11.03.2025

Teknologian luova hyödyntäminen monipuolistaa musiikin oppimista ja synnyttää uusia työskentely- ja ansaintatapoja musiikkialalle. Musiikin verkkopedagogiikan osaajakoulutuksessa tutustuttiin teknologia-avusteisten uusien toimintatapojen mahdollisuuksiin, joista opiskelijat valitsivat itselleen sopivia ratkaisuja ja sovelsivat niitä rakentaakseen työkaluja työskentelynsä tueksi. Tämä artikkeli on kirjoitettu musiikin verkkopedagogiikan osaajakoulutuksen opettajan näkökulmasta. Vuoden kestävä teknologia-avusteisen musiikkipedagogiikan osaajakoulutus jatkuu uuden opiskelijaryhmän aloittaessa opintonsa syksyllä 2025. 

Oma kiinnostukseni kitaran mysteeriin teknologisena laitteena ja ihmisten välisen kommunikaation siltana alkoi analogisten ääni- ja kuvatallenteiden tukemana. Vaikka taiteilijaurani lähtölaukauksena pidän varhaista teatterikokemusta isonveljen sylissä Kuopion yhteisteatterissa 1960-luvun lopulla, kiinnostus musiikkiin heräsi rajummin koulukavereiden kesken. Halusimme soittaa yhdessä, perustaa bändin ja pitää hanat kaakossa. Konservatiiviset vanhempani ymmärsivät kitaratarpeeni, mutta sähkökitaran sijaan hankkivat minulle klassisen kitaran. Musiikkiteknologinen polkuni käynnistyi klassisen kitaran varressa, televisiosta Ulf G. Åhslundin (video Åhslundin musisoinnista ja opetustilanteista kitarakurssia seuraten. Tulinen innostus klassisen kitaran soittamista kohtaan syntyi Granada TV:n tuottamaa ”Kitaran mestareita” -sarjaa seuratessa vuonna 1975: John Williams esitti ohjelmassa Heitor Villa-Lobosin ensimmäisen Preludin, ja uravalinta oli selvä siinä vaiheessa. Vuodesta 1982 lähtien olen soittanut, opettanut ja tehnyt tallenteita, ja yhä vaan jatkan (ks. ORCID: 0000–0002–0082–2376).

Musiikin verkkopedagogiikan osaajakoulutuksen toteutus

Vuoden kestäneessä ensimmäisessä musiikin verkkopedagogiikan osaajakoulutuksessa sisältö jakautui kahteen osaan. Ensimmäisellä lukukaudella esittelin sovelluksia ja vedin työpajoja, joissa käsiteltiin äänittämisen ja videokuvauksen perusteita, valaistuksen merkitystä opetusvideon havainnollisuuden tukena, monikameran käyttämisen mahdollisuuksia soitto- ja laulutekniikan oppimisen edistämisessä, käänteisen oppimisen ja käänteisen luokkahuoneen oppimisteorioita sekä tekijänoikeuskysymyksiä digitaalisessa toimintaympäristössä. Toisella lukukaudella opiskelijat kehittivät toimintatapoja omassa työssä. Tämän jälkeen he kirjoittivat artikkelit löydöksistään, ja ne julkaistiin Taide-Talk-julkaisussa.

Musiikkiteknologian ja teknologia-avusteisen musiikkipedagogiikan ero

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologia-opintojen sisällöt ovat seuraavat:

• elektroakustinen musiikki
• elokuva- ja pelimusiikki
• media ja äänitaide
• musiikin ja teknologia välineet, metodit ja kehitystyö
• musiikkiteknologian pedagogiikka
• äänentoisto
• äänitys ja musiikkituotanto (Studentum). 

Turun konservatorio määrittelee musiikkiteknologiaopinnot seuraavasti: ”Musiikkiteknologia painottuu studiotekniikkaan ja äänentoistoon, mutta olennaisena osana siinä on myös muusikko-osaaminen”. (Turun konservatorio.)

Teknologia-avusteinen musiikkipedagogiikka keskittyy musiikkipedagogin työssä tarvittavan teknologian hyödyntämiseen. Tämä tarkoittaa sovellus- ja laiteosaamisen yhdistämistä instrumentti-, laulu- ja hahmotusaineiden opetukseen. Sovelluksia ja laitteita käytetään oppimisen ja opettamisen monipuolistamisessa.

Työskentelytavat uudistuvat musiikkialalla

Covid-19-pandemia vaikutti merkittävästi uusien työskentelytapojen syntymiseen musiikkialalla. Työskentelytapoja jouduttiin muuttamaan yhtäkkiä valmistautumatta, ja musiikkiammattilaiset selvisivät parhaansa mukaan. Nyt, kun akuutti kriisi on takana, on voitu tarkastella mahdollisuuksia uusien pedagogisten toimintatapojen koeponnistamiseen kaikessa rauhassa. Idea musiikin verkkopedagogiikan osaajakoulutuksen järjestämisestä syntyi näiden pohdintojen tuloksena.

Sovellus- ja laitekehityksen myötä pedagogisten toimintatapojen monipuolistuminen on tullut aiempaa sujuvammin ja matalammalla kynnyksellä mahdolliseksi. Pandemian aikana kehittyneet etäopetuksen teknologiset ratkaisut, kuten monikameran käyttäminen, tarjoavat mahdollisuuksia myös lähiopetuksen tueksi. Monikamera tässä yhteydessä tarkoittaa usean kuvakulman käyttämistä fyysisen toteutuksen havainnollistamiseen instrumentti- ja lauluopinnoissa oppimisen helpottamiseksi.

Digitaaliset nuotit ovat lyöneet läpi. Alkusysäyksenä tämän kehityksen käynnistymiselle voidaan pitää Petrucci Music Libraryn avaamista verkkoon maaliskuussa 2006. Myöhemmin IMSLP-nimellä (International Music Score Library Project) tunnetussa palvelussa on tarjolla tekijänoikeudesta vapaita nuotteja. iPadin  tulo markkinoille vuonna 2010 helpotti diginuottien käyttämistä, kun laitteelle julkaistiin erityisiä digitaalisten nuottien käyttämiseen suunniteltuja sovelluksia.

forScore

forScore oli ensimmäinen ja on edelleen laajasti käytetty digitaalisten nuottien käyttämiseen kehitetty sovellus. Artikkelisarjassa esitelty Newzik-sovellus toteuttaa nuottien ja merkintöjen jakamisen reaaliaikaisesti pilvessä, vieden pedagogisen toiminnallisuuden uudelle tasolle (ks. Heininen 2025).

Newzik sisältää myös tekoälyn avulla toteutetun optisen musiikintunnistuksen, joka lukee pdf-tiedostoksi tallennetun nuotin ja muuttaa sen midi- ja musicxml-tiedostoksi, joita voi kuunnella ja muokata. Tämä toiminnallisuus tukee kotiharjoittelua karaokebändin tapaan ja nopeuttaa esimerkiksi sovittajan työtä.

Koulutussuunnittelijan haasteita

Sovelluksia ja teknologisia apuvälineitä musiikin opettamisen tueksi on valtavasti. Suureksi haasteeksi muodostuvat valinnan vaikeus sekä musiikkiammattilaisten erilaiset tarpeet. Monipuolisuus ja vaihtoehtojen runsaus aiheuttavat sen, että yksittäinen musiikkiammattilainen voi ainoastaan raapaista mahdollisuuksien valtameren pintaa.

Tekoäly on noussut viime aikoina kuumaksi aiheeksi myös musiikkialalla. Vaikka teknologia kehittyy, sen soveltaminen käytännössä toimiviksi ratkaisuiksi tarvitsee aikaa ja testaamista.

Musiikin verkkopedagogiikan osaajakoulutuksen opettaja voi parhaimmillaan toimia moderaattorina suositellessaan kokemukseensa luottaen sovelluksia ja toimintatapoja opiskelijalle. Käänteisen oppimisen ja käänteisen luokkahuoneen toimintatapa helpottaa kouluttajan haastetta, jolloin hänen ei tarvitse olla kaikkien asioiden syvällinen erikoisasiantuntija (Käänteinen opetus).

Tällaisessa tilanteessa kouluttaja sekä osuu että lyö huteja. Siksi vastuu sopivimman teknologian valinnasta ja toimintatavan kehittämisestä jää väistämättä koulutukseen osallistuvalle musiikkipedagogille itselleen. Koulutuksessa voidaan esitellä erilaisia mahdollisuuksia, mutta teknologiavalinta ja toimintatavan luominen jää opiskelijalle. Musiikin verkkopedagogiikan osaajakoulutuksessa opiskelleiden Talk-artikkelisarja monipuolisuudessaan todistaa, että käyttötapoja ja tarpeita on niin paljon kuin on tekijöitä.

Videoavusteinen oppiminen

Musiikin verkkopedagogiikan osaajakoulutuksen sisällöistä haluan erityisesti nostaa esiin videoavusteisen oppimisen taidot. Professori Rikke Ørngreenin johtama tutkimus videoperustaisen oppimisen hyödyistä (Ørngreen, Henningsen & Hautopp 2021, 336–337) osoittaa tutkimustuloksillaan sen, minkä Jorma Panulan jo vuosikymmeniä sitten käynnistämä kapellimestarikoulutuksen videotallentaminen on käytännössä osoittanut. Professori Panulan metodi perustui kapellimestarikokelaiden johtamisharjoittelun videotallenteiden yhteiselle tarkastelulle, joka edesauttoi kapellimestariharjoittelijoiden itsereflektiota ja löytämään oman tarkoituksenmukaisen johtamistekniikkansa.

Lähes kaikilla Suomessa musiikkia opiskelevilla ja opettavilla on käytössään erinomainen tallennusväline, älypuhelin. Yksinkertaisimmillaan oman musisoinnin tallentaminen ja tuotoksen katselu auttaa kehittämään itseä. Kun puhutaan tallenteen laadusta, on tärkeää muistaa, mihin tarkoitukseen tallenne tehdään. Oppimisen kannalta pyritään riittävään, ei mahdollisimman korkeaan laatuun. Julkaistavia tallenteita tehdessä laatuvaatimus on tietenkin erilainen.

Teknologia-avusteiset toimintatavat uudistavat mestari-kisälli-mallia

Musiikkikoulutuksen perinteinen mestari-kisälli-malli on osin edelleen toimiva, mutta ei riittävä yhteiskunnan ja tiedonvälityksen muuttuessa. Mestari-kisälli-mallissa oppija oppii itseään taitavammalta ja kokeneemmalta. Nykytilanteessa mestari ei enää voi olla kaiken tiedon ja taidon haltija, vaan rooli muuttuu tietoverkkojen apua käyttäväksi moderoivaksi mestariksi, joka auttaa kisällin itsenäisen ongelmanratkaisun ja kriittisen ajattelun äärelle.

Opettajana olen kokenut edellä kuvaamani toimintatavan äärimmäisen tyydyttäväksi ja palkitsevaksi. Opiskelijoistani kehittyy itsensä kaltaisia, originaaleja taiteilija- ja opettajapersoonia. Tämä muutos toimintatavassa on tullut mahdolliseksi teknologiaa laajasti ymmärtäen ja sitä luovasti käyttäen.

 

Lähteet

forScore. Viitattu 31.1.2025 https://forscore.co/about-us/.

Heininen, Matti 2025. Musiikin verkkopedagogiikka oppimisen mahdollistajana

International Music Score Library Project. Wikipedia. Viitattu 31.1.2025 https://en.wikipedia.org/wiki/International_Music_Score_Library_Project.

iPad. Wikipedia. Viitattu 31.1.2025 https://en.wikipedia.org/wiki/IPad.

Käänteinen opetus. Wikipedia. Viitattu 23.1.2025. https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nteinen_opetus.

Newzik. Viitattu 31.1.2025 https://newzik.com/en/.

Ørngreen, R., Henningsen, B. S., & Hautopp, H. 2021. Creative Audio-Visual Approaches Applied in Online and Hybrid Educational Designs. In C. Busch, M. Steinicke, R. Friess, & T. Wendler (Eds.), Proceedings of the 20th European Conference on e-Learning ECEL 2021: a Virtual Conference Supported by University of Applied Sciences HTW Berlin Germany (pp. 329-338). Academic Conferences and Publishing International. Https://doi.org/10.34190/EEL.21.096.

Studentum. Viitattu 0.1.2025 https://www.studentum.fi/koulutukset/taideyliopisto/sibelius-akatemia/musiikkiteknologia-1010244.

Turun konservatorio. Viitattu 20.1.2025 https://turunkonservatorio.fi/opetus/ammatillinen-koulutus/musiikkiteknologia/.

Åhslund, Ulf G. ”Såg du den lilla fågel”, Kjell Åslund-Sung by Ulf G.Åhslund. Viitattu 20.1.2025 https://www.youtube.com/watch?v=06v58fFmo8E.