujat kuvaavatkin monin tavoin ryhmän ja muiden osallistujien merkitystä. Tärkeää usealle osallistujalle on jo se, että taidereseptitoiminta tarjoaa mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä. Monet osallistujat kuvaavat kokeneensa taidereseptitoimintaan osallistumisen myötä vähemmän yksinäisyyttä ja saaneensa taidereseptiryhmästä itselleen jopa uuden ystävän. Osallistujat kertovat myös yhteisyyden ja kuulumisen kokemuksesta taidereseptiryhmässä ja korostavat sen merkitystä, että voi turvallisesti jakaa omia ajatuksiaan muiden kanssa ja tuntea olonsa nähdyksi ja kuulluksi.

Taidetyöpajoja taidereseptitoimintaan osallistujat kuvaavat vaatimuksista vapaana tilana.

Osallistujat kokevat saaneensa monenlaista tukea taidereseptiryhmältä. He kertovat, että heidän on ollut mahdollista avautua tässä ryhmässä ja olla haavoittuvaisia. Tämä avoimuus on jotain, minkä ajatellaan olevan avuksi niin osallistujille itselleen kuin muillekin.

Taidetyöpajojen aikana on mahdollista kokeilla uusia asioita ilman epäonnistumisen pelkoa.

He saattavat käyttää taidetta itsereflektion välineenä tai arjessaan rentoutumiseen ja hankalista hetkistä selviytymiseen.

Taidereseptimallin kansainvälinen kehittämis- ja arviointityö jatkuu kohti kestäviä toteutus- ja rahoitusmalleja

Taidereseptihankkeen partneritapaaminen vahvisti jälleen ymmärrystä siitä, kuinka merkityksellistä on, että taidereseptitoimintaa kehitetään ja arvioidaan kansainvälisenä yhteistyönä, useassa maassa yhtä aikaa. Kokemusten jakaminen, yhdessä ideointi ja palautteen saaminen kansainvälisiltä kollegoilta on tärkeää. Innostuneen ja asiaansa uskovan kansainvälisen kehittäjätiimin kanssa työskentely koetaan motivoivana.

Taidereseptimallin systemaattista kehittämistä ja arviointia jatketaan vuoden 2025 loppuun saakka. Toinen pilotointikierros on pian käynnistymässä, ja kolmas pilotointikierros toteutetaan syksyllä 2024. Hankkeen aikana tehdään arviointia yhteensä 24 pilotin osalta, mikä tukee sekä hankkeessa tehtävää kehittämis- ja juurrutustyötä että tarjoaa tärkeää tietoa taidereseptimallin toimivuudesta ja osallistujien kokemista vaikutuksista.

Tavoitteena on löytää hankkeen aikana kestäviä toteutus- ja rahoitusmalleja taidereseptiohjelmille. Lisäksi taidereseptitoimintaa pyritään levittämään ja juurruttamaan myös uusille alueille hankkeen aikana toteutettuja pilotteja laajemmin. Tässä työssä keskeisiä välineitä ovat taidereseptimallin käyttöönottoa tukevan manuaalin (Practitioner’s Guide) valmistelu ja julkaisu kaikille avoimesti verkossa sekä viestintään panostaminen. Pilottipaikkakuntien ulkopuolisia kuntia ja kaupunkeja sparrataan myös taidereseptitoimintamallin käyttöönotossa. Hankkeen loppupuolella tullaan laatimaan myös kansallisia suosituksia taidereseptiohjelmien käynnistämisen ja juurruttamisen tueksi.