02.05.2024

Aitoon toimeksiantoon perustunut luova tiimityöskentely osana opintoja tuotti neljä konseptia Aurajoen rantaan vastaamaan erilaisten ihmisten toiveisiin kaupunkiympäristöstä. Kulttuurirannan aktiviteetit ja tilat sekä yhteisöllisyys ovat niissä vahvasti esillä. Sekä toimeksiantaja että opiskelijat ovat tyytyväisiä niin tulokseen kuin prosessiinkin.

Mediatuotannon tradenomiopiskelijoiden opintojaksolla ”Luovat konseptit” (10 op) on perehdytty konseptisuunnitteluun, sen vaiheisiin, kehitetään uusi toteuttamiskelpoinen konsepti ja tämän jälkeen testataan konseptin toimivuutta. Syksyllä 2023 opintojakso toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Konseptoinnilla haluttiin saada uusia ideoita Turun kulttuurirannan kehittämistä varten. Itäiselle Rantakadulle jokirantaan suunnitellun kulttuurirannan kehittäminen on osa vuonna 2022 hyväksyttyä kaupunkistrategiaa.

Tuloksena opintojaksosta syntyi neljä konseptia eri kohderyhmille:
• nuorten jokiranta (Auraflow – Nuorten kulttuuriparkki Aurajoella sekä mobiilisovellus)
• nautiskelijoiden jokiranta (Nauti@Jokiranta-sovellus)
• luontoystävän Aurajokiranta (kaupunkipuutarha KAPU)
• liikkujan Aurajokiranta

Yhteistä konsepteille on erilaisten kulttuurirannan aktiviteettien ja tilan mahdollisuuksien esilletuominen, kannustaminen yhteisöllisyyteen ja erityisesti turkulaisten ohjaaminen kulttuurirannan palveluiden pariin.

Ennen briiffin eli toimeksiannon saamista opintojaksolla opiskeltiin muun muassa konseptointia ja asiakasymmärryksen löytämistä eli tulkintaa asiakkaiden käyttäytymisestä, tarpeista, tavoitteista ja ongelmista. Se antoi opiskelijoiden mukaan hyvän pohjan lähteä ideoimaan konsepteja erilaisille kohderyhmille. Työtä tehtiin ajatuksella ja taustatyö perusteellisesti – esimerkiksi kyselyillä turkulaisille, jotta voitiin kartoittaa kaupunkilaisten todellisia toiveita.

Itsevarmuutta ja verkostoitumista tosielämän toimeksiannon toteuttamisesta

Tänä keväänä mediatuotannon tradenomiksi valmistuva, opintojaksolla mukana ollut Jenni-Maria Könönen oli mukana ryhmässä, joka suunnitteli nuorille Auraflow-aluekonseptin Varvintorille. Auraflow-kulttuuriparkissa yhdistyvät yhdessäoloon, hengailuun ja pelailuun tarkoitetut tilat sekä tapahtumatuotannolliset alueet ja toimintatilat. Alueella olisi muun muassa skeittiparkki. Auraflow kannustaa nuoria liikkumaan ja tuo nuorten elämään myös kulttuuria.

Könösen rooli ryhmässään oli pelillistää konsepti – hän ideoi sovelluksen, jolla nuoret voivat saada tietoa tai esimerkiksi voittaa lippuja Auraflow’n alueella järjestettäviin tapahtumiin. Sovellus hyödyntää AR-teknologiaa, eli sitä voidaan pelata kuten esimerkiksi Pokemon Go -peliä, ns. “oikealla” maaperällä. Könönen on työssään nuorten yrittäjyyden asiantuntijana pelillistänyt konsepteja, joten hän pääsi ryhmässään luonnolliselta tuntuvaan rooliin ja kartutti opintojaksolta lisää itsevarmuutta tekemiseensä.

Toinen opiskelijoiden luomista konsepteista oli Nauti@Jokiranta, joka on nautiskelijoille suunniteltu sovellusidea, josta saa helposti tietoa jokiranta-alueen ravintoloista ja kahviloista. Lisäksi sovelluksessa on muun muassa ruokakulttuuriin liittyviä artikkeleita sekä hävikkiruuan ostomahdollisuus. Sovelluksessa on myös alennuksia, kilpailuja sekä yhteisötoiminto, jonka kautta pääsee näkemään esimerkiksi muiden käyttäjien livelähetyksiä suoraan ravintoloista.

Nauti@Jokiranta-konseptin luoneessa ryhmässä ollut mediatuotannon opiskelija Katri Lallukka oli tyytyväinen opintojaksoon. Opintojakso vastasi hyvin sitä, mitä Lallukka tuli koulutukselta hakemaan. Opintojakso toteutettiin täysin etänä, eivätkä kaikki opiskelijat, Lallukka mukaan lukien, olleet turkulaisia.

– En ole koskaan asunut Turussa ja käynytkin siellä aika vähän, joten oman mukavuusalueen ulkopuolella oltiin – mutta siksi olikin niin hyvä, että minulla oli tosi hyvä ryhmä, jonka kanssa oli kiva pallotella ideoita yhdessä. Ja oli tosi hyvä, että oli oikea asiakas, koska haluaa kuitenkin, että asiakas on tyytyväinen. Itse työelämässä olleena tiedän, että tämä oli tosi lähellä ihan sellaista oikeaa työtä. Tosi hyvä, että opintojakso oli niin työelämälähtöinen.

Vaikka opiskelu tapahtui etänä, löysivät monet samanhenkisiä ihmisiä ryhmistään. Ryhmätyöskentely mahdollisti opiskelijoille verkostoitumisen.

Mainostoimistomaista työskentelyä sparrauksella

Opintojakson opettajien, Milla Järvipetäjän ja Taru Lehtisen roolina oli toimia opintojakson ohjaajina, opettaa käsitteistöä ja mahdollistaa opiskelijoiden ja asiakkaan tapaamiset.

– Lopullisissa konsepteissa tuli esille hienosti yleismaailmalliset isommat teemat, kuten esim. yhteisöllisyys. Opiskelijat onnistuivat erinomaisesti yhdistämään briiffin ja keräämänsä insightin halutulle kohderyhmälle toimivaksi konseptiksi, Lehtinen kertoo.

Esimerkiksi opiskelijoiden ideoima kaupunkipuutarha KAPU-konsepti kannustaa ihmisiä yhteisöllisyyteen, viljelyyn matalalla kynnyksellä sekä osallistumaan aktiivisesti ympäristöstä huolehtimiseen. Tämän taustalla on ajatus siitä, että Aurajokirannan halutaan olevan luonnonystäville paikka, jossa luonnon rauhallisuus kohtaa kaupungin eloisuuden.

Pitkän mainostoimistouran tehneen Lehtisen mukaan opintojakso vastasi hyvin tarkasti sitä, mitä mainostoimistotyöskentely työmaailmassa olisi.

– Erona vain se, että asiakas ja opiskelijat pääsivät sparrailemaan paljon yhdessä. Oli hienoa nähdä, että asiakas oikeasti halusi tehdä opiskelijoiden kanssa yhteistyötä ja sitoutui sparraamiseen.

Myös Jenni-Maria Könönen on samoilla linjoilla siitä, että asiakkaat olivat hyvin kiinnostuneita työskentelystä.

– Arvostan sitä, että he kertoivat raamit siihen mitä tehdään, mutta muuten me saimme käyttää luovuuttamme ilman rajoitteita.

Pedagogisesta näkökulmasta aidossa työelämätoimeksiannossa noudatetaan Authentic learning -lähestymistapaa. Sen mukaan reaalimaailman ongelmien parissa työskentely motivoi oppijoita ja teoreettiset käsitteet sekä taustatieto opitaan kattavasti, koska tietoa käsitellään suhteessa työelämätoimeksiantoon. Lähestymistavan mukaan oppimisen merkityksellisyys korostuu ja opiskelijoille kertyy ajankohtaisia työelämätaitoja. Turun ammattikorkeakoulun kehittämä innovaatiopedagogiikka perustuu niin ikään työelämälähtöisyyteen ja kehittää oppijoiden yleisiä työelämätaitoja alakohtaisten taitojen lisäksi.

– Suunnittelimme opintokokonaisuuden nimenomaan innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaisesti, jotta opiskelijoilla olisi hyvät valmiudet toimia vastaavien toimeksiantojen parissa myös muualla työelämässä, Järvipetäjä toteaa.

Opiskelijoiden luomat konseptit tulevat käyttöön kulttuurirannan kehittämisessä

Turun kaupungin yhteyshenkilö, projektipäällikkö Julia Chir kehuu, että opiskelijat eivät paljon “ylimääräistä” sparrausta tarvinneet, sillä he olivat tehneet niin hienoa työtä. Hän vahvistaa, että opiskelijoiden konsepteja voidaan käyttää taustamateriaalina kulttuurirannan kokonaiskonseptin jatkojalostuksessa.

– Halusimme hakea uusia ja luovia ideoita, ja tavoitteeseen päästiin. Emme kaupungin päässä oleta, että tietäisimme asioista aina nuorten näkökulman, joten parasta oli saada opiskelijoilta uusia ideoita erilaisten linssien läpi.

Chir kertoo olevansa hyvin inspiroitunut ja tyytyväinen opiskelijoiden työhön, ja mikä hedelmällisintä, kaupungin päästä ollaan myös kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä AMK:n opiskelijoiden kanssa tulevaisuudessakin.