05.12.2024

Tulevat toimittajat saivat uusia oivalluksia opintojaksolla, joka pureutui eriarvoisuuteen ja sen käsittelyyn mediassa. Media eriarvoisuuden purkajana -hankkeen vetäjät, Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso ja Turun ammattikorkeakoulun lehtori Johanna Ailio toivovat, että opiskelijat vievät oppeja työelämään.

”Mielestäni tämä on sellainen kurssi, jonka pitäisi olla pakollinen”, journalismia opiskeleva Nea Pietiläinen sanoo. Pietiläinen on osallistunut syksyllä 2024 Turun ammattikorkeakoulun Media eriarvoisuuden purkajana -opintojaksolle, joka pidettiin nyt viimeistä kertaa. Opintojakso on osa samannimistä kaksivuotista hanketta, jossa ovat Turun ammattikorkeakoulun lisäksi mukana Maailma.net-verkkojulkaisu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Metropolia ammattikorkeakoulu.

Asiantuntijaluennoilla on pureuduttu esimerkiksi kehitysmaajournalismin kipupisteisiin ja suomalaiseen eriarvoisuuteen sekä siihen, miten vammaisuutta ja köyhyyttä käsitellään mediassa. Aiheina ovat olleet myös esimerkiksi sateenkarikysymykset Keniassa ja median luoma kuva globaalista etelästä. Pietiläinen kokee, että luentojen sisällöt ovat olleet antoisia.

”Opintojakso avasi ja laittoi pohtimaan omiakin juurtuneita ennakkoluuloja”, hän sanoo. Opiskelukaveri Karoliina Hakasalo nyökyttelee vieressä: hänestä opintojakso on ollut yksi parhaista kursseista tähän asti. Hakasalo kertoo:

On ruvennut miettimään esimerkiksi sitä, miten tulisi kirjoittaa tietyistä ihmisistä ja asioista ja minkälaista sanastoa tulisi käyttää.

Oivalluksia työelämään

Turun ammattikorkeakoulussa opintojakso on toteutettu kahdessa osassa. Luentojen lisäksi opiskelijat ovat voineet osallistua työpajamaiselle opintojaksolle, jossa tehdään omia journalistisia juttuja teemasta. Viime vuonna hanke tavoitti noin 50 opiskelijaa. Tänä vuonna luennoilla ja työpajoissa on ollut yhteensä noin sata osallistujaa.

Opintojaksoa vetävät Turun ammattikorkeakoulun media-alan lehtori Johanna Ailio ja Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso kertovat, että palaute opintojaksosta on ollut myönteistä.

Maailma.net-julkaisun tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Päätoimittaja Teija Laakso pitää teemoja ajankohtaisempana kuin koskaan. Laakso kertoo, että opintojakson kohderyhmäksi valikoituivat toimittajat, sillä he kertovat asioista suurelle yleisölle. Laaksolle vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on ollut antoisinta:

Aina, kun olen huomannut, että opiskelijat ovat todella pohtineet asioita, on tuntunut hienolta.

Lehtori Johanna Ailio toivoo, että opiskelijat veisivät oivalluksiaan työelämään eli toimituksiin ja muihin media-alan työpaikkoihin. Hän toteaa:

Opiskelijat voivat nyt kyseenalaistaa kieltä tai näkökulmia aiempaa laajemmin.

 

Opintojaksolla opettanut vapaa toimittaja Juha Mäkinen toteaa, että toimittajan yleissivistyksen kannalta on tärkeää ymmärtää asioita koko maailman mittakaavassa. Hän pohtii, että Suomi on positiivisessa mielessä ”ääripää” monessa asiassa: aineellisessa hyvinvoinnissa, sananvapaudessa, turvallisuudessa tai sukupuolten tasa-arvossa. ”On kuitenkin hyvä tiedostaa, että suurin osa maailman ihmisistä ei elä sellaisissa oloissa kuin me, jos kohta ei suurin osa missään kurjuudessakaan elä, vaan todellisuus on laaja kirjo siltä väliltä”, hän lisää.

Vierailevat luennoitsijat saivat kehuja

Palautekyselyssä kehuja on tullut erityisesti vierailevien luennoitsijoiden asiantuntemuksesta. Vastaajista valtaosa koki, että luennot lisäsivät tietämystä eriarvoisuudesta ja sen syistä. Ennen opintojaksoa lähes puolet esikyselyn vastaajista ilmoitti, että ei ole kuullut YK:n Agenda 2030:sta eli kestävän kehityksen tavoitteista. Luentojen jälkeen kerättyyn palautekyselyyn vastanneista runsaat 80 prosenttia vastasi tuntevansa tavoitteet melko tai erittäin hyvin.

Kahdelle luennolle osallistui myös kaksitoista ammattikorkeakoulujen ulkopuolista osallistujaa, kuten toimittajia tai yliopisto-opiskelijoita. Heistä neljä vastasi palautekyselyyn ja kertoi pitäneensä luentoja hyödyllisinä tai erittäin hyödyllisinä työelämässä oleville tai työelämään siirtyville media-alan ammattilaisille.

Taustojen ymmärtäminen on tärkeää

Turun ammattikorkeakoulun journalismin opiskelijat Nea Pietiläinen ja Karoliina Hakasalo pohtivat, että vaikka journalismia tehdään verkkouutisoinnin myötä yhä nopeammin, on tärkeää ymmärtää asioiden taustat. He ovat itse alkaneet lukea uutisia uudenlaisesta näkökulmasta ja kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota siihen, miten eriarvoisuudesta puhutaan mediassa.

Opintojakson työpajassa opiskelijat tekevät juttuja mediaan ja eriarvoisuuteen liittyvistä aiheista. Parhaat opiskelijoiden tekemistä jutuista julkaistaan Maailma.netissä.

Nea Pietiläisen tekemä juttu käsittelee kriittisesti sitä, miten vammaisista luodaan populaarikulttuurissa usein viholliskuvaa. Esimerkiksi kauhuelokuvan pahis on usein jollain tavalla fyysisesti enemmistöstä poikkeava. ”Aloin miettiä, kuinka paljon itsekin olen katsonut esimerkiksi toiminta- ja supersankarileffoja ja -sarjoja, joissa tällaista pahiskuvausta näkyy, enkä ole välttämättä niin aktiivisesti kyseenalaistanut sitä”, Pietiläinen pohtii.

Hakasalo puolestaan pureutuu jutussaan siihen, miten media käsittelee Lähi-idän tilannetta ja erityisesti Palestiinan ja Israelin konfliktia.

Media eriarvoisuuden purkajana -hanke on saanut rahoitusta ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoituksesta, mutta Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt lakkauttaa rahoitusinstrumentin täksi hallituskaudeksi. Maailma.netin Teija Laakso ennustaa, että tämä merkitsee koko tuen loppua. Hanke päättyy rahoituksen loppumisen myötä, eikä järjestäjillä tällä hetkellä ole näköpiirissä korvaavaa rahoitusta.