11.02.2025

Omaan kehittymiseensä voi vaikuttaa merkittävästi, jos ottaa tavaksi kuunnella ja analysoida omaa musisointiaan äänitteen muodossa. Artikkelin ohjeiden mukainen tallennus tehdään älypuhelimen videokameralla tai ääninauhurilla, sillä älypuhelin lienee tällä hetkellä tallennuslaitteista yleisin ja arkipäiväisin. Omaa musisointiaan tallentava voi seurata tämän artikkelin ohjeita itsenäisesti tai esimerkiksi huoltajansa opastuksella.

Äänen tallentaminen ja sen valmistelu voidaan jakaa karkeasti näihin vaiheisiin:
• Päätetään, mitä tallennetaan.
• Valitaan huone, jossa on mahdollisimman vähän taustaääniä.
• Sijoitetaan puhelin niin, että se on käden ulottuvilla suorituksen ajan.
• Puhelimesta avataan kamerasovellus tai ääninauhuri.
• Painetaan nauhoituspainiketta.
• Esitetään tallennettava kappale tai katkelma.
• Lopetetaan tallennus.
• Kuunnellaan tallenne.

Soittimen vire on hyvä tarkistaa ennen tallennuksen aloittamista etenkin, jos kyseessä on kielisoitin kuten viulu tai kitara. Mitä selkeämmin harjoittelija tietää, mitä hän tulee esittämään ja mitä tarkoitusta tallenne tulee palvelemaan, sitä vähemmän hän tulee käyttämään aikaa tallennusminuuttien kuunteluun. Ehkä oppilaan tavoite on kuulla, miltä jokin vaikea katkelma kuulostaa hänen esittämänään, tai ehkä hän sai tehtäväkseen lähettää kokonaisen läksykappaleen tallenteella instrumenttiopettajalleen.

Jos ollaan tallentamassa usean minuutin kestävää videota, tallentavan laitteen tila täyttyy nopeammin. Nykyaikana on yleensä turvallista olettaa puhelimen tilan riittävän soittovideon tai useamman kuvaamiseen. Videotiedostoja voi ladata internetin välityksellä pilvipalveluun, jos niiden ei halua vievän tilaa itse laitteella. Maksutonta pilvitallennustilaa tarjoavat ainakin:

• OneDrive
• iCloud Drive
• Google Drive
• Dropbox

Pilvipalvelun toinen potentiaalinen etu on se, että sinne voi luoda oppilaan ja opettajan yhteisen tallennustilan, josta pääsee muiden digitaalisten materiaalien lisäksi helposti oppilaan luomille äänitallenteille. 

Pyri välttämään äänen tallentamista tilassa, jossa kuuluu esimerkiksi elektroniikkalaitteiden ääniä tai keskustelua, mutta älä anna näiden myöskään estää sinua tallentamasta.

Tallentamisen aloittaminen on mahdollisimman vaivatonta, kun puhelin on jo lähtökohtaisesti hyvässä paikassa. Kovaäänisen soittimen tapauksessa pari ylimääräistä askelta tallentavan laitteen luota ei haittaa. Puhelimen mikrofonin pitäisi olla tarpeeksi lähellä sitä kohtaa, josta soittimen ääni tulee. Tällöin soitin kuuluu äänitteellä tarpeeksi selkeästi. Äänite voi olla liian epäselvä silloin, kun tallennettu soitto tai laulu kuuluu yhtä hiljaa tai hiljempaa kuin pohjakohina.  

Joissakin puhelimissa on niin kutsuttu kohinasalpa (engl. noise gate). Se hiljentää mikrofonin tallentaman signaalin hetkinä, jolloin tarpeeksi kovaa ääntä ei synny. Kohinasalvalla on desibeleinä mitattava kynnysarvo. Useimmat lähellä tuotetuista äänistä, kuten puhe, ovat riittävän kovia ylittämään tämän kynnysarvon, jolloin salpa on ”auki”. Jos mikrofoni sen sijaan ei kuule sähkölaitteiden taustahurinaa kovempia ääniä, sisään tulevan äänen voimakkuus ei välttämättä yllä kynnysarvoon. Silloin tilalle tulee hiljaisuutta. Tämä voi haitata hiljaisten kohtien tallentamista. Jos musiikkiesityksen voimakkuus on enimmäkseen kohinasalvan kynnysarvon lähellä, tallenteella voi kuulua äänen katkeamista ei-toivotulla tavalla. Tämä katkeaminen johtuu satunnaisesti avautuvasta ja sulkeutuvasta kohinasalvasta. 

Vaikka musiikin tallentamisessa tärkeintä onkin ääni, kamera lienee useammassa älypuhelimessa se sovellus, joka tulee käyttöliittymässä vastaan vaivattomammin kuin ääninauhuri ja jonka siis saa nopeammin auki. Kameran kanssa tulee varmistaa, että se on valmiina tallentamaan videota valokuvien ottamisen sijaan. 

Nauhoituspainike tai sen symboli on perinteisesti ympyrä. Joskus tämä ympyrä on punainen, mikä auttaa sitä erottumaan hyvin muiden toistopainikkeiden rinnalla. 

Tallennuksen aikana tulisi pyrkiä välttämään uusintoja, jos äänen tallentamista käytetään harjoittelun tukena. Muutoin ylimääräistä aikaa kuluu sekä täydellisen oton tavoitteluun että tallenteen kuuntelemiseen. Esitystä olisi hyvä arvioida vasta sitten, kun se on kuunneltu tallenteelta. Jos tallennettua esitystä kuunnellessa löytyy kehitettäviä asioita, keskittyminen kannattaa suunnata niiden työstämiseen.

Tallennus päättyy, kun samaa nauhoituspainiketta painetaan uudestaan. Tämä luo tiedoston, jota pitäisi päästä tarkastelemaan helposti itse kamera- tai nauhurisovelluksesta käsin.

Tulisi pitää mielessä määritelty tavoite mahdollisen analysoinnin osalta. On hyvä varmistaa, että tallenteen äänenlaatu on riittävän selkeä, jos se lähetetään toiselle henkilölle arvioitavaksi.

Tämän artikkelin ohjeiden avulla toteutettu tallenne on vasta alku. Innokkaammille äänittäjille on tämän vaiheen jälkeen vielä paljon keinoja parantaa tallenteidensa äänen laatua. Tällaisia ovat esimerkiksi huoneen akustiikan optimointi, erillinen mikrofoni sekä signaaliprosessorit. Vielä tärkeämpää on tietysti käyttää aikaa siihen, että perehtyy näiden toimintaan ja harjoittelee niiden käyttöä mahdollisimman hyvin.

Perusteluja äänen tallentamiselle – ”Tuoltako minä oikeasti kuulostan?”

Oman musisoinnin tallentaminen voi olla yksi hyödyllisimmistä tekniikoista musiikkia harrastavan tai opiskelevan arsenaalissa. Sen roolia olisi hyvä korostaa etenkin taiteen perusopetuksessa, jonka yksi tavoite on auttaa oppilasta löytämään omat tapansa ilmaista itseään. Soiton tai laulun tallentamista voisi käyttää samankaltaiseen käyttötarkoitukseen kuin peiliä: kun haluamme ilmaista itseämme ulkonäkömme kautta, halutun lopputuloksen tietoinen tavoittelu on paljon helpompaa peilin kanssa kuin ilman sitä.

Moni on varmasti ihmetellyt kuultuaan ensimmäistä kertaa omaa, nauhoitettua puhettaan, tuoltako minä oikeasti kuulostan. Meillä on usein omasta äänestämme tietynlainen mielikuva, joka ei täysin vastaakaan samaa ääntä tallenteelta kuultuna. Musiikin esittäminen ei ole liian erilaista tässä mielessä.

Oppilas kuulee tallenteelta paremmin, kuinka tarkasti hänen vallitseva mielikuvansa omasta ilmaisustaan vastaa kuuntelijan perspektiiviä esityshetkellä. Omaa musisointiaan tallentava oppilas analysoi tällöin ilmaisuaan suoritushetken ulkopuolella. Toisin sanoen hän voi ulkoistaa oman esityksensä teknologialle ja keskittyä toimimaan ikään kuin itsensä taiteellisena tuottajana.

Jos oppilaalla on jo mielessään tavoiteltava soittimensa hallinnan taso, hän voi hyödyntää omaa tallennettaan lisäharjoittelua vaativien asioiden etsimisessä. Oppilas saattaa esimerkiksi ajatella soittavansa tietyt sävelet kappaleen tyylin mukaisessa ja moitteettomassa vireessä, mutta kuuleekin äänitteeltä asian olevan aivan toisin. Tämän perusteella hän voi korjata suoritustaan, kunnes löytää mahdollisimman luotettavan tavan saavuttaa hyvä vire.

Alussa olisi tärkeää, että instrumenttiopettaja olisi tallennetun esityksen kuuntelussa läsnä ja nostaisi esiin oppilaan musiikillisia vahvuuksia, joiden tunnistaminen on myös yksi taiteen perusopetuksen tavoitteista. Jos oppilas mielestään tekee esitystään tallentaessaan virheen, hän saattaa ajatella suhteettoman paljon tämän määrittelevän hänen esitystään tai kykyjään.

Toisin kuin elävässä musiikissa, tallenteella esitys on jokaisella toistokerralla jokaista ääntä myöten täysin identtinen. Elävässä musiikissa virheet unohtuvat helpommin.

Ei ole uutta tai epätavallista, että antaisimme arvoa virheettömyydelle musiikissa ja ajattelisimme sen ansiosta tallenteen kestävän toistoa paremmin. Muusikot ovat kokeneet tarvetta pyrkiä tallennustilanteissa mahdollisimman virheettömiin suorituksiin ääniteteknologian alkuajoista asti (Philip 2004, 54–62).

Musiikin virheettömyydellä on kuitenkin arvoa vain niin paljon kuin sitä annamme. Opettajan olisi vastuullista huolehtia, ettei oppilaan virheettömyyden tavoittelu ole ristiriidassa esimerkiksi musisoimisen ilon kanssa etenkään harrastustasolla. Jos ihmisten onnellisuuden maksimointiin vetoaminen ei vakuuta, on mahdollista tehdä kylmän taloudellinen argumentti: oppilaat maksavat lukukausimaksuja pidempään silloin, kun he eivät lopeta soittoharrastustaan turhautumisen takia.

”Olen ihan niin kuin tuo artisti, jota kuulin TikTokissa!”

Äänitallenteet ja internet ovat helpottaneet valtavasti sitä, että ihmiset pääsevät kuulemaan sellaisissa maailman kolkissa tehtyä musiikkia, joissa he eivät itse pääsisi käymään. Suoratoistoesityksiä lukuun ottamatta elävän musiikin läsnäolopakko asettaa maantieteellisiä rajoitteita, mutta tallennetussa muodossaan musiikillisen esityksen on mahdollista saavuttaa ihmisiä jopa maarajojen ja valtamerien toiselta puolelta.

Ilman ääniteteknologiaa myös aika asettaisi paljon tiukemmat rajoitteet sille, mitä musiikkia pääsemme kuulemaan. Minulla ei ole aikakonetta, mutta pääsen muutamalla napin painalluksella kuuntelemaan niin studio- kuin konserttiesityksiä, jotka ovat tallennettu kauan ennen syntymääni.
Äänitaide on tallennetussa muodossaan sekä kulttuurimme että musiikkialan olennainen osa. Silloinkin kun musiikin tallentamisessa ei tavoitella taloudellista etua, tallentamalla voi kokea pääsevänsä osaksi tätä kulttuurista jatkumoa ja luomaan vertailukohteen levytetylle musiikille. Tämä voi näyttää musiikin harrastajan mielessä esimerkiksi sellaiselta ajatukselta kuin: Hei, minä olen nyt ihan niin kuin tuo artisti, jota kuulin lapsena levyltä, kasetilta tai TikTokissa – minunkin ääneni on nyt tallenteella!

Aloittamalla oman soittonsa tai laulunsa tallentamisen oppilas avaa yhden väylän yleisönsä kasvattamiseen. Jos hyväksymme olettamuksen, jonka mukaan äänitetyllä musiikilla on elintärkeä rooli kansainvälisessä kommunikaatiossa, pystymme helposti näkemään humanistisen perustelun tallentamisen tärkeydelle.

Lähteet ja viittaukset

Dropbox.com. Https://www.dropbox.com/. Viitattu 11.11.2024.
Musiikki taiteen perusopetuksessa, 2017. Opetushallitus. Https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/musiikki-taiteen-perusopetuksessa-2017. Viitattu 8.11.2024.

Google Drive: Tiedostojen turvallinen jakaminen verkossa pilvitallennustilalla. Https://workspace.google.com/intl/fi/products/drive/. Viitattu 11.11.2024.

Henkilökohtainen pilvitallennustila – Microsoft OneDrive. Https://www.microsoft.com/fi-fi/microsoft-365/onedrive/online-cloud-storage. Viitattu 11.11.2024.

iCloud Drive – Apple iCloud. Https://www.icloud.com/iclouddrive/. Viitattu 11.11.2024.

Philip, R. 2004. Performing Music in the Age of Recording. Yale University Press. New Haven ja Lontoo, 54–62.